FI SV

Turvallisuusympäristön muutos näkyy panostuksina sisäiseen turvallisuuteen

Sisäministeriö 28.4.2017 11.06
Tiedote 41/2017
Turvallisuusympäristön muutos näkyy panostuksina sisäiseen turvallisuuteen

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti aiempaa huonommaksi. Kansainväliset konfliktit ja kriisit eri puolilla maailmaa heijastuvat kotimaan turvallisuuteen. Hallitus päätti puoliväliriihessä osana julkisen talouden suunnitelmaa sisäministeriön hallinnonalan resursseista vuosille 2018–2021. Erityisesti poliisin ja Rajavartiolaitoksen voimavaroja lisätään.

Poliisien määrä säilyy ennallaan vuonna 2018

Poliisin toimintamenoihin osoitetaan julkisen talouden suunnitelmassa 34,5 miljoonan euron lisäys vuodelle 2018. Lisäyksen myötä voitaisiin ensi vuonna säilyttää nykyinen, noin 7200 poliisimiehen taso. Poliisiksi koulutettavien määrä vastaa sisäisen turvallisuuden tarpeita. Lisärahoituksesta kohdistetaan poliisin laitehankintoihin miljoona euroa vuonna 2018.

Vuosina 2019–2021 lisäys poliisin määrärahoihin on vuosittain 33,5 miljoonaa euroa aiempiin päätöksiin verrattuna. Lisäksi myös vuonna 2019 poliisin laitehankintoihin on varattu miljoona euroa. EU-puheenjohtajuuskauden turvallisuusmenoihin vuonna 2019 varataan 2,5 miljoonaa.

Poliisi parantaa suorituskykyään uusimalla kalustoaan ja varautumalla uusiin turvallisuusuhkiin. Poliisi priorisoi tehtävänsä olosuhteiden vaatimassa tärkeysjärjestyksessä ja annettujen määrärahakehysten puitteissa. Poliisi on saattanut aiemmat rakenneuudistukset loppuun ja pyrkii aiemmin asetettujen säästötavoitteiden toteutumiseen. Tavoitteena on tuottavuuden parantaminen, prosessien kehittäminen ja yhdenmukaistaminen sekä digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Suojelupoliisin resursseja vahvistetaan 3,5 miljoonalla eurolla vuodessa, jotta uusiin turvallisuusuhkiin kyetään vastaamaan.

Rajavartiolaitoksen lisäresurssit itärajalle ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle

Rajavartiolaitoksen toimintaan itärajan valvonnassa, Helsinki-Vantaan lentoliikenteen kasvun ja sujuvuuden turvaamisessa sekä lisääntyvissä EU-velvoitteissa varataan lisärahaa 8-10 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2018–2021. Suomen rajaturvallisuustilanne on muuttunut perusteellisesti eikä näköpiirissä ole nopeaa käännettä parempaan. Rajavartiolaitos on sopeuttanut toimintaansa keventämällä organisaatiota, tehostamalla prosesseja ja työvoiman käyttöä sekä hyödyntämällä entistä enemmän tekniikkaa.

Pelastustoimen uudistuksen vaatimat määrärahasiirrot toteutuvat

Eduskunnalle on annettu lakiesitys pelastustoimen tehtävien siirrosta maakunnille osana maakuntauudistusta. Tehtävien uudelleen järjestämisestä aiheutuvat määrärahasiirrot aluehallintovirastoilta sisäministeriön hallinnonalalle on otettu huomioon julkisen talouden suunnitelmassa. Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön uuden hätäkeskustietojärjestelmää ja kehittää viranomaisten yhteistä tilannekuva- ja kenttäjohtojärjestelmää.

Turvapaikanhakija-arvio laski 7000 hakijaan ensi vuonna

Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tilanteen kehitykseen ja eri maiden toimenpiteisiin perustuvassa ennusteessa Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten määrän arvioidaan laskevan keskimäärin 7000 hakijaan vuodessa. Tämä vähentää määrärahatarvetta vastaanottomenoissa 30 miljoonaa euroa vuosittain. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden vapaaehtoisen paluun tukemiseen lisätään noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa, jotta muun muassa laittomasti maassa olevien määrään pystyttäisiin vaikuttamaan.

Lisävoimavaroja tarvitaan myös tulevina vuosina

Turvallisuusympäristön nopeasta muutoksesta huolimatta sisäministeriön hallinnonalan määrärahataso säilyy vuosina 2018–2021 kokonaisuutena pääasiassa aiemmalla tasolla. Kehyskauden 2018–2021 laskeva trendi kuitenkin näkyy siten, että hallinnonalan määrärahat vähenevät 1,4 miljardista eurosta 1,3 miljardiin euroon. Lisäpanostusten avulla poliisin ja Rajavartiolaitoksen nykyinen palvelutaso voidaan säilyttää ensi vuonna, mutta sen jälkeen voimavarat uhkaavat jälleen laskea.

Lisätietoja

osastopäällikkö Jukka Aalto, p. 0295 488 510, jukka.aalto@intermin.fi
erityisavustaja Emma Hannonen, p. 050 574 0736, emma.hannonen@intermin.fi
talous- ja suunnittelujohtaja Kati Korpi, p. 0295 488 513, kati.korpi@intermin.fi