Suomea sopii juhlia liputtamalla usein

Suomen lippuSuomi on monella mittarilla mitattua maailman paras maa. Välillä tämä meinaa unohtua. Kansallinen narratiivimme on itsenäisyyden juhlavuonnakin usein tarina selviytymisestä, vaikka Suomi on kiistatta paljon muuta kuin selviytymistarina. Suomi on huikea menestystarina: 150 vuodessa nälkämaasta on rakennettu vakaa, vauras ja vapaa tasavalta.

Uhraus ja sodat ovat olleet vahvoja suomalaista identiteettiä määrittäviä tekijöitä. Tämä näkyy tavoissamme juhlia itsenäisyyttä - ja tavassamme käyttää Suomen lippua, rakkainta kansallissymboliamme.

Eero Snellmanin ja Bruno Tuukkasen vuonna 1918 luonnostelema siniristilippu on maailman kaunein lippu. Ainakin monen suomalaisen ja Suomea sydämessään kantavan mielestä. Nykyinen lippumme ei ole ensimmäinen Suomen saloissa liehunut.

Suomen virallisena lippuna oli maamme itsenäistymiseen saakka ensin Ruotsin ja sen jälkeen keisarivallan aikana Venäjän lippu. Omaa lippua ei Suomella ollut, vaikka Suomen suuriruhtinaskunnalla oli oma leijonavaakunansa. Leijonavaakunaa käytettiin myös epävirallisesti Suomen suuriruhtinaskunnassa lippuna, jopa siinä määrin että vaakunan värit punainen ja keltainen tulivat eräänlaisiksi kansallisväreiksi.

Debatti alkoi jo 1848

Suomen lipusta ja sen väreistä keskusteltiin vuosikymmeniä. Keväällä 1848 ylioppilaiden juhlassa Helsingin Toukolassa kannettiin ylioppilaskunnan lippua, jossa oli valkoisella pohjalla Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna. Tästä tapahtumasta alkoi lähinnä Zachris Topeliuksen herättämänä keskustelu Suomen lipusta ja useiden lippuehdotusten tekeminen.

1850- ja 1860-luvuilla käydyssä keskustelussa nousivat esiin sininen ja valkoinen Suomen niin sanottuina kansallisväreinä. Varsinaista lippuehdotusta ei kuitenkaan koskaan käsitelty valtiopäivillä vaan keskustelua erilaisista ehdotuksista käytiin ajan mediassa. Useita lippuja, joita oli ehdotettu kansallislipuksi, käytettiin 1800-luvun lopulla huvilalippuina ja ennen pitkää sinivalkoiset värit vakiintuivat esimerkiksi purjehdusseurojen lippujen ja viirien pääväreiksi.

Sata vuotta sitten Suomen itsenäistymisen yhteydessä käytettiin leijonalippua , joka muun muassa nostettiin senaatintalon, valtioneuvoston, lippusalkoon 6.12.1917. Lippu sai muutaman kuukauden aikana 1917-18 lähes valtiolipun aseman. Lippu oli karmiininsinoberinpunainen ja sen keskellä oli kullankeltainen vaakunaleijona hopeanvalkoisine varustuksineen ja ruusukkeineen.

Punainen ei ollut muotia toukokuussa 1918

Keskustelu lipusta jäi tammikuussa 1918 syttyneen sisällissodan pauhun alle. Aseiden vaiettua toukokuussa 1918, ei kansakunnan - tai ainakaan voittajien mielenmaisemassa - tuo täräkän punainen lippu vaikuttanut enää erityisen vetävältä ajatukselta. Niinpä kun lippuasiaa käsiteltiin eduskunnassa, erilaisten vaiheiden jälkeen hyväksyttiin perustuslakivaliokunnan ehdotuksesta ehdotus sinivalkoisesta ristilipusta. Laki lipusta julkaistiin kaksi päivää myöhemmin. Lakiin on sen jälkeen tehty pieniä muutoksia, mutta lippu on pysynyt samana. Suomen lipun 100-vuotisjuhlia päästään siis viettämään ensi toukokuussa.

Valtiolippuun, tasavallan presidentin sekä puolustusvoimien lippuun jäi vanhemmasta lipusta muistoksi punakeltainen vaakuna ristin keskelle.

Liputa usein!

Liputtamiseen ja itsenäisyytemme juhlimiseen liittyy paljon vakavamielisyyttä. Lippua kunnioitetaan syvästi, sen salkoon nostamista jännitetään, kysytään, tohtisiko nyt liputtaa, mietitään, että miten se nyt oikein viikattiinkaan.

Jännittäminen on turhaa. Liputtamisen voi ottaa rennosti, kunhan kohtelee lippua kunnioittaen. Suomesta sopii iloita, ja mikäpä olisi verrattomampi tapa kuin nostaa Suomen lippu salkoon.

Liputan-sovelluksen avulla tiedät aina milloin liputtaa

Liputan-sovellusSisäministeriö julkaisi 5.12. ilmaisen mobiili-sovelluksen, joka on apuväline entistä helpompaan liputtamiseen. Se kertoo, minkä puolesta milloinkin liputetaan ja mihin aikaa lippu tulee nostaa ja laskea. Sovellus on osa sisäministeriön Suomi100-juhlavuotta ja Liputan-kampanjaa. Liputan-sovellus on ladattavissa Apple Storesta ja Google Play kaupasta 5.12. lähtien.

Sovellus tarjoaa ajantasaista tietoa liputuspäivistä ja toivottavasti madaltaa ihmisten kynnystä nostaa lippu salkoon.  Tarkoitus on tehdä liputtamisesta näiltäkin osin mahdollisimman helppoa ja huoletonta. Liputuspäivästä voi asettaa itselleen muistutuksen, jolloin sovellus muistuttaa lähenevästä liputuspäivästä. Sovellus myös osaa kertoa käyttäjän sijainnin perusteella, milloin lippu tulee nostaa ja laskea.

Liputus on iloinen ja arvokas asia, eikä sen tarvitse olla osa vain virallisia liputuspäiviä: liputtaa voi vaikka joka päivä jos siihen kokee aihetta. Liputtaminen saisi olla nykyistä iloisempaa. Liputtaminen on hieno tapa nostaa esiin itselleen tai koko Suomelle tärkeitä asioita.

Jos ei ole omaa lipputankoa, voi sisäministeriön verkkosivulla www.intermin.fi/liputan tehdä digi-liputuksen.

Liputan-kampanja

#liputan #flaggar