Tiedustelulain tarpeeseen liittyviä käytännön esimerkkejä

Esimerkkejä yhdistävät sekä niiden hankemainen luonne että niiden aiheuttama vaara kansalliselle turvallisuudelle. Lähtötilanteessa mikään poliisin normaali rikostiedusteluun perustuva tiedonhankintakeino ei ole käyttökelpoinen toiminnan luonteen tai tekijöiden tuntemattomuuden vuoksi.

 

Vinkki terroristeista

"Ulkomaiselta tiedustelupalvelulta saadun tiedon mukaan Suomeen on saapunut kaksi henkilöllisyydeltään tuntematonta ulkomaista ISILin jäsentä, jotka ovat saaneet ohjeet toteuttaa terroriteko Suomessa tai muussa Euroopan maassa."

Terrori-iskun todennäköisyys on kasvanut merkittävästi, ja siten uhka kansalliselle turvallisuudelle on ilmeinen. Riskejä ovat esimerkiksi Suomessa tai muualla Euroopassa toteutuva terroriteko, ulkopoliittiset seuraukset Suomelle maamme kautta tulleiden tekijöiden vuoksi sekä iskun tapahtuessa kotimaassa väestöryhmien suhteiden jännittyminen.

Suojelupoliisin on kyettävä selvittämään saapuneiden henkilöllisyys, yhteyshenkilöt Suomessa ja ulkomailla sekä heille annettuun tehtävään liittyvät seikat.

Henkilöllisyydet eivät ole tiedossa. Lisäksi toimintaa ohjataan ulkomailta. Tiedonhankintaa Suomessa ei pystytä kohdentamaan kehenkään, joten poliisilain tai pakkokeinolain toimivaltuudet eivät ole käytettävissä.

Tietoliikennetiedustelulla pystyttäisiin seuraamaan Suomeen saapuvaa ja Suomesta lähtevää viestiliikennettä (esim. puheludataa), jonka toisena osapuolena ovat ISILin johtohenkilöt ulkomailla. Sitä kautta voitaisiin tunnistaa Suomessa käytössä olevat liittymät ja niiden käyttäjät. Ulkomaantiedustelulla (lähdetieto) voitaisiin hankkia järjestön tavoitteita, tekijöiden henkilöllisyyttä ja toimintatapoja koskevia tietoja suoraan järjestön ytimestä ja tulijoiden aiemmista oleskelumaista.

Verkkovakoilu

"Valtioiden X ja Y tiedustelupalvelut ovat saaneet valtionjohdoiltaan käskyn tehostaa EU-maiden viranomaisten tietojärjestelmiin kohdistettua verkkovakoilua. Kyseiset valtiot panostavat erittäin voimakkaasti monimutkaisten vakoiluohjelmien kehittelyyn."

Suomen valtioon kohdistuvan verkkovakoilun uhka on kohonnut. Salassa pidettävien tietojen joutuminen vieraan valtion haltuun vaarantaisi kansallisen turvallisuuden. Riskejä olisivat mm. salassa pidettävän tiedon hyödyntäminen Suomen ulko-, kauppa- ja turvallisuuspoliittisten etujen vastaisesti sekä kansainväliset seuraukset siitä, että Suomi ei kykene suojaamaan kansainvälisten kumppaneiden (esim. EU, NATO) luovuttamaa turvaluokiteltua tietoa.

Suojelupoliisin on kyettävä jatkuvasti selvittämään pyritäänkö suomalaisiin tietojärjestelmiin kohdistamaan verkkovakoilua: onko järjestelmiin onnistuttu tunkeutumaan suojauksista huolimatta, kuinka kauan vakoilu on jatkunut ja mitä tietoa on saatu haltuun. Keskeistä on myös saada selville, ketkä ovat toiminnan takana ja mitä strategisia tarkoitusperiä toiminnalla pyritään edistämään.

Tekijät ovat tuntemattomia ja todennäköisesti ulkomailla, joten tiedonhankintaa ei voida kohdistaa mihinkään tunnettuun tahoon. Poliisilain ja pakkokeinolain toimivaltuudet eivät sen takia ole käytettävissä. Tietojärjestelmien suojaukset ja HAVARO -järjestelmä eivät kykene havaitsemaan kehittyneimpiä vakoiluohjelmia.

Tietoliikennetiedustelulla pystyttäisiin tunnistamaan vieraiden valtioiden verkkovakoilussa käyttämien välityspalvelimien dataliikennettä Suomeen ja Suomesta. Näin saataisiin selville Suomessa verkkovakoilun kohteena olevia yrityksiä ja viranomaisia. Kyseiset palvelimet olisivat Suojelupoliisin tiedossa kansainvälisen tiedustelutiedon perusteella. Mahdollisesti käynnistyvässä vakoilurikoksen esitutkinnassa pystyttäisiin selvittämään toiminnan takana olevia tahoja sekä vahinkojen laajuutta.