Kysymyksiä ja vastauksia EU:n ampuma-asedirektiivistä

EU:n ampuma-asedirektiivi on hyväksytty Euroopan parlamentissa ja neuvostossa ja odottaa vielä Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan ja Euroopan parlamentin puhemiehen allekirjoitusta, joka tapahtuu todennäköisesti toukokuun puolivälissä 2017. Jäsenvaltioiden tulee panna direktiivi täytäntöön pääosin 15 kuukauden kuluessa sen voimaantulosta.

  • Miksi ampuma-asedirektiiviä muutetaan?

    Ampuma-asedirektiivin tarkoituksena on huolehtia siitä, että sisämarkkinat toimivat ampuma-aseiden osalta ja samalla taata korkea turvallisuustaso EU:n kansalaisille. Komissio antoi heti Pariisin 2015 terrori-iskujen jälkeen ehdotuksen ns. ampuma-asedirektiivin muuttamiseksi. Komissio oli jo noin vuoden ajan valmistellut tätä direktiiviehdotusta ja päätti Pariisin tapahtumien vuoksi nopeuttaa asian käsittelyä. Tämän vuoksi komissio ehdotti tiukempia ehtoja ampuma-aseiden hankinnalle ja hallussapidolle. Asedirektiiviehdotuksella pyritään myös torjumaan terrorismia osana laajempia EU:n kokonaisvaltaisia toimia terrorismin ehkäisyssä.

  • Onko ampuma-asedirektiivi pakko laittaa täytäntöön?

    Ampuma-asedirektiivi niin kuin muutkin EU-direktiivit tulee laittaa kansallisesti täytäntöön. Täytyy muistaa, että Suomi on mukana yhdessä muiden maiden kanssa asiasta päättämässä EU:ssa. Lisäksi myös Suomen europarlamentaarikot ovat päätöksenteossa mukana. EU:ssa asioista päätetään yhdessä. Jos joku jäsenvaltio ei laita jotain EU-säädöstä kansallisesti täytäntöön, sitä vastaan voidaan nostaa rikkomuskanne EU-tuomioistuimessa. Rikkomuksesta seuraa huomattavat taloudelliset sanktiot jäsenmaalle.

  • Mitkä aseet kielletään entiseen verrattuna?

    Se, mitkä aseet ampuma-asedirektiivissä sijoitetaan kiellettyjen aseiden A-luokkaan, on keskeistä muiden direktiivien säännösten kannalta. Tältä osin neuvottelut olivat erittäin hankalat ja hyvin eri suuntiin meneviä ehdotuksia oli neuvottelujen aikana pöydällä monia.

    Nyt ampuma-asedirektiivissä kiellettyjen aseiden A-luokkaan sijoitetaan tietyt puoliautomaattiaseen ja ison lippaat yhdistelmät, puoliautomaattiaseet, jotka voidaan helposti lyhentää ja ovat siten helpommin piilotettavissa sekä A-luokan aseista konvertoidut aseet.

  • Mitä vaikutuksia direktiivillä on reserviläistoimintaan?

    Ampuma-asedirektiivin mukaan jäsenvaltiot voivat myöntää kansallisen maanpuolustuksen tarkoituksessa lupia myös A-luokan aseisiin ja erityisesti mainitaan vapaaehtoinen maanpuolustus. Tarkempi sääntely jää siten kansallisen lainsäädännön varaan. Kun direktiivi laitetaan kansallisesti täytäntöön, Suomessa tulee kansallisesti ratkaista missä tilanteissa A-luokan aseisiin on perusteet myöntää lupa maanpuolustustarkoituksessa.

  • Mitä vaikutuksia asedirektiivillä on ampumaurheilijoiden toimintaan?

    Direktiivi mahdollistaa myös ampumaurheilijoille luvat A6 ja A7 luokan aseisiin, jos he tarvitsevat niitä harjoitus- taikka kilpailutoiminnassaan.

    A-luokan aseet on lähtökohtaisesti kielletty, joten ampumaurheilijoiden poikkeusluville on asetettu erityisehtoja. Heidän pitää pystyä todistamaan, että he aktiivisesti harjoittelevat tai osallistuvat kansallisen tai kansainvälisen ampumaurheilujärjestön järjestämiin ampumakilpailuihin. Lisäksi heidän pitää todistaa, että he ovat ampumayhdistyksen jäseniä ja ovat harjoitelleet vähintään 12 kuukauden ajan ja että ase täyttää vaatimukset, jota tiettyä ampumaurheilulajia varten on asetettu.

  • Tuleeko lääkärintarkastuksista pakollisia aseluvan hakijoille?

    Jäsenvaltioiden tulee ampuma-asedirektiivin mukaan luoda monitorointijärjestelmä, jolla seurataan aseluvan edellytysten olemassaoloa. Osana monitorointijärjestelmää myös relevantti lääketieteellinen tai psykologinen tieto tulee arvioida, mutta jäsenvaltiot päättävät itse monitorointijärjestelmän yksityiskohdista ja jäsenvaltiot päättävät itse mahdollisista lääkärin/psykologin tarkastuksista ja niiden ajoituksesta. Suomessa aseluvan edellytysten seuranta on jo nyt kansallisesti järjestetty.

  • Muuttuvatko aseluvat määräaikaisiksi?

    Ampuma-asedirektiivissä ei ole nimenomaista säännöstä aselupien määräaikaisuudesta. Sen sijaan viranomaisten tulee säännöllisesti, vähintään viiden vuoden välein, tarkastella aselupia. Jos edellytykset ovat kunnossa, lupia voidaan jatkaa. Suomessa voidaan kansallisessa toteutuksessa pyrkiä hyödyntämään asetietojärjestelmän vuoden 2018 järjestelmäuudistusta sekä aselupien sähköistä asiointia.

  • Pitääkö kaikki aseet merkitä uudestaan?

    Asedirektiivissä uudistetaan joltain osin aseiden merkintävaatimuksia. Nämä vaatimukset koskevat kuitenkin vain niitä aseita, jotka valmistetaan tai tuodaan markkinoille uuden direktiivin voimaantulon jälkeen.

  • Miten asedirektiivillä torjutaan terrorismia ja rikollisuutta?

    Direktiivin säännökset erityisesti aseiden jäljitettävyyden parantamiseksi edistävät sisäistä turvallisuutta. Lisäksi säännökset vahvistavat asekaupan valvontaa ja yhtenäistävät EU:n ampuma-aselainsäädäntöä muutenkin.

  • Pitääkö kaikkien nyt hakea uudet luvat kielletyiksi tuleviin aseisiin?

    Direktiivissä on myös niin sanottu siirtymälauseke, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat vahvistaa olemassa olevat aseluvat myös A-luokkaan siirtyviin aseisiin.

  • Onko keräilijöiden toiminta turvattu?

    Keräilijät on nyt otettu asedirektiivin piiriin. Keräilijöiden tulee esittää viranomaisille, että heillä on muun muassa riittävän turvalliset säilytysolosuhteet ja lisäksi heidän tulee ylläpitää aseista rekisteriä. Keräilijöillä on myös mahdollisuus saada aselupia A-luokan aseisiin.

  • Onko asedirektiivillä vaikutusta metsästykseen?

    Neuvottelujen aikana keskusteltiin pariin otteeseen aseluvan ikärajan nostamisesta. Muutoksia tältä osin ei kuitenkaan tehty, joten Suomessa voidaan edelleen myöntää alaikäisille rinnakkaislupia aseeseen. Uutena säännöksenä alaikäisten osalta on se, että vanhempi tai muu aikuinen on vastuussa alaikäisen aseen säilyttämisestä turvallisesti.