FI SV

Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan johtovastuu merellä siirtyisi RVL:lle

Sisäministeriö 15.3.2018 14.24
Tiedote 26/2018
Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan johtovastuu merellä siirtyisi RVL:lle

Rajavartiolaitos (RVL) johtaisi jatkossa alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaa merellä. Väestönsuojien rakentamista koskevia velvoitteita ja erityisesti lupaprosesseja helpotettaisiin. Sopimuspalokuntalaisilta edellytettäisiin tulevaisuudessa yhdenmukaista koulutusta. Nämä sekä maakuntauudistukseen liittyvät teknisluontoiset muutokset sisältyvät pelastuslain muutospakettiin, jonka hallitus antoi eduskunnalle 15.3.

Ympäristöonnettomuuksien operatiivinen johtovastuu merialueilla siirrettäisiin hallitusohjelman mukaisesti ympäristöministeriöltä sisäministeriön hallinnonalalle, käytännössä Rajavartiolaitokselle. Rajavartiolaitos vastaa jo nykyisin meripelastustoiminnasta. Samaa valmiutta hyödynnettäisiin jatkossa alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan johtamisessa.

Merellinen pelastustoiminta niin ympäristö- kuin muissa onnettomuuksissa perustuisi jatkossakin kustannustehokkaisiin ratkaisuihin, kuten monitoimilaivastoon ja merellisten viranomaisten, muiden merellisten toimijoiden (kuten laivayhtiöiden) ja vapaaehtoisten tiiviiseen yhteistyöhön. Öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaan luotaisiin nykyistä kustannustehokkaampi ja selkeämpi operatiivisen johtamisen malli, joka hyödyntää nykyistä monipuolisemmin pelastusviranomaisten johtamis- ja toimeenpanokykyjä sekä erityisosaamista.

Väestönsuojarakentamisessa vapautuslupien hakua sujuvoitettaisiin

Hallitusohjelman mukaisesti on tarkoitus sujuvoittaa väestönsuojarakentamiseen liittyvää poikkeuslupakäsittelyä ja alentaa väestönsuojarakentamisesta aiheutuvia kustannuksia. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus poistettaisiin kokonaan sellaisilta rakennuksilta, joihin nykyään on käytännössä myönnetty hakemuksen perusteella vapautus. Vapautus koskisi sellaisia kevytrakenteisia rakennuksia, joissa väestönsuojan rakentaminen olisi erityisen kallista suhteessa koko rakennuksen kustannuksiin. Tällaisia rakennuksia ovat esimerkiksi lämmittämättömät urheilun harjoitusrakennukset, varastorakennukset, ratsastusmaneesit sekä peltirakenteiset hallit.

Harkintaan perustuvien vapautusten myöntämistä sujuvoitettaisiin siirtämällä päätösvaltaa rakennusluvan myöntävälle viranomaiselle. Päätöksenteko olisi näin lähempänä rakentajia ja hakijan kannalta viranomaistoiminta olisi selkeämpää, kun poikkeuksista ja helpotuksista päättäisi aina kunnassa rakennusluvan myöntävä viranomainen.

Lakimuutosten lisäksi valtioneuvoston asetusta väestönsuojista on tarkoitus muuttaa pidentämällä enimmäissuojautumismatkaa 250 metristä 500 metriin. Tällä helpotettaisiin useampien rakennuksien yhteisten väestönsuojien rakentamista niin, että ne voisivat palvella nykyistä laajempaa aluetta.

Sopimuspalokuntalaisten koulutus yhtenäiseksi

Pelastustoimintaan sivutoimisesti osallistuvilta ja sopimuspalokuntalaisilta vaadittaisiin jatkossa Pelastusopiston opetussuunnitelman mukainen koulutus. Pelastusopisto vastaisi opetussuunnitelman valmistelusta, ylläpidosta, kehittämisestä, kouluttajakoulutuksesta, kouluttajarekisterin ylläpidosta sekä opetusmateriaalin tuottamisesta. Tavoitteena on yhdenmukaistaa koulutusta, edistää tämän henkilöstön osaamisen suunnitelmallista ja tehokasta kehittämistä sekä pelastustoimen palveluiden yhdenmukaista saatavuutta koko maassa.

Maakuntauudistuksen muutokset näkyviin myös pelastuslaissa

Maakuntauudistukseen liittyvät suuret periaatteelliset muutokset sisältyvät maakuntalakiin ja pelastustoimen järjestämislakiin, joka on jo eduskunnan käsiteltävänä. Pelastuslakiin tehtäisiin lähinnä teknisluontoisia muutoksia maakuntauudistuksen johdosta.

Maakuntauudistukseen liittyvien muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alusta, muiden muutosten vuoden 2019 alusta.

Lisätietoja

hallitusneuvos Ilpo Helismaa, p. 0295 488 422, ilpo.helismaa@intermin.fi