Parlamentaarinen työryhmä keskusteli hyvinvointialueiden yhteistyöstä, työnjaosta ja aluejaosta
Parlamentaarinen hyvinvointialueiden tulevaisuustyön työryhmä kokoontui eduskuntatalolla 29. syyskuuta keskustelemaan hyvinvointialueiden yhteistyöstä, työnjaosta ja aluejaosta.
Kokouksen lähtökohtana oli tilannekuva siitä, että palveluiden turvaaminen sekä taloudellisten ja osaamisen resurssien rajallisuus asettaa välttämättömän paineen hyvinvointialueiden yhteistyön ja työnjaon sekä aluejaon tarkasteluun.
Parlamentaarisesti sovitun velkajarrun osalta tuotiin esille, että koska hyvinvointialueiden rahoitus muodostaa noin kolmanneksen valtion budjettitalouden menoista, nousevat palvelujärjestelmän rakenteet, palveluverkko, palvelut ja palveluvalikoima väistämättä tarkasteluun.
Rakenteiden, yhteistyön ja työnjaon osalta uudistamisen vaihtoehdoiksi on tunnistettu alueiden määrän vähentäminen, nykyistä velvoittavampi hyvinvointialueiden yhteistyö ja työnjako, nykyistä velvoittavampi järjestämisvastuun eriyttäminen, hyvinvointiyhtymämallin käyttöönotto koko maassa sekä tehtävien valtiollistaminen.
Uudistamisen polkua täytyy rakentaa kokonaisuutena ja vaiheistaen
Parlamentaarisen työryhmän keskustelussa toistuivat lyhyen aikavälin ratkaisuina etenkin nykyistä velvoittavamman yhteistyön ja työnjaon tarkastelu sekä järjestämisvastuun eriyttäminen soveltuvilta osin. Kumpikin näistä vaihtoehdoista edellyttäisi alueita velvoittavaa lainsäädäntöä. Aluejaon uudistamisen osalta näkemykset jakautuivat. Toistuva näkemys oli, että uudistamisen eri vaihtoehtoja tulisi tarkastella lyhyellä-, keskipitkällä- ja pitkällä aikajänteellä. Huomioitiin myös, että valituilla ratkaisuilla on vaikutuksia esimerkiksi hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmään ja kansanvaltaisuuteen.
Parlamentaarisen työryhmän kokousta edelsi pyöreän pöydän keskustelu hyvinvointialuejohtajien ja työryhmän jäsenten välillä. Hyvinvointialueiden näkemyksen mukaan alueiden välisen yhteistyön ja työnjaon mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty täysimääräisesti. Yhteistyötä tulisi edelleen vahvistaa ja tarvittaessa lisätä sen velvoittavuutta erityisesti vaativissa ja harvoin tarvittavissa palveluissa.
Aluejaon uudistaminen jakaa hyvinvointialueita. Kaikissa tapauksissa merkittävien rakenneratkaisujen nähtiin edellyttävän kokonaisvaltaista vaikutusten arviointia.
Parlamentaarinen työryhmä tekee johtopäätöksiä ja antaa väliraporttinsa vuoden loppuun mennessä.
Lisätietoja:
Ministeri Ikosen erityisavustaja Alexis Vartiainen, puh. 0295 530 176
Ministeri Rydmanin erityisavustaja Nuutti Hyttinen puh. 0295 163 403
Finanssineuvos Antto Korhonen, valtiovarainministeriö. puh. 0295 530 547
Neuvotteleva virkamies Elina Vesterinen, sosiaali- ja terveysministeriö,
puh. 0295 163 055
Neuvotteleva virkamies Teija Mankkinen, sisäministeriö, puh. 0295 488 671