Miten terrorismia torjutaan Suomessa?

Suojelupoliisi nosti terrorismin uhkatasoa kesäkuussa 2014 ja edelleen marraskuussa 2015. Suurimman uhan Suomessa muodostaa radikaali-islamistinen terrorismi ja erityisesti yksittäiset radikalisoituneet henkilöt tai pienryhmät.

Suojelupoliisi seuraa koko ajan tilannetta ja raportoi tilanteesta valtion johdolle ja viranomaisille. Viranomaiset ottavat omassa varautumisessaan huomioon myös terrorismista annetun uhka-arvion.

Sisäministeriössä on käynnissä hanke siviilitiedustelulainsäädännön luomiseksi. Suojelupoliisille on tulossa lisää toimivaltuuksia muun muassa terrorismin torjuntaan.

Poliisihallinto on luonut pysyvät 24/7 tilannekuva-, johtamis- ja yhteistoimintarakenteet, jotka pystyvät tunnistamaan ja tarvittaessa nopeasti reagoimaan mahdollisiin Suomea uhkaaviin terroritekoihin.

Terrorismin torjunnan operatiivista osaamista ja reagointivalmiuksia on kehitetty mm. toimintamalleja kehittämällä, perustamalla poliisiyksiköihin vaativien tilanteiden hoitamiseen erikoistuneita toimintaryhmiä. Lisäksi poliisihallinnossa on valtakunnallinen valmiusyksikkö.

Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön terrorismintorjunnan alalla. Kansainvälisen viranomaisten välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön avulla havaitaan uhkia ja riskejä sekä puututaan niihin tehokkaasti huomioimalla oikeusturvaan liittyvät näkökohdat.

Vierastaistelijailmiöön puututaan monin eri keinoin

Sisäministeriö, oikeusministeriö ja Valtakunnansyyttäjävirasto miettivät yhdessä toimenpiteitä, joiden avulla voitaisiin vähentää taistelualueelta palaajiin liittyvän väkivallan ja radikalisoitumisen riskiä ja edistää palaajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Hallitus päätti syksyllä 2014 täydentävässä talousarvioesityksessä lisätä kolme miljoonaa euroa määrärahoja terrorismin torjuntaan. Tällä mahdollistettiin Suojelupoliisin yhdyshenkilönsijoittaminen Turkkiin sekä poliisin kalusto- ja varustehankintoja terrorismin torjuntaan sekä vaativiin ja erityistilanteisiin. Yhdyshenkilön tehtävänä on analysoida konfliktialueelle Suomesta matkustavien ja sieltä palaavien henkilöiden toimintaa.

Taistelualueilta palanneita on ohjattu moniammatillisen Ankkuri-toiminnan piiriin. Toiminta on kehitetty välineeksi ennalta ehkäistä ja puuttua varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten rikollisuuteen sekä lähisuhdeväkivaltaan. Toiminta perustuu poliisin, sosiaalityöntekijän, psykiatrisen sairaanhoitajan ja nuorisotyöntekijän yhteistyöhön ja ammattitaitoon. Nopean puuttumisen ja asioiden läpikäymisen ansiosta väkivallan ja rikosten uusimisen riski pienenee.

Eduskunnan joulukuussa 2014 tekemä päätös poliisin oikeudesta hyödyntää matkustajarekisteritietoja rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi parantaa merkittävästi poliisin mahdollisuuksia puuttua vierastaistelijailmiöön.

Suomessa terroristiseen toimintaan osallistuminen on laajasti kriminalisoitu, mukaan lukien värväys, rahoittaminen, kouluttaminen, kouluttautuminen sekä matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten

 

Lisätietoja

Sami Ryhänen, Poliisiylitarkastaja 
SM, Poliisiosasto, Suunnitteluyksikkö 0295488278