Usein kysytyt kysymykset turvapaikanhakijoista

  • Kuka on turvapaikanhakija?

    Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee kansainvälistä suojelua. Kansainvälistä suojelua voi saada, jos henkilöllä on aihetta perustellusti joutuvansa vainotuksi (alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta) tai hän joutuisi muuhun todelliseen vaaraan kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan. Tällöin henkilölle myönnetään oleskelulupa turvapaikan tai toissijaisen suojelun perusteella.

    Lue lisää turvapaikan hakemisesta Maahanmuuttoviraston sivuilta

  • Saavatko kaikki turvapaikanhakijat jäädä Suomeen?

    Kaikki turvapaikanhakijat eivät täytä kansainvälisen suojelun saamisen edellytyksiä ja eivät saa jäädä maahan. Vuosina 2015–2016 tehdyistä turvapaikkapäätöksistä noin 26 prosenttia on ollut myönteisiä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen hakijan edellytetään poistuvan Suomesta.

    Hakijat voivat saada tukea vapaaehtoiseen paluuseen. Jos hakija ei poistu vapaaehtoisesti, viranomaiset palauttavat hänet kotimaahansa. Palautukset edellyttävät yhteisymmärrystä vastaanottavan valtion kanssa. Yleensä tämä onnistuu, mutta eräät valtiot eivät kaikissa tapauksissa ota vastaan palautettavaa kansalaistaan. Tällöin henkilö saattaa jäädä Suomeen, mutta hänen oleskelunsa maassa on laitonta ja hän saa yhteiskunnalta vain välttämättömän avun.

    Lue lisää vapaaehtoisesta paluusta ja palauttamisesta

  • Mistä maista tulee eniten turvapaikanhakijoita?

    Suurin osa hakijoista tulee Irakista, Syyriasta ja Afganistanista.

  • Miksi suurin osa turvapaikanhakijoista on nuoria miehiä?

    Usein matkalle kohti Eurooppaa lähetetään perheenjäsen, jolla on suurin todennäköisyys selvitä vaarallisesta matkasta. Ajatuksena voi myös olla, että nuorilla miehillä on parhaat mahdollisuudet työllistyä ja näin auttaa perhettään.

  • Mikä on vastaanottokeskus?

    Vastaanottokeskus on paikka, jossa turvapaikanhakija odottaa hakemuksensa käsittelyä. Vastaanottokeskusten lukumäärä riippuu turvapaikanhakijoiden määrästä. Vastaanottokeskusten joukossa on myös erityisesti ilman huoltajaa tulleille lapsille tarkoitettuja yksiköitä.

    Suomessa on tällä hetkellä täysi-ikäisille ja perheille tarkoitettuja yksiköitä toiminnassa noin 51 ja lisäksi alaikäisille tarkoitettuja yksiköitä noin 20.

    Uusia vastaanottokeskuksia avataan eri puolilla Suomea. Vastaanottokeskuksista suurin osa on Suomen Punaisen Ristin ylläpitämiä

  • Mitä vastaanottokeskus tuo paikkakunnalle?

    Verkkokeskusteluissa liikkuu paljon huhuja ja huolia siitä, miten vastaanottokeskus muuttaa paikkakunnan elämää. Esimerkiksi rikollisuuden pelätään kasvavan, vaikka poliisin mukaan vastaanottokeskusten perustamisella ei ole ollut vaikutusta alueiden rikostilastoihin. Vastaanottokeskus tuo alueelle työpaikkoja ja alueen yrityksille lisää asiakkaita.

    Maahanmuuttovirasto on laatinut vastaukset yleisimpiin kysymyksiin

  • Mihin palveluihin turvapaikanhakija on oikeutettu?

    Turvapaikanhakija on päätöstä odottaessaan vastaanottojärjestelmän piirissä ja oikeutettu vastaanoton palveluihin. Palveluista säädetään vastaanottolaissa. Vastaanottokeskus järjestää turvapaikanhakijalle majoituksen, taloudellista tukea ja muun huolenpidon lain mukaisesti.

    Eri palveluista on kerrottu Maahanmuuttoviraston sivuilla

  • Kuinka paljon yhden turvapaikanhakijan vastaanottaminen maksaa?

    Yhden turvapaikanhakijan majoittuminen vastaanottokeskuksessa maksaa keskimäärin noin 22 000 euroa vuodessa.

  • Kuinka kauan turvapaikkapäätöksen tekeminen kestää?

    Turvapaikkapäätöksen tekemiseen kuluva aika riippuu hakijasta. Vuonna 2016 käsittelyaika oli noin 8 kuukautta.

  • Minkä maiden kanssa Suomella on palautussopimuksia?

    Takaisinottosopimuksia eli niin kutsuttuja palautussopimuksia on kahdenlaisia: Euroopan unionin takaisinottosopimuksia ja kahdenvälisiä takaisinottosopimuksia. Lisäksi on olemassa muita takaisinottoa koskevia sopimuksia ja yhteisymmärryspöytäkirjoja.

    Lue lisää palautussopimuksista

  • Mitä palautuslennot maksavat?

    Lähtökohtana on, että palautettava maksaa aina matkansa itse, jos hänellä on rahaa. Muussa tapauksessa palautuskustannukset jäävät yhteiskunnan maksettavaksi.

    Poliisilla on palautustoimintaa varten käytössään arviomääräraha, jonka turvin maastapoistamispäätöksiä voidaan panna täytäntöön. Viime vuonna palautuksiin kului noin 3 miljoonaa euroa.

    Palautuslentojen kustannukset vaihtelevat etäisyyksien, palautettavien henkilöiden määrän ja lentokoneen tyypin mukaan. Kun puhutaan charter-lennoista, joilla palautetaan useita, joskus jopa useita kymmeniä henkilöitä kerrallaan, lennon kustannukset vaihtelevat 20 000 ja 200 000 euron välillä.

    Poliisin tiedote (29.2.2016): Poliisi vastaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden maasta poistamisesta ja erityisesti tukee Suomeen tulleiden omaehtoista paluuta

  • Minkä verran turvapaikanhakija saa rahallista tukea?

    Turvapaikanhakijalle maksettava vastaanottorahan perusosa on enimmillään 312,23 euroa (1.1.2017).

    Taloudellinen tuki on tarkoitettu turvapaikanhakija välttämättömiä perustarpeita, kuten ruokaa ja vaatteita, varten.

    Lue lisää vastaanottorahasta Maahanmuuttoviraston sivuilta

  • Mitä tapahtuu, jos turvapaikanhakija syyllistyy Suomessa vakavaan rikokseen?

    Jos turvapaikanhakijaa epäillään Suomessa rikoksesta, poliisi käynnistää aina normaalin rikostutkinnan. Teon vakavuudesta riippuen epäilty voidaan vangita tutkinnan ajaksi. Rikoksen tekijää rangaistaan Suomen lakien mukaan taustasta riippumatta.

    Turvapaikkaprosessi on käytävä läpi riippumatta siitä, onko hakija syyllistynyt rikoksiin Suomessa. Taustalla on kansallisen lainsäädännön lisäksi myös YK:n pakolaissopimus, EU-direktiivit ja myös Suomen perustuslaki. Jos hakija on turvapaikan (kansainvälisen suojelun) tarpeessa, velvoite kansainvälisen suojelun antamiseen ei poistu, vaikka hän tekisi Suomessa rikoksen.

    Jos henkilö ei ole kansainvälisen suojelun tarpeessa, voidaan harkita oleskelulupaa muilla perusteilla. Syyllistyminen vakavaan rikokseen otetaan tässä harkinnassa huomioon ja oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä rikoksen vuoksi. Rikos otetaan huomioon myös silloin, kun harkitaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle henkilölle annettavan maahantulokiellon pituutta.

    Kaikissa tapauksissa on otettava huomioon palautuskielto. Henkilöä ei voi palauttaa maahan, jossa häntä vakavasti uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu. Tästä ns. palauttamiskiellosta on ehdottomat ja velvoittavat säännökset useassa kansainvälisessä sopimuksessa, EU-lainsäädännössä sekä Suomen kansallisessa lainsäädännössä.

    Ministeri tai ministeriö eivät voi puuttua yksittäisiin turvapaikkahakemuksiin.

  • Miksi Norja toimii eri tavoin kuin Suomi?

    Kansainvälisten sopimusten lisäksi Suomea velvoittaa EU-lainsäädäntö, kuten pakolaisen määritelmää koskeva direktiivi ja turvapaikkamenettelydirektiivi. Näissä direktiiveissä säädetään mm. pakolaisaseman ja toissijaisen suojeluaseman myöntämisen kriteereistä sekä hakemusten käsittelyssä noudatettavasta menettelystä. Norja ei kuulu Euroopan unioniin, eivätkä nämä direktiivit siten sido sitä. Norjaa sitovat kuitenkin kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet ja niihin sisältyvät palautuskiellot.

  • Miksi Suomen pitää ottaa vastaan turvapaikanhakijoita?

    Kansainväliset sopimukset sekä EU:n yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää koskevat säädökset velvoittavat Suomea ja muita EU-maita ottamaan vastaan turvapaikkahakemuksen ja antamaan kansainvälistä suojelua sitä tarvitseville.

  • Mikä maa on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä (nk. Dublin-asetus)?

    Dublin-asetuksen pääperiaate on, että hakijan turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä valtiossa. Tämä valtio voi olla EU:n jäsenvaltio, Norja, Islanti, Sveitsi tai Liechtenstein. Asetus ei aseta suoraan velvoitteita turvapaikanhakijalle itselleen, vaan se velvoittaa valtiota ottamaan hänet vastaan tai takaisin, mikäli valtio on asetuksen perusteella vastuussa hakemuksen käsittelystä.

    Asetus sisältää perusteet, joiden nojalla hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio määritellään. Perusteita sovelletaan asetuksessa mainitussa järjestyksessä. Vastuuvaltion selvittää se maa, jossa hakija on jättänyt ensimmäisen turvapaikkahakemuksensa. Vastuuperusteet ovat seuraavat:

    • valtio, jossa hakijalla on (tietyin edellytyksin) perheenjäseniä
    • valtio, joka on myöntänyt hakijalle oleskeluluvan tai viisumin (voimassaoleva tai tietyn aikarajan sisällä umpeutunut)
    • valtio, jonka ulkorajan hakija on luvattomasti ylittänyt kolmannesta maasta käsin
    • jos viimeksi mainittu ei sovellu ja hakija on tullut jäsenvaltioiden alueelle luvattomasti tai alueelle tulon olosuhteita ei pystytä selvittämään, valtio, jossa hän on oleskellut vähintään 5 kuukautta
    • jos hakija on asunut edellä mainitulla tavalla vähintään viiden kuukauden jaksoja useissa jäsenvaltioissa, se valtio, jossa hän on viimeksi asunut

    Jos mikään edellä mainituista vastuuperusteista ei sovellu, vastuussa on se valtio, jossa turvapaikkahakemus on tehty. Jos hakija tekee myöhemmin uuden hakemuksen jossain muussa valtiossa, on vastuuvaltion otettava hakija takaisin. Asetus sisältää myös erityissäännökset vastuuvaltion määrittämisestä silloin, kun hakija on yksintullut alaikäinen.

    Maahanmuuttoviraston on takaisin- tai vastaanottoa koskevassa pyynnössään esitettävä ne todisteet, joihin pyynnön saavan valtion vastuu sen mukaan perustuu. Jos pyyntöön saadaan myönteinen vastaus, hakemus jätetään tutkimatta ja hakija käännytetään vastuuvaltioon.

  • Miksi turvapaikanhakijoita ei käännytetä takaisin Ruotsiin?

    Jos henkilö hakee Suomesta turvapaikkaa, tulee hänen hakemuksensa käsitellä ja hänet majoitetaan vastaanottokeskukseen. Menettely alkaa hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan maan selvittämisellä. Perusteet tähän on lueteltu EU:n vastuunmäärittämisasetuksessa eli niin sanotussa Dublin-asetuksessa. Ruotsi on vastuussa hakemuksen käsittelystä vain, jos jokin asetuksessa luetelluista perusteista soveltuu hakijan tilanteeseen. Lisäksi Ruotsi on velvollinen ottamaan hakijan takaisin, jos hän on ennen Suomeen tuloaan hakenut turvapaikkaa Ruotsista ja Ruotsi on vastuussa hakemuksen käsittelystä. Pelkästään sillä perusteella, että henkilön tiedetään tulleen Ruotsin kautta, häntä ei voida käännyttää takaisin Ruotsiin. Pelkkä EU:n sisärajojen kautta tapahtuva kauttakulku ei tuo maalle vastuuta turvapaikanhakijasta.