Muuttuva Suomi - valtakunnallinen turvallisuusseminaari 25.–26.1.2017

Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Muuttuva Suomi - Turvallisempi Suomi järjestettiin 25.–26.1.2017 Turussa. Seminaarin järjesti sisäministeriö yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Seminaariin osallistui kaikkiaan noin 200 turvallisuus- ja siihen liittyvään hyvinvointityöhön osallistuvaa viranomaista sekä järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia. Seminaarin puheenjohtajana toimi kehittämisjohtaja Harri Martikainen sisäministeriöstä.

Valtakunnallisen turvallisuusseminaarin avauspuheenvuoron piti sisäministeri Paula Risikko. Ministeri esitteli sisäministeriön ajankohtaisia asioita ja totesi, että asemamme tilastojen turvallisimpana maana tulee joka päivä ansaita uudelleen.

Muuttuva Suomi, turvallisempi Suomi, sisäministeri Paula Risikko

Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell toivotti seuraavana seminaariväen tervetulleeksi Turkuun. Kaupunginjohtaja totesi, että laajan yhteisen tilannekuvan muodostamiseksi tarvitaan myös laajaa yhteistyötä, jota Turun kaupunki on pitkään tehnyt aiempien sisäisen turvallisuuden ohjelmien puitteissa kuin myös tehdessä paikallista turvallisuustyötä. Kansallinen turvallisuusstrategia pitää olla kunnossa, sillä uhat kohdataan useimmiten paikallisella tasolla. Viranomaisyhteistyö toimii jatkossakin, sillä uhat ja riskit eivät tunne kuntarajoja. Paikalleen jääminen ei ole vaihtoehto hallinnollisesti, asioiden tulee uusiutua, totesi kaupunginjohtaja Randell.

Sisäisen turvallisuuden strategia

Kansliapäällikkö Päivi Nerg sisäministeriöstä johdatteli seminaariväen sisäisen turvallisuuden strategian valmistelun taustoihin. Kansliapäällikkö kertoi, että sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelu pohjautui pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan. Selonteossa kuvataan muuttunutta toimintaympäristöä realistisesti ja se toimii pohjana nyt valmisteltavalle sisäisen turvallisuuden strategialle.

Projektijohtaja Kimmo Himberg kertoi sisäisen turvallisuuden strategian valmistelun vaiheista. Emme perusta strategiaa uhkakuville vaan trendeihin - globaaleihin ja kotoperäisiin, kertoi Himberg. Laajeneva syrjäytyminen on Suomen merkittävin sisäisen turvallisuuden haaste, hän toteaa. Päihteiden käytön, väkivallan ja onnettomuuksien taustalla on usein alkoholi, joka on maassamme merkittävä turvallisuusongelma. Myös polarisaatiokehitys jatkuu maassamme. Himberg kertoi, että strategiatyössä on edetty siihen vaiheeseen, että perustetaan kolme asiantuntijaryhmää valmistelemaan sisäisen turvallisuuden strategian toimenpideohjelmaa. Työryhmien teemat ovat 1. yleinen järjestys ja riskeihin vastaaminen, 2. turvallinen arki sekä 3. työ, osaaminen ja infrastruktuuri.

Kimmo Himberg: Sisäisen turvallisuuden strategiahanke - video
Sisäisen turvallisuuden strategiahanke, projektijohtaja Kimmo Himberg

Elinkeinoelämän turvallisuutta rakentamassa - mikä on muuttunut?

Iltapäivän ensimmäisen ohjelmaosuuden "Elinkeinoelämän turvallisuutta rakentamassa - mikä on muuttunut?" aloitti Lotta Hakala Suojelupoliisista. Lotta Hakala kertoi esityksessään, miksi työntekijät ovat yrityksen tietoturvallisuudessa tärkeimpiä tekijöitä, minkälaisia havaintoja työntekijöihin kohdistetusta tiedonhankinnasta on Suomessa ja miten sitä voidaan ennalta estää. Hakala kertoi, että toimintaympäristön muutoksia ovat esimerkiksi keinot, joilla tietoa hankitaan, on uusia haittaohjelmia, joilla tietoja kalastellaan sekä uusia kanavia haittaohjelmien levittämiseen. Myös se on uutta, että tietoa on huomattavasti enemmän kuin ennen ja on uusia paikkoja, joissa tietoa säilytetään, kuten pilvipalvelut. Ennallaan on kuitenkin se, että ihmiset ovat edelleen "heikkoina lenkkeinä". Suurimmat henkilöstöturvallisuuden haasteet Hakalan mukaan ovat tietämättömyys, inhimillisen toiminnan ominaispiirteet, kuten luottamuksen väärinkäyttö, sekä tahallinen toiminta joko tyytymättömyydestä tai taloudellisista motiiveista johtuen.

Bayer Oy:n Turun tuotantolaitoksen johtaja Peter Essen esitteli yhtiön maailmanlaajuista toimintaa. Suuren organisaation turvallisuusorganisaatio varautuu globaalisti erilaisiin henkilöstöön, liiketoimintaan tai yhtiön maineeseen kohdistuviin uhkiin. Bayer tekee turvallisuutta laajassa yhteistyössä ulkoisten kontaktitahojen kanssa, joita ovat paikallinen poliisi, järjestöt, suurlähetystöt sekä muut maailman laajuisesti toimivat yritykset. Myös Bayerilla yksi merkittävä keino uhkiin varautumiseksi on henkilöstön kouluttaminen ja varautuminen erilaisiin turvallisuusuhkiin harjoittelemalla erikoistilanteitassa toimimista.

Henkilökohtaisen turvallisuuskulttuurin muutos

Iltapäivän toinen osuus "Henkilökohtaisen turvallisuuskulttuurin muutos" käynnistyi Työterveyslaitoksen erikoistutkija Anna-Maria Teperin esityksellä Muutos ajatteluun - Inhimillinen näkökulma. Perinteisesti turvallisuus on ollut riski- ja virhelähtöistä. Näin on menetetty mahdollisuus oppimiseen työpaikoilla. Vallalla on ollut "suljettujen suiden kulttuuri". Teperi kertoi, että turvallisuusajattelu on muuttumassa. Nyt puhutaan Safety II:sta, jossa ajatellaan enemmänkin onnistumisia sekä sitä, mikä jo toimii hyvin. Turvallisuutta tulisi kehittää osallistavasti, konkreettisilla työkaluilla ja raportointia onnistumisista tulisi erityisesti korostaa.

Anna-Maria Teperi, Työterveyslaitos: Muutos ajatteluun - inhimillinen näkökulma - video
Muutos ajatteluun - inhimillinen näkökulma, erikoistutkija Anna-Maria Teperi, Työterveyslaitos

Tietoturvakonsultti Artturi Lehtiö F-Secure Oyj:stä kertoi henkilökohtaisen tietoturvallisuuden muutoksesta. Lehtiö toivotti seminaariväen tervetulleeksi ohjelmoitavaan maailmaan. Tässä maailmassa päätöksentekijöitä eivät ole vain poliitikot, virkamiehet ja johtajat vaan myös algoritmit. Lehtiö kertoi esineiden internetistä ja kuinka jotkin järjestelmät saattavat olla vieläkin täysin avoimia ilman minkäänlaista suojaa. Lehtiö kysyi, kuka kantaa vastuun järjestelmien häiriötekijöistä ja tietomurroista? Kantaako vastuun järjestelmän koodaaja, valmistaja vai tuotteen käyttäjä? Suurin muutos on Lehtiön mukaan juuri se, että henkilökohtaisesta tietoturvallisuudesta on tullut entistäkin henkilökohtaisempi asia esineiden internetin vuoksi, mutta myös entistä enemmän yhteinen asia, sillä enää ei riitä järjestelmien suojaamikseksi pelkkä oma turvallinen salasana.

Tietoturvakonsultti Artturi Lehtiö, F-Secure Oyj / Henkilökohtainen tietoturvallisuus - jatkuvaa muutosta? - video

Päivän päätteeksi johtava psykologi Tuija Turunen kertoi kriisiselviytymisestä. Turunen kertoi, että suurin osa väestöstä on resilienttiä, joka järkytyksen jälkeen toipuu nopeasti. 15-35 prosenttia väestöstä toipuu shokkitilanteesta hitaasti. Myöhästyneesti oireilevia on väestöstä 5-10 prosentti. Myöhästyneesti oireilevat eivät shokkitilanteessa oireile lainkaan, vaan toimintakyky laskee myöhemmin ja reaktiot tulevat viiveellä. Turunen esitteli viisi psykososiaalisen tuen teesiä, joilla voidaan tukea hankalassa tilanteessa olevaa ihmistä. Teesit ovat 1. vahvista turvan tunnetta, 2. vahvista rauhoittamista, 3. vahvista yksilön ja yhteisön pärjäävyyden tunnetta, 4. vahvista yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä 5. vahvista toivoa.

Toinen seminaaripäivä 26.1.2017

Toisena seminaaripäivänä kokoonnuttiin aamulla työpajoihin.

Työpaja 1 Muuttuva asuinympäristö - turvallisempi Suomi käsitteli Sampo Ruoppilan johdolla kaupunkisuunnittelua. Valtiotieteen tohtori Timo Aro kertoi ikääntyneiden tilanteesta aluerakenteen muutoksessa. Tauon jälkeen paneuduttiin pelastupäällikkö Mika Viljasen esittelemänä pelastuslaitoksen näkökulmaan riskiasumisen turvallisuushaasteista. Lopuksi nähtiin projektipäällikkö Tanja Oksan esitys kyberturvallisuuden mallikylästä Jyväskylässä.

VTT Sampo Ruoppila, Turvallisuutta kaupunkisuunnittelulta - video

Valtiotieteen tohtori Timo Aro, Aluerakenteen muutos - miten käy ikääntyneiden? - video
Aluerakenteen muutos - miten käy ikääntyneiden?, valtiotieteen tohtori Timo Aro

Pelastuspäällikkö Mika Viljanen, Riskiasumisen turvallisuushaasteet - video
Riskiasumisen turvallisuushaasteet, pelastuspäällikkö Mika Viljanen, Varsinais-Suomen Pelastuslaitos

Projektipäällikkö Tanja Oksa, Kyberturvallisuuden mallikylä Jyväskylässä - video
Kyberturvallisuuden mallikylä Jyväskylässä, projektipäällikkö Tanja Oksa, Jyväskylän kaupunki

Työpaja 2 käsitteli maahanmuuttoa ja onko se haaste vai mahdollisuus.Kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa ja maahanmuuttokoordinaattori Sari Kanervo kertoivat kotouttamistoiminnasta Turussa. Erikoistutkija Jarkko Rasinkangas ja asuntopalvelupäällikkö Erja Ylitalo avasivat alueellisen eriytymisen ehkäisyyn liittyviä haasteita. Dosentti Pirjo Jukarainen esitteli yhteisölähtöisen poliisityön tuloksia syrjäytymisen ja radikalismin ehkäisyssä. Lopuksi johtaja Tuomas Martikainen kertoi maahanmuutosta ilmiönä Suomessa ja Turussa.

Työpajan keskeisiä viestejä oli, että kielen, kulttuurin ja työn kautta yksilöillä on parhaat edellytykset kotoutua ja päästä itsenäisen elämän alkuun uudessa maassa. Suomalaisen koulutusjärjestelmän roolia tasa-arvon ja integraation edistäjänä pidetään merkittävänä. Suomalaisissa lähiöissä on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana vakaa tilanne eriytymisen näkökulmasta.

Kotouttaminen Turussa, kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa ja maahanmuuttokoordinaattori Sari Kanervo

Miten ehkäistä alueellista eriytymistä?, erikoistutkija Jarkko Rasinkangas, Siirtolaisuusinstituutti

Miten ehkäistä alueellista eriytymistä?, asuntopalvelupäällikkö Erja Ylitalo, TVT

Yhteisöpohjainen poliisityö turvallisuuden parantamiseksi, tutkija Pirjo Jukarainen, poliisiammattikorkeakoulu

Päivän päätteeksi nähtiin työpajoissa käsiteltyihin asioihin perustuvat paneelikeskustelut.

Paneeli 1: Muuttuva asuinympäristö - turvallisempi Suomi?
Keskustelijoina paneelin puheenjohtaja tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila, pelastuspäällikkö Mika Viljanen, projektipäällikkö Tanja Oksa, järjestökoordinaattori Veli-Pekka Ahtiainen sekä viestintäpäällikkö Sari-Leena Lund.

Paneelikeskustelu Muuttuva asuinympäristö - turvallisempi Suomi? - video

Paneeli 2: Maahanmuutto - haasteet ja mahdollisuudet
Keskustelijoina paneelin puheenjohtaja Turun kaupungin kaupunkikehitysryhmän johtaja Pekka Sundman, kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa, maahanmuuttokoordinaattori Sari Kanervo, erikoistutkija Jarkko Rasinkangas, asuntopalvelupäällikkö Erja Ylitalo, johtaja Tuomas Martikainen, ohjaaja Teemu Saarenpää.

Paneelikeskutelu Maahanmuutto - haasteet ja mahdollisuudet - video

Seminaarin päätteeksi turvallisuussuunnittelija Tero Seitsonen toivotti osallistujat tervetulleeksi Järvenpäähän Valtakunnalliseen turvallisuusseminaariin 24.-25.1.2018.