Miten terrorismia torjutaan Suomessa?

Poliisi on luonut pysyvät 24/7 tilannekuva-, johtamis- ja yhteistoimintarakenteet, jotka pystyvät tunnistamaan ja tarvittaessa nopeasti reagoimaan mahdollisiin Suomea uhkaaviin terroritekoihin. Poliisilaitokset, Keskusrikospoliisi ja Suojelupoliisi ovat tiivistäneet yhteistyötään tiedonvaihdossa ja operatiivisessa toiminnassa.

Suojelupoliisi vastaa terrorismin torjunnan tilannekuvan ajantasaisuudesta ja raportoi tilanteesta valtion johdolle ja viranomaisille. Suojelupoliisi nosti Suomeen kohdistuvan terrorismin uhka-arviota tasolle kohonnut kesäkuussa 2017.
Suojelupoliisin uhka-arvio

Viranomaiset ottavat omassa varautumisessaan huomioon myös terrorismista annetun uhka-arvion ja ne järjestävät säännöllisesti harjoituksia, joilla kehitetään toimintavalmiutta ja yhteistoimintaa.

Terrorismin torjunnan operatiivista osaamista ja reagointivalmiuksia on kehitetty mm. toimintamalleja kehittämällä ja perustamalla poliisiyksiköihin vaativien tilanteiden hoitamiseen erikoistuneita toimintaryhmiä. Lisäksi poliisilla on valtakunnallinen valmiusyksikkö.

Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön terrorismintorjunnan alalla. Yhdyshenkilötoiminnan, kansainvälisen viranomaisten välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön avulla havaitaan uhkia ja riskejä sekä puututaan niihin tehokkaasti huomioimalla oikeusturvaan liittyvät näkökohdat.

Lainsäädännöllä välineitä terrorismin torjuntaan

Terrorismin torjuntaan liittyvien lainsäädäntötoimien osalta sisäministeriössä on käynnissä hanke siviilitiedustelulainsäädännön luomiseksi. Suojelupoliisille on tulossa lisää toimivaltuuksia muun muassa terrorismin torjuntaan.
Lisätietoja siviilitiedustelulakihankkeesta

Sisäministeriö on mukana oikeusministeriön työryhmässä, joka valmistelee Euroopan parlamentin ja neuvoston ns. terrorismirikosdirektiivin täytäntöönpanoa. Direktiivillä yhtenäistetään terrorismirikoksia koskevaa lainsäädäntöä EU:ssa.
Lisätietoa terrorismidirektiivin täytäntöönpanosta | OM

Suomessa terroristiseen toimintaan osallistuminen on laajasti kriminalisoitu, mukaan lukien värväys, rahoittaminen, kouluttaminen, kouluttautuminen sekä matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten.

Vierastaistelijailmiöön puututaan monin eri keinoin

Sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministeriryhmä päätti maaliskuussa 2017 viranomaisten yhteistyöhön perustuvasta toiminnasta, jonka avulla vähennetään taistelualueelta palaajiin liittyvää väkivallan ja radikalisoitumisen riskiä ja edistää palaajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
Ehdotus viranomaisten yhteistyön järjestämiseksi toiminnassa taistelualueilta
palaajien kanssa

Taistelualueilta palanneita on ohjattu moniammatillisen Ankkuri-toiminnan ja muiden palveluiden piiriin. Ankkuritoiminta on alunperin kehitetty välineeksi ennalta ehkäistä ja puuttua varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten rikollisuuteen sekä lähisuhdeväkivaltaan. Toiminta perustuu poliisin, sosiaalityöntekijän, psykiatrisen sairaanhoitajan ja nuorisotyöntekijän yhteistyöhön ja ammattitaitoon. Nopean puuttumisen ja asioiden läpikäymisen ansiosta väkivallan ja rikosten uusimisen riski pienenee.

Poliisihallitus on laatimassa Ankkuritoiminnan käsikirjan, jolla lisätään Ankkureiden valmiuksia toimia väkivaltaisesti radikalisoituneiden tai radikalisoitumisvaarassa olevien kanssa.

Vuoden 2016 alussa käynnistynyt RADINET-exit-hanke tukee vapaaehtoisuuden pohjalta väkivaltaisesti radikalisoituneita tai radikalisoitumisvaarassa olevia irti väkivaltaisesta aatemaailmasta.

Syyskuussa 2016 hallitus päätti toimista väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnan tehostamiseksi, ja tähän liittyen toimia vihapuhetta vastaan on tehostettu.
Lisätietoa väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisystä

Lisätietoja

Sami Ryhänen, Poliisiylitarkastaja 
Sisäministeriö, Poliisiosasto, Suunnitteluyksikkö 0295488278