Usein kysytyt kysymykset uudistuksesta

  • Heikkenevätkö kansalaisten saamat palvelut?

    Jos organisaatiouudistusta ei tehdä, kansalaisten palvelut heikkenevät. Uudistuksen tavoitteena on pitää palvelut vähintään nykytasolla nykyistä tehokkaammin organisoituna.

  • Miten sote-uudistus vaikuttaa ensihoitoon?

    Jatkossa ensihoitopalvelu järjestetään entistä tiiviimpänä osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Ensihoidon järjestävät kaikki 18 maakuntaa. Ensihoidon monituottajamalli on tarkoitus säilyttää. Koska pelastustoimessa on jatkossa sama aluejako eli 18 pelastuslaitosta, myös pelastuslaitos voi edelleen tuottaa ensihoitopalveluja nykyiseen tapaan.

  • Kuka maksaa pelastustoimen kustannukset?

    Pelastuslaitosten palvelut ovat julkisia palveluja eli niin nykyään kuin jatkossakin veronmaksajat maksavat palvelut. Maakunnille ei tule ainakaan tällä hallituskaudella verotusoikeutta, joten rahoitus tulee valtion keräämistä tuloveroista. Kuntaverotusta alennetaan, kun osa tehtävistä siirtyy kunnilta valtion rahoitettavaksi.

  • Mitä pelastustoimen uudistaminen maksaa?

    Uudistaminen maksaa vähemmän kuin se, että uudistus jätetään tekemättä. Tarkkoja summia on vielä mahdotonta sanoa mutta tavoite on samantyyppinen kuin sote-uudistuksessa eli pelastustoimelle asetettaisiin menokehys, jonka sisällä toiminta olisi kyettävä järjestämään. Tavoitteena on taittaa kustannusten nopea nousu, ei säästää nykytasosta.

  • Onko vahva valtion ohjaus ristiriidassa maakuntien itsehallinnon kanssa?

    Pelastustoimen tarkoitus on turvata ihmisten perusoikeuksia koko maassa samoin perustein. Pelastustoimen palvelujen perusoikeusluonne edellyttää muita toimialoja vahvempaa valtion ohjausta.

    Pelastustoimi on lähipalvelujen lisäksi myös valtakunnallinen organisaatio, joka voi joutua toimimaan laajemmalla kuin yhden pelastuslaitoksen alueella. Tämä edellyttää yhtenäisiä toiminnallisia järjestelyjä sekä valtakunnallista ohjausta ja johtamista. Valtakunnallisesti ohjattaisiin vain operatiiviseen toimintaan liittyviä asioita, ei maakunnan hallintoa.

    Malli on nyt sama kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ohjauksessa, jossa myös valtioneuvostolla ja sosiaali- ja terveysministeriöllä on vahva rooli.

  • Mitä tapahtuu Helsingin pelastuskoululle?

    Valtion ylläpitämän Pelastusopiston (Kuopiossa) lisäksi pelastustoimen ammatillista koulutusta antaa Helsingin kaupunki omassa pelastuskoulussaan. Helsingin pelastuskoulu on osa Helsingin pelastuslaitosta ja sen ylläpidosta ja rahoituksesta vastaa Helsingin kaupunki. Helsingin pelastuskoulu kouluttaa palomiehiä ja paloesimiehiä oman pelastuslaitoksensa tarpeisiin.

    Kun pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2019 alusta kunnilta maakunnille, Helsingin kaupungilla ei ole enää tarvetta kouluttaa itse palomiehiä. Poistuvan koulutusvolyymin korvaamiseksi Pelastusopiston tulee järjestää vastaava määrä pelastustoimen ammatillista koulutusta. Koulutuksen järjestämistapaa arvioidaan parhaillaan sisäministeriössä.

  • Miksi aiempi virkamiesesitys viidestä pelastuslaitoksesta muuttui 18 pelastuslaitokseksi?

    Pelastustoimen uudistus on osa maakuntauudistusta ja sillä on yhteys sote-uudistuksen ensihoitoa koskeviin ratkaisuihin. Hallitus linjasi osana sote-ratkaisua, että kaikki 18 maakuntaa järjestävät ensihoidon, joten myös pelastustoimi on järjestettävä samoissa maakunnissa. Näin pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluja terveydenhuollolle.

    Lisäksi pelastustoimen järjestämislakiluonnoksesta annetuissa lausunnoissa kannatettiin laajasti 18 maakunnallista pelastuslaitosta. Lausunnoissa tuodut näkökulmat otettiin linjausta tehdessä vakavasti.

    Myös ministeriön näkökulmasta 18 maakuntaa on hallinnollisesti selkeämpi, kun ei tarvita viiden laitokseen malliin sisältyneitä maakuntien yhteistyöalueita. Ratkaisu on hyvä myös maakunnallisen demokratian ja itsehallinnon näkökulmasta.

  • Mitä tehtäviä voitaisiin keskittää vain yhdelle tai muutamalle pelastuslaitokselle?

    Esimerkiksi merellisten onnettomuuksien pelastustoiminta (MIRG), kemiallisten ja säteilytilanteiden edellyttämä erityisvalmius, tilannekeskustoiminta.

  • Mitkä nykyiset pelastuslaitokset yhdistetään, kun määrä tippuu 22:sta 18:aan?

    18 pelastuslaitoksen mallissa muutoksia nykyiseen 22 pelastuslaitoksen järjestelmään tulee Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Uudellamaalla Helsingin, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokset yhdistyvät. Pohjois-Pohjanmaalla Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset yhdistyvät. Pohjanmaan pelastuslaitokseen yhdistetään Keski-Pohjanmaalta Pietarsaari, Luoto ja Kruunupyy maakuntajaon mukaisesti.

  • Mitä pelastustoimen uudistus tarkoittaa kansalaisille?

    Ihmisten avunsaanti onnettomuustilanteissa pyritään pitämään vähintään nykyisellä tasolla: apu tulee yhtä nopeasti kuin ennenkin.

    Pelastustoimen uudistus tehdään, jotta kansalaisten palvelut kyetään pitämään hyvällä tasolla pitkälle tulevaisuuteen.Kyse on pelastustoimen sisäisestä uudistamisesta, joka ei erityisesti näy kansalaisille.

    Tavoitteena on myös palveluiden sisällön yhtenäistäminen, jolloin asiakkaan asuinpaikkakunta vaikuttaisi mahdollisimman vähän siihen, millaisia palveluja, ohjeita ja neuvoja hän pelastuslaitokselta saa.

  • Mitä uudistus tarkoittaa pelastuslaitosten työntekijöille?

    Pelastuslaitosten työntekijöiden työnantaja vaihtuu uudistuksen myötä. Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä maakuntien palvelukseen.

    Pelastustoimen tehostamisen yksi tarkoitus on uudistaa työtapoja. Tämä tarkoittaa myös nykyisten työnkuvien tarkentamista.

  • Miten pelastustoimen uudistushanke toteutetaan?

    Sisäministeriö ja pelastuslaitokset toteuttavat uudistuksen yhdessä.

    Sisäministeriön asettamassa lainsäädäntöhankkeessa valmistellaan pelastustoimen järjestämislaki ja uudistetaan pelastuslaki. 

    Maakuntien valmisteluryhmät suunnittelevat pelastustoimen organisointia käytännössä kussakin maakunnassa.

    Pelastustoimen sisältöä ja toimintatapoja koskevat muutosehdotukset valmistellaan työryhmissä, joissa sisäministeriön ja pelastuslaitosten edustajien lisäksi esimerkiksi sopimuspalokunnat ja henkilöstöjärjestöt ovat mukana. Sisältö koskevat muutokset kirjataan uudistettavaan pelastustoimen sisältölakiin, pelastuslakiin.

  • Miksi pelastustoimea on uudistettava?

    Tavoitteena on kehittää pelastustoimen ohjausjärjestelmää niin, että jatkossa pelastustoimen toiminta ja palvelut olisivat nykyistä yhdenmukaisempia ja yhteiset tietojärjestelmät olisivat käytettävissä koko maassa.

    Tavoitteena on myös se, että pelastuslaitokset voivat jatkossakin hoitaa pelastustoimen ohella myös ensihoito- ja ensivastetehtäviä. Koska ensihoidosta vastaavat jatkossa maakunnat, myös pelastustoimi on siirrettävä maakuntien vastuulle.

    Pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyö turvaa synergiaedut sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen kesken. Kun pelastuslaitokset hoitavat ensihoito- ja ensivastetehtäviä, niihin ja pelastustehtäviin voidaan käyttää sama asemaverkostoa, samoja tukitoimintoja, osin samaa henkilöstöä, samoja toimintamalleja ja yhteisiä harjoituksia sekä yhteistä vara- ja suuronnettomuusvalmiutta. Näin voimavaroja pystytään suuntaamaan tehokkaasti myös häiriö- ja suuronnettomuustilanteissa sekä poikkeusoloissa.

  • Miten pelastustoimea on tarkoitus uudistaa?

    Pelastustoimen järjestäminen siirretään kuntien vastuulta perustettaville maakunnille. Vuoden 2019 alusta aloittavat 18 maakuntaa järjestävät kukin pelastustoimen omalla alueellaan eli kaikissa 18 maakunnassa on jatkossa oma pelastuslaitos. Alueellisia pelastuslaitoksia on tällä hetkellä 22, joissa kunnat yhteistyössä järjestävät pelastustoimen valtioneuvoston päättämillä alueilla.

    Uudistuksessa vahvistetaan pelastustoimen valtakunnallista ohjausta niin, että pelastustointa voidaan kehittää sisäministeriön johdolla valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein, taloudellisesti ja tehokkaasti. Vahva ohjaus toteutetaan siten, että valtioneuvosto hyväksyy pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet, ja sisäministeriö ohjaa suoraan 18 maakunnan pelastustointa. Valtioneuvosto voi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman maakunnan hoidettavaksi.

    Sisäministeriö arvioi ja valvoo jatkossa pelastustoimen palvelutasoa. Uusi valtion lupa- ja valvontavirasto vastaa pelastustoimen laillisuusvalvonnasta.

    Kyse ei ole vain hallinnon uudistamisesta, vaan samalla on tilaisuus uudistaa pelastustoimen sisältöä ja toimintatapoja. Tätä työtä tehdään sisäministeriön ja pelastuslaitosten yhteisissä työryhmissä.

  • Korkein hallinto-oikeus (KHO) on katsonut, ettei terveydenhuollon tarvitse kilpailuttaa ensihoitopalveluja vaan se voi hankkia niitä suoraan pelastuslaitokselta. Pelastuslaitosten siirtymistä 18 maakunnan hoidettavaksi on kuitenkin perusteltu juuri sillä, että tässä mallissa pelastuslaitokset voisivat edelleen hoitaa ensihoitopalveluja ilman kilpailutusta. Meneekö uudistuksen perusteluilta nyt pohja?

    KHO:n ratkaisu ensihoitopalveluiden järjestämisestä koskee nykytilannetta, jossa sekä pelastustoimi että ensihoito järjestetään kunnalliselta pohjalta.

    Helsingin kaupungin esittämässä mallissa ensihoidosta vastaisi maakunta ja pelastustoimesta edelleen kunta eli järjestäjänä olisi kaksi eri oikeushenkilöä.

    Maakuntauudistuksessa vastuu kaikista sosiaali- ja terveystoimen tehtävistä siirretään kunnilta maakunnille vuoden 2019 alusta lukien. Ensihoitopalvelu on osa sosiaali- ja terveystointa, joten kuntien ylläpitämät pelastuslaitokset eivät enää vuoden 2019 alusta voisi hoitaa maakunnille lain mukaan kuuluvaa ensihoitotehtävää. Sen sijaan maakuntien pelastuslaitokset voivat tuottaa ensihoitopalveluja maakunnan omana toimintana (ilman kilpailutusta) sen mukaan kuin maakunnan sisällä sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen kesken sovitaan.

    Pelastustoimen siirto kunnilta maakuntiin ei liity pelkästään tarpeeseen turvata pelastuslaitosten mahdollisuudet hoitaa ensihoitotehtäviä. Maakuntaan keskittyy turvallisuuden ja varautumisen kannalta merkittävä määrä toimijoita. Pelastustoimi kuuluu luontevasti näiden joukkoon.

    Ei ole toiminnallisesti eikä hallinnollisesti tarkoituksenmukaista, että osassa maata pelastustoimi olisi maakuntien vastuulla ja osassa maata kuntien vastuulla, kuten osa Uudenmaan alueen kunnista on esittänyt.

    On tosiasia, että Uudenmaan pelastuslaitos olisi selvästi suurempi kuin muut pelastuslaitokset. Tätä ei pidä nähdä pelkästään uhkana, vaan voimavarana. Suurempi pelastuslaitos mahdollistaa erikoistumisen ja korkeatasoisen erityisosaamisen. Suurempaan laitokseen voidaan koota sellaisia erityistehtäviä, joita ei kannata hoitaa kaikissa pelastuslaitoksissa.