Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien käyttö on lisääntynyt

Yksityisellä turvallisuusalalla tarkoitetaan vartioimisliiketoiminnan, järjestyksenvalvojatoiminnan, turvasuojaustoiminnan ja turvatarkastustoiminnan muodostamaa kokonaisuutta. Turvasuojaajia ovat esimerkiksi lukkosepät tai murtohälytyslaitteiden asentajat.

Yksityiset turvallisuuspalvelut ovat lisääntyneet voimakkaasti 1980-luvulta saakka. Alan asemaan, tehtäviin ja kehittymiseen ovat vaikuttaneet väestörakenteen muutokset, teknologinen kehitys, turvallisuusviranomaisten resurssit, muutokset rikollisuudessa sekä kansainvälinen lainsäädäntö. Nykyisin ala tarjoaa entistä enemmän ja pitkälle erikoistuneita palveluita. Vartijat ja järjestyksenvalvojat toimivat aiemmin viranomaisille kuuluneissa tehtävissä.

Yksityisellä turva-alalla toimimiseen tarvitaan lupa. Poliisihallituksen lupahallintoyksikkö vastaa yksityiseen turvallisuusalaan liittyvien keskeisimpien viranomaislupien myöntämisestä ja peruuttamisesta sekä alaan kohdistuvasta valtakunnallisesta viranomaisvalvonnasta ja -ohjauksesta. Poliisilaitos hyväksyy hakijan hakemuksesta vartijaksi, väliaikaiseksi vartijaksi, turvasuojaajaksi ja järjestyksenvalvojaksi.

Toimivaltuudet määritellään lainsäädännössä

Vartija vartioi omaisuutta, suojaa henkilön koskemattomuutta ja/tai paljastaa vartioimiskohteeseen tai toimeksiantajaan kohdistuneita rikoksia. Järjestyksenvalvoja puolestaan ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta sekä estää rikoksia ja onnettomuuksia toimialueellaan. Järjestyksenvalvoja voidaan Suomessa asettaa vain laissa säädettyihin kohteisiin.

Vartijoiden toimivaltuudet perustuvat yksityisistä turvallisuuspalveluista annettuun lakiin. Toimivaltuuksien käyttö liittyy vartioimistehtävien suorittamiseen. Vartijalla on laissa säädetyin edellytyksin oikeus poistaa henkilö vartioimisalueelta, ottaa kiinni rikoksentekijä ja tehdä kiinniotetulle ns. turvallisuustarkastus, jolla varmistetaan, ettei kiinniotetulla ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla hän voi aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille. Vartijalla on myös tietyin edellytyksien oikeus käyttää voimakeinoja näiden toimivaltuuksien yhteydessä.

Järjestyksenvalvojalla on enemmän toimivaltuuksia kuin vartijalla. Toimivaltuudet riippuvat siitä, millä laissa säädetyllä toimialueella järjestyksenvalvoja toimii.  

Lisätietoja