Sisäministeriön blogi

Sisäministeriön blogi

Pelastustoimen strategiset tavoitteet ja neuvottelukunta tulevat ohjaamaan pelastustoimea valtakunnallisesti

Tiina Snellman Julkaisupäivä 19.9.2022 11.47 Blogit SM

Tiina Snellman. Pelastustoimen järjestämislain mukaan valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet. Pelastustoimi tulee järjestää laadukkaasti, yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavasti siten, että palvelut vastaavat kansallisia, alueellisia, ja paikallisia tarpeita sekä onnettomuus- ja muita uhkia. Sisäministeriö käynnisti uusien strategisten tavoitteiden valmistelun kesällä 2021. Valmisteluun osallistui lisäksi toimialan viranomaisia ja järjestöjä.

Strategiset tavoitteet ohjaavat pelastustoimen palveluiden järjestämistä, ja tarjoavat selkänojan pelastustoimen palvelujen kehittämiselle. Palvelutuotannon ohjauksesta vastaavat puolestaan vastaavat hyvinvointialueet. Niiden tehtävänä on varmistaa, että pelastustoimen itsenäinen asema toteutuu, ja lakisääteiset palvelut voidaan toteuttaa palvelutasopäätöksiin perustuen.

Pelastustoimen strategiset tavoitteet ovat keskenään tasavertaisia ja toisiaan tukevia, ja ne tulevat toteutumaan ajallisesti eri tahtiin. Isojen tavoitteiden eli yhdenvertaisten, laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palveluiden toteuttaminen on strategiakautta huomattavasti pidemmän tähtäimen tavoite. Strategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi edellyttävät vielä runsaasti työtä tietojohtamisen kokonaisuudessa eli kansallisesti yhtenäisten tietojärjestelmien sekä vertailukelpoisten tietovarantojen ja tietosisältöjen kehittämisessä. Valmisteilla olevaan strategisten tavoitteiden toteutussuunnitelmaan kirjataan tavoitteen kannalta keskeiset toimenpiteet, vastuutoimijat ja aikataulu.

Strategisiin tavoitteisiin oli mahdollista vaikuttaa lausuntokierroksella

Luonnos strategisista tavoitteista oli laajalla lausuntokierroksella 9.5.-17.6.2022, minkä aikana yhteensä 43 toimijaa tai organisaatiota jätti lausuntonsa. Lausuntopalaute oli myönteinen. Lausunnonantajat pitivät yhdeksän strategisen tavoitteen muodostamaa kehikkoa yleisesti toimivana, ja sen arvioitiin vastaavan hyvin toimintaympäristön vaatimuksiin sekä sen riskeihin ja uhkiin. 

Lausunnoissa pohdittiin muun muassa, mille tasolle valtakunnallisten strategisten tavoitteiden tulisi asettua, kun huomioidaan hyvinvointialueiden itsehallinnollinen asema. Näkemykset vaihtelivat. Puutteina pidettiin alueellisen ja paikallisen yhteistyön kirjausten vähäisyyttä. Alueellisesta ja paikallisesta yhteistyöstä nostettiin esiin erityisesti kuntien ja elinkeinoelämän kanssa tehtävä yhteistyö, ja sen kehittäminen. Osa lausunnonantajista piti tavoitteita myös liian yleiselle tasolle asetettuna ja epäselvinäkin, minkä lisäksi toivottiin tavoitteiden konkretisointia. Jatkovalmistelussa tullaankin kiinnittämään huomiota itsehallinnon vaateisiin sekä asetettujen tavoitteiden selkeyteen. 

Lausuntoja käsitellään parhaillaan, ja palautteen perusteella muokataan uutta versiota tavoitteista. Versio on tarkoitus käsitellä pelastustoimen neuvottelukunnan ensimmäisessä kokouksessa lokakuussa. Tavoitteena on, että strategiset tavoitteet saataisiin valtioneuvoston vahvistukseen marraskuussa. Tavoitteet tulee olla voimassa hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä 1.1.2023.

Pelastustoimen neuvottelukunnalla on keskeinen rooli hyvinvointialueiden ohjauksessa

Pelastustoimen neuvottelukunta aloittaa toimintansa tänä syksynä. Tavoitteena on, että neuvottelukunnan asettaminen vahvistettaisiin valtioneuvostossa 29. syyskuuta. Tämän jälkeen neuvottelukunta voisi kokoontua ensimmäiseen kokoukseensa. Järjestäytymisen jälkeen neuvottelukunnan ensimmäisenä tehtävänä on käsitellä valtakunnalliset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle.

Neuvottelukunnan rooli hyvinvointialueiden ohjauksessa on keskeinen. Neuvottelukunta tulee kokoontumaan vuosittain noin kaksi kertaa. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja arvioida pelastustoimen järjestämisen kehitystä, tehdä ehdotuksia valtakunnallisiksi tavoitteiksi, edistää pelastustoimen tiedonhallintaa sekä käsitellä lainsäädäntöä ja muita kehittämistarpeita pelastustoimessa. Neuvottelukunnassa edistetään myös valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä. Sisäministeriön johdolla käytävät neuvottelut sekä investointisuunnitelmien käsittelyt hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa ovat konkreettisia, erityisesti syksyn kokouksessa, käsiteltäviä asioita. 

Neuvottelukunnan kokoonpano muodostuu puheenjohtajasta ja 28 henkisestä jäsenistöstä. Hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin edustajien ohella työskentelyyn osallistuvat hyvinvointialueiden ohjauksesta vastaavat ministeriöt – sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö. Neuvottelukuntaa tulee johtamaan sisäministeriön virkamies, ja lisäksi neuvottelukunnalle nimetään pääsihteeri. Neuvottelukunta voi myös asettaa jaostoja työnsä tueksi ja kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita kuultavaksi. Neuvottelukunta perustuu pelastustoimen järjestämislakiin ja pelastustoimen neuvottelukunnasta annettuun asetukseen.

Neuvottelukuntatyö ja palveluiden järjestämisen strateginen ohjaus ovat uutta sisäministeriön pelastusosastolla. Opimme koko ajan työskentelystä ja käytännöt tulevat muotoutumaan saatujen kokemusten myötä. Vuorovaikutus ja yhteistyö sekä hyvinvointialueiden että hyvinvointialueita ohjaavien ministeriöiden kanssa tulee vahvistumaan. Neuvottelukunnan asiantuntemus pelastustoimen asioista on hyödynnettävä täysimääräisesti hyvinvointialueohjauksen tukena. On tärkeää, että ohjausprosessi saa aikaan luottamusta ministeriön ja alueiden välille, ja pääsemme yhdessä kehittämään yhdenvertaista, laadukasta ja kustannustehokasta pelastustoimen palvelujärjestelmää.

Tiina Snellman
Neuvotteleva virkamies

Pelastustoimenuudistus - Sisäministeriö 

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus - sote-uudistus | Soteuudistus

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.