Usein kysytyt kysymykset poliisin henkilötietojen käsittelyä koskevasta lainsäädännöstä

Poliisin henkilötietojen käsittelyyn ehdotetaan uutta lainsäädäntöä. Uudella poliisin henkilötietolailla korvattaisiin olemassa olevat säännökset poliisin henkilötietojen käsittelystä. Uuden lain tulee täyttää uudistuneen EU:n tietosuojalainsäädännön vaatimukset, ottaen huomioon rikostorjunnan tarpeet ja perus- ja ihmisoikeuksien asettamat vaatimukset.

Usein kysytyt kysymykset

  • Mitä henkilöitä kirjataan uuteen rikostiedustelurekisteriin joka korvaa mm. epäiltyjen tietojärjestelmän?

    Rekisteriin kirjattaisiin eri tavoin rikokseen tai rikolliseen toimintaan liittyviä henkilöitä sekä henkilöitä, jotka ovat poliisin tarkkailun kohteena. Lisäksi rikostiedustelutarkoituksessa voitaisiin käsitellä tietoja henkilöistä, jotka toistuvasti pitävät yhteyttä tai tapaavat rikokseen tai rikolliseen toimintaan liittyviä henkilöitä.

    Poliisi voisi käsitellä rikostiedustelutarkoituksia varten myös todistajien, uhrien, rikosten ilmoittajien ja asianomistajien henkilötietoja. Kun kyse olisi muista kuin varsinaisesta rikollisesta toiminnasta epäillyistä henkilöistä, henkilötietojen käsittelylle asetettaisiin kuitenkin korkeampi kynnys. Henkilötietoja voi olla välttämätöntä käsitellä esimerkiksi silloin, kun tavoitteena on estää rikoksen todistajaan tai asianomistajaan kohdistuva uusi rikos. Järjestelmään voitaisiin näissä tapauksissa kirjata tiedot henkilöstä, johon rikoksen uhka kohdistuu.

  • Poliisille tulee paremmat mahdollisuudet käsitellä henkilötietoja rikostiedustelutarkoituksessa, mitä tämä tarkoittaa?

    Rikostiedustelun avulla hankitaan ja analysoidaan rikostorjunnan kannalta merkityksellistä tietoa sekä tuotetaan selvityksiä rikoksista, rikollisista, rikollisuudesta ja sen seurauksista sekä yhteiskuntaa vaarantavista ilmiöistä. Nykyisen poliisin henkilötietolain lähtökohtana on rikostiedusteluun liittyvä henkilötietojen käsittely tilanteissa, joissa poliisilla on tiedossa konkreettinen yksittäiseen henkilöön kohdistuva rikosepäily.

    Tehokkaan rikostiedustelun mahdollistamiseksi ehdotetaan sääntelyn selkeyttämistä tehtävälähtöisen rikostiedustelun osalta. Henkilötietoja voisi käsitellä esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai rikollisryhmiin kohdistuvien rikosanalyysien tekemiseksi ja laajempiin tapahtumakokonaisuuksiin liittyvää tehtävälähtöistä rikostiedustelua varten. Lisäksi säännös antaisi poliisille nykyistä paremmat mahdollisuudet käsitellä eri henkilöryhmien tietoja.

    Poliisille ei olla ehdottamassa uusia toimivaltuuksia tiedonhankintaan. Sen sijaan varmistetaan poliisin mahdollisuudet käsitellä olemassa olevilla toimivaltuuksilla saatuja henkilötietoja. Rikostiedustelu on eri asia kuin valmisteluvaiheessa olevassa tiedustelulainsäädännössä tarkoitettu siviilitiedustelu, joka on suojelupoliisin suorittamaa tiedonhankintaa ja tiedon hyödyntämistä kansalliseen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä varten.

  • Eivätkö tällaiset laajemmat valtuudet rajoita kansalaisten perusoikeuksia?

    Tietojen tallettaminen poliisin henkilörekisteriin tarkoittaa perusoikeuksien rajoittamista. Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja perustuslain mukaan perusoikeuksia voidaan rajoittaa, kun rajoittaminen perustuu lakiin ja sille on hyväksyttävä yhteiskunnallinen peruste, eikä rajoittaminen mene pidemmälle kuin on välttämätöntä tavoitteen saavuttamiseksi. Tällaisena perusteena pidetään esimerkiksi rikoksen ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä.

    Kun kyse olisi muista kuin varsinaisesta rikollisesta toiminnasta epäillyistä henkilöistä, henkilötietojen käsittelylle asetettaisiin korkeampi kynnys. Todistajien, uhrien, rikosten ilmoittajien ja asianomistajien henkilötietoja saisi käsitellä rikostiedustelutarkoituksessa vain silloin, kun se on välttämätöntä rikoksen ennalta estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi.

    Rekisteröidyllä henkilöllä olisi välillinen tarkastusoikeus omiin tietoihinsa tietosuojaviranomaisen välityksellä. Tämä tarkoittaa, että rekisteröidyllä on oikeus pyytää tietosuojaviranomaista tarkastamaan henkilötietojen ja niiden käsittelyn lainmukaisuus.

  • Miten poliisi arvioi tehtäviensä yhteydessä saamiensa henkilötietojen tarpeellisuutta?

    Säännös mahdollistaisi poliisin tehtävien suorittamisen yhteydessä saatujen henkilötietojen käsittelyn enintään 6 kuukauden ajan tilanteissa, joissa tietojen merkityksellisyys poliisin tehtävien kannalta tai rekisteröidyn henkilön asema on vielä epäselvä. Ehdotuksen tavoitteena on säätää niistä edellytyksistä, joilla poliisi voi arvioida tehtäviensä yhteydessä saamiensa henkilötietojen tarpeellisuutta. Näin varmistetaan tietojen merkityksellisyys ennen niiden tallettamista pitkäaikaisempaa käyttöä varten.

    Säännös koskisi myös teknisin tallennusvälinein talteen otettuja kameratallenteita, joita kuitenkin saisi säilyttää enintään 96 tuntia. Näitä olisivat esimerkiksi ns. haalarikameroilla otetut tallenteet.

  • Rajoittaako uusi säännös kansalaisten perusoikeuksia?

    Rekisteriin tallentuisi väistämättä myös sivullisten tietoja, jotka voivat myöhemmin osoittautua poliisin tehtävien kannalta tarpeettomiksi. Rekisteröityjen oikeusturvaa parantaisi kuitenkin se, että tietoja saisi säilyttää korkeintaan kuuden kuukauden ajan ja tarpeettomiksi arvioidut tiedot olisi poistettava välittömästi jo ennen kuuden kuukauden määräajan täyttymistä.

    Rekisteröidyllä henkilöllä olisi tietoihin välillinen tarkastusoikeus tietosuojaviranomaisen välityksellä vastaavasti kuin rikostiedusteluun liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä. Henkilö saisi tietosuojaviranomaisen välityksellä vahvistuksen siitä, onko henkilötietojen käsittely lainmukaista.

    Tietojen tallettaminen poliisin henkilörekisteriin tarkoittaa perusoikeuksien rajoittamista. Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja perustuslain mukaan perusoikeuksia voidaan rajoittaa, kun rajoittaminen perustuu lakiin ja sille on hyväksyttävä yhteiskunnallinen peruste, eikä rajoittaminen mene pidemmälle kuin on välttämätöntä tavoitteen saavuttamiseksi. Tällaisena perusteena pidetään esimerkiksi rikoksen ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä.

  • Miksi ehdotetaan laajennusta ulkomaalaisen sormenjälkitietojen hyödyntämiseen?

    Poliisin rekistereihin talletetaan ulkomaalaislain 131 §:n nojalla sormenjäljet ja muut henkilötuntomerkit, joita käsitellään henkilöllisyyden todentamiseksi, ulkomaalaisten maahantuloa ja maastalähtöä sekä oleskelua ja työntekoa koskevien asioiden käsittelyä, päätöksentekoa ja valvontaa varten ja valtion turvallisuuden suojaamiseksi. Ehdotettu laajennus koskee näiden sormenjälkitietojen hyödyntämistä terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi.

    Ehdotus perustuu tarpeeseen varmistaa rikoksesta epäillyn tunnistaminen niissä tilanteissa, joissa henkilöä ei pystytä muilla keinoilla tunnistamaan luotettavasti. Ehdotetulla säännöksellä voitaisiin merkittävästi nopeuttaa henkilön tunnistamista terrorististen rikosten ja muiden vakavien, yhteiskunnallisesti merkittävien ja vakavia seurauksia aiheuttavien rikosten torjuntaan liittyvissä tilanteissa.

  • Onko ehdotettu laajennus tietosuojalainsäädännön mukainen?

    Voimassa oleva henkilötietolaki ja EU:n uusi tietosuojalainsäädäntö edellyttävät, että henkilötietoja käsitellään pääsääntöisesti vain siihen laissa säädettyyn tarkoitukseen, jota varten ne on kerätty. Tietosuojalainsäädäntö mahdollistaa kuitenkin henkilötietojen käsittelyn myös muuhun tarkoitukseen, jos siitä säädetään laissa, ja käsittely on tarpeellista ja oikeasuhtaista.

    Ehdotetussa säännöksessä lähdetään siitä, että sormenjälkitietoja saisi hyödyntää vain silloin, kun se on välttämätöntä vakavan rikoksen ennalta estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi. Säännös myös rajattaisiin koskemaan terrorismirikoksia ja muita vakavia rikoksia. Vastaava sormenjälkitietojen käyttöä koskeva laajennus on jo toteutettu EU-tasolla osittain samoja sormenjälkitietoja sisältävän Eurodac-järjestelmän osalta.

  • Mikä muuttuu suojelupoliisin henkilötietojen käsittelyssä ja mikä on ehdotettujen säännösten suhde tiedustelulainsäädäntöön?

    Suojelupoliisin henkilötietojen käsittelyyn ei ehdoteta merkittäviä muutoksia. Uusi tiedustelulainsäädäntö laajentaisi suojelupoliisin tiedonhankintaan liittyviä toimivaltuuksia. Suojelupoliisin henkilörekisteriin voitaisiin kuitenkin jatkossakin tallettaa ainoastaan sellaisia tietoja, joilla on merkitystä suojelupoliisin tehtävän kannalta.

  • Mitä muutoksia EU:n matkustajarekisteridirektiivi tuo suhteessa voimassa olevaan lakiin?

    EU:n matkustajarekisteridirektiivi velvoittaa lentoliikenteen harjoittajat siirtämään määritellyt matkustajatiedot jäsenvaltioiden perustamille tai nimeämille matkustajatietoyksiköille terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Matkustajarekisteritiedoilla tarkoitetaan kunkin matkustajan matkustajatiedot sisältävää rekisteriä, joka sisältää matkustajan varausten yhteydessä antamat tiedot.

    Suomessa matkustajatietoyksikkönä toimisi poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhdessä muodostama yksikkö. Yksikkö analysoisi tietoja ja vertaisi niitä Suomessa rikostorjunnasta vastaavien viranomaisten eli poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen rikostorjuntatarkoituksessa tallettamiin tietoihin. Yksikkö lähettäisi tiedot arvioitavaksi rikostorjuntaviranomaisille vain mikäli ilmenee aihetta epäillä, että henkilöä on syytä epäillä osallisuudesta terrorismirikoksiin tai vakavan rikollisuuteen.

    Mikäli aihetta ei ilmene, tietoja ei lähetettäisi rikostorjuntaviranomaisille. Tietoja kuitenkin säilytettäisiin kansallisessa matkustajatietoja käsittelevässä yksikössä viisi vuotta sen varalta, että rikostorjuntaviranomaisilla ilmenisi tarve saada tietoja johonkin yksittäiseen rikostutkinnan tapaukseen liittyen.

  • Eikö rekisteri rajoittaisi kansalaisen perusoikeuksia, saisiko tämä tietää olevansa rekisterissä?

    Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja perustuslain mukaan perusoikeuksia voidaan rajoittaa, kun se perustuu lakiin ja kun sille on hyväksyttävä yhteiskunnallinen peruste, eikä rajoittaminen mene pidemmälle kuin on välttämätöntä tavoitteen saavuttamiseksi. Tällaisena perusteena pidetään esimerkiksi rikoksen ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä. Valtioilla on myös velvoite suojella kansalaisiaan rikollisuudelta.

    Lentomatkustajilla olisi tarkastusoikeus omiin henkilötietoihinsa siltä osin kuin on kyse lentoliikenteen harjoittajan poliisille luovuttamista henkilötiedoista. Lisäksi rekisteröidyllä olisi välillinen tarkastusoikeus matkustajatietoyksikön käsittelyn tuloksia koskeviin tietoihin tietosuojaviranomaisen välityksellä vastaavasti kuin rikostiedusteluun liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä. Henkilön yksilöivät tiedot olisi myös häivytettävä kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun poliisi on vastaanottanut tiedot.

  • Miten varmistetaan, että vain ne poliisit, jotka työnsä puolesta sitä tarvitsevat, käsittelevät henkilötietoja?

    Käyttöoikeudet poliisin tietojärjestelmiin myönnetään kyseisen poliisin työtehtävien perusteella. Poliisit saavat käyttää vain niitä henkilötietoja, joita he tarvitsevat omassa työssään. Järjestelmien käyttöä valvotaan osana Poliisihallituksen ja poliisin yksiköiden sisäistä laillisuusvalvontaa. Poliisihallituksen toiminnan laillisuutta ja henkilötietojen käsittelyä tarkastavat myös eduskunnan oikeusasiamies, valtioneuvoston oikeuskanslerinvirasto ja sisäministeriö. Poliisihallinto tekee yhteistyötä tietosuojaviranomaisten ja laillisuusvalvontaviranomaisten kanssa tietojenkäsittelyn kehittämiseksi.

    Tietosuojaviranomaiselle on EU:n tietosuojalainsäädännön uudistuksessa annettu entistä paremmat mahdollisuudet valvoa, että henkilötietoja käsitellään lainmukaisesti. Uudessa tietosuojalainsäädännössä on myös entistä tarkemmat säännökset tietoturvallisuudesta ja henkilötietojen käsittelyn valvonnasta.