Usein kysytyt kysymykset uudistuksesta

  • Miten pelastustoimea on tarkoitus uudistaa?

    Pelastustoimen järjestäminen siirretään kuntien vastuulta perustettaville maakunnille. Vuoden 2019 alusta aloittavat 18 maakuntaa järjestävät kukin pelastustoimen omalla alueellaan eli kaikissa 18 maakunnassa on jatkossa oma pelastuslaitos. Alueellisia pelastuslaitoksia on tällä hetkellä 22, joissa kunnat yhteistyössä järjestävät pelastustoimen valtioneuvoston päättämillä alueilla.

    Uudistuksessa vahvistetaan pelastustoimen valtakunnallista ohjausta. Vahva ohjaus toteutetaan siten, että valtioneuvosto hyväksyy pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet, ja sisäministeriö ohjaa suoraan 18 maakunnan pelastustointa. Valtioneuvosto voi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman maakunnan hoidettavaksi. Sisäministeriö arvioi ja valvoo jatkossa pelastustoimen palvelutasoa. Uusi valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto (LUOVA) vastaa pelastustoimen laillisuusvalvonnasta.

    Kyse ei ole vain hallinnon uudistamisesta, vaan samalla on tilaisuus uudistaa pelastustoimen sisältöä ja toimintatapoja. Tätä työtä tehdään sisäministeriön ja pelastuslaitosten yhteisissä työryhmissä.

  • Miksi pelastustoimea on uudistettava?

    Tavoitteena on tehostaa pelastustointa, kun toiminnan järjestämisestä vastaisivat nykyistä isommat alueet. Pelastustoimen resurssit eivät ilman rakenneuudistusta riitä nykyisen korkean palvelutason ylläpitoon.

    Lisäksi halutaan varmistaa pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen synergiaedut ensihoitopalveluiden tuottamisessa, kun sote-palvelut siirtyvät maakuntien järjestettäviksi. Ilman uudistusta pelastuslaitokset eivät voisi tuottaa ensihoitopalveluita nykyiseen tapaan sote-uudistuksen jälkeen.

    Yhtenä tavoitteena on kehittää ja vahvistaa pelastustoimen suuronnettomuusvalmiutta ja johtamiskykyä.

  • Miten pelastustoimen uudistushanke toteutetaan?

    Sisäministeriö ja pelastuslaitokset toteuttavat uudistuksen yhdessä.

    Sisäministeriön asettamassa lainsäädäntöhankkeessa valmistellaan pelastustoimen järjestämislaki ja voimaanpanolaki, joilla vahvistetaan sisäministeriön roolia pelastustoimen ohjauksessa suhteessa maakuntien pelastuslaitoksiin.

    Maakuntien valmisteluryhmät suunnittelevat pelastustoimen organisointia käytännössä kussakin maakunnassa.

    Pelastustoimen sisältöä ja toimintatapoja koskevat muutosehdotukset valmistellaan työryhmissä, joissa sisäministeriön ja pelastuslaitosten edustajien lisäksi esimerkiksi sopimuspalokunnat ja henkilöstöjärjestöt ovat mukana. Sisältö koskevat muutokset kirjataan uudistettavaan pelastustoimen sisältölakiin, pelastuslakiin.

  • Mitä uudistus tarkoittaa pelastuslaitosten työntekijöille?

    Pelastuslaitosten työntekijöiden työnantaja vaihtuu uudistuksen myötä. Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä maakuntien palvelukseen.

    Pelastustoimen tehostamisen yksi tarkoitus on uudistaa työtapoja. Tämä tarkoittaa myös nykyisten työnkuvien tarkentamista.

  • Mitkä nykyiset pelastuslaitokset yhdistetään, kun määrä tippuu 22:sta 18:aan?

    18 pelastuslaitoksen mallissa muutoksia nykyiseen 22 pelastuslaitoksen järjestelmään tulee Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Uudellamaalla Helsingin, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset yhdistyvät. Pohjois-Pohjanmaalla Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset yhdistyvät. Pohjanmaan pelastuslaitokseen yhdistetään Keski-Pohjanmaalta Pietarsaari, Luoto ja Kruunupyy maakuntajaon mukaisesti.

  • Mitä tehtäviä voitaisiin keskittää vain yhdelle tai muutamalle pelastuslaitokselle?

    Esimerkiksi merellisten onnettomuuksien pelastustoiminta (MIRG), kemiallisten ja säteilytilanteiden edellyttämä erityisvalmius, tilannekeskustoiminta.

  • Miksi aiempi virkamiesesitys viidestä pelastuslaitoksesta muuttui 18 pelastuslaitokseksi?

    Pelastustoimen uudistus on osa maakuntauudistusta ja sillä on yhteys sote-uudistuksen ensihoitoa koskeviin ratkaisuihin. Hallitus linjasi osana sote-ratkaisua, että kaikki 18 maakuntaa järjestävät ensihoidon, joten myös pelastustoimi on järjestettävä samoissa maakunnissa. Näin pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluja terveydenhuollolle.

    Lisäksi pelastustoimen järjestämislakiluonnoksesta annetuissa lausunnoissa kannatettiin laajasti 18 maakunnallista pelastuslaitosta. Lausunnoissa tuodut näkökulmat otettiin linjausta tehdessä vakavasti.

    Myös ministeriön näkökulmasta 18 maakuntaa on hallinnollisesti selkeämpi, kun ei tarvita viiden laitokseen malliin sisältyneitä maakuntien yhteistyöalueita. Ratkaisu on hyvä myös maakunnallisen demokratian ja itsehallinnon näkökulmasta.

  • Mitä tapahtuu Helsingin pelastuskoululle?

    Tästä ei ole tehty vielä päätöksiä, asiaan palataan myöhemmin.

  • Onko vahva valtion ohjaus ristiriidassa maakuntien itsehallinnon kanssa?

    Pelastustoimen tarkoitus on turvata ihmisten perusoikeuksia koko maassa samoin perustein. Pelastustoimen palvelujen perusoikeusluonne edellyttää muita toimialoja vahvempaa valtion ohjausta.

    Pelastustoimi on lähipalvelujen lisäksi myös valtakunnallinen organisaatio, joka voi joutua toimimaan laajemmalla kuin yhden pelastuslaitoksen alueella. Tämä edellyttää yhtenäisiä toiminnallisia järjestelyjä sekä valtakunnallista ohjausta ja johtamista. Valtakunnallisesti ohjattaisiin vain operatiiviseen toimintaan liittyviä asioita, ei maakunnan hallintoa.

    Malli on nyt sama kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksessa, jossa myös valtioneuvostolla ja sosiaali- ja terveysministeriöllä on vahva rooli.

  • Mitä pelastustoimen uudistus tarkoittaa kansalaisille?

    Ihmisten avunsaanti onnettomuustilanteissa pyritään pitämään vähintään nykyisellä tasolla: apu tulee yhtä nopeasti kuin ennenkin.

    Pelastustoimen uudistus tehdään, jotta kansalaisten palvelut kyetään pitämään hyvällä tasolla pitkälle tulevaisuuteen.Kyse on pelastustoimen sisäisestä uudistamisesta, joka ei erityisesti näy kuntalaisille.

    Tavoitteena on myös palveluiden sisällön yhtenäistäminen, jolloin asiakkaan asuinpaikkakunta vaikuttaisi mahdollisimman vähän siihen, millaisia ohjeita ja neuvoja hän pelastuslaitokselta saa.

  • Heikkenevätkö kansalaisten saamat palvelut?

    Jos organisaatiouudistusta ei tehdä, kansalaisten palvelut heikkenevät. Uudistuksen tavoitteena on pitää palvelut vähintään nykytasolla nykyistä tehokkaammin organisoituna.

  • Mitä pelastustoimen uudistaminen maksaa?

    Uudistaminen maksaa vähemmän kuin se, että uudistus jätetään tekemättä. Tarkkoja summia on vielä mahdotonta sanoa mutta tavoite on samantyyppinen kuin sote-uudistuksessa eli pelastustoimelle asetettaisiin menokehys, jonka sisällä toiminta olisi kyettävä järjestämään. Tavoitteena on taittaa kustannusten nopea nousu, ei säästää nykytasosta.

  • Kuka maksaa pelastustoimen kustannukset?

    Pelastuslaitosten palvelut ovat julkisia palveluja eli niin nykyään kuin jatkossakin veronmaksajat maksavat palvelut. Maakunnille ei tule ainakaan tällä hallituskaudella verotusoikeutta, joten rahoitus tulee valtion keräämistä tuloveroista. Kuntaverotusta alennetaan, kun osa tehtävistä siirtyy kunnilta valtion rahoitettavaksi.

  • Miten sote-uudistus vaikuttaa ensihoitoon?

    Jatkossa ensihoitopalvelu järjestetään entistä tiiviimpänä osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Ensihoidon järjestävät kaikki 18 maakuntaa. Ensihoidon monituottajamalli on tarkoitus säilyttää. Koska pelastustoimessa on jatkossa sama aluejako eli 18 pelastuslaitosta, myös pelastuslaitos voi edelleen tuottaa ensihoitopalveluja nykyiseen tapaan.