Sisäministeriön blogi

Sisäministeriön blogi

Suomeen tarvitaan tuhat uutta pelastajaa – koulutettavien määrä pitää tuplata

Krista Mikkonen Julkaisupäivä 17.8.2022 9.27 Blogit SM

Kun hätä on suuri, on avun oltava lähellä. Siksi pelastuspalvelut ovat yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä palveluista. Pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat auttavat ihmisiä vuoden jokaisena päivänä esimerkiksi onnettomuuksissa, tulipaloissa ja myrskyissä. Pelastustoimen tehtäviin kuuluu myös ensihoitoa ja ympäristövahinkojen torjuntaa.

Suomea vaivaa pelastajapula. Sisäministeriön selvityksen mukaan Suomeen tarvitaan vuoteen 2030 mennessä tuhat uutta pelastajaa lisää, jotta pelastuspalvelut voidaan turvata koko maassa.

Tilanne on syytä ottaa vakavasti. Jos pelastajia ei ole tarpeeksi, uhkaa arjen turvallisuuden perusta vaarantua. Apua saa hitaammin ja pienemmin voimin. Käytännössä etenkin harvemmin asutuille alueille on jo nyt vaikeuksia saada henkilöstöä.

Pelastajapulan taustalla vaikuttavat muutokset varallaolojärjestelmissä ja toimintavalmiudessa. Monella alueella palvelutaso ei ole riittävä, ja uusia pelastajia tarvitaan lakisääteisen tason turvaamiseen. Tämän lisäksi pelastuslaitoksilta eläköityy tulevina vuosina iso joukko ammattilaisia, joiden tilalle on koulutettava uusia osaajia.

Lisää väkeä tarvitaan myös sopimuspalokuntiin, jotka huolehtivat pelastustehtävistä etenkin harvemmin asutuilla seuduilla.

Pelastajapulaa ei voida ratkaista ilman koulutusmäärien kasvattamista. Tällä hallituskaudella olemme jo lisänneet koulutettavien pelastajien määrää viidenneksellä sekä käynnistäneet ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen alueellisen ruotsinkielisen pelastajakoulutuksen.

Todellisuudessa pelastajakoulutettavien määrä tulisi kuitenkin kaksinkertaistaa. Tähän tarvittaisiin lisää rahoitusta, jota sisäministeriö on esittänyt useaan otteeseen.

Suomessa on panostettu vahvasti turvallisuuteen Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. Lisärahoitusta on suunnattu muun muassa sotilaalliseen puolustukseen ja rajavartiolaitokselle. Panostukset ovat olleet välttämättömiä. Turvallisuus on kuitenkin muutakin kuin aseellista toimintaa.

Sotilaallinen puolustuskykykin tarvitsee vakavimmissa kriiseissä rinnalleen pelastustoimea. Vain siten voidaan turvata siviiliväestöä. Tämä on nähty Ukrainassa, jonne Suomi on Ukrainan pyynnöstä lähettänyt sammutusautoja ja ambulansseja. Turvallisuusympäristön muutos velvoittaa meitä vahvistamaan pelastustoimea myös Suomessa.

Nyt on korkea aika osoittaa tarvittavat lisämäärärahat pelastajakoulutettavien määrän nostamiseen. Käytännössä ensi vuodelle tarvittaisiin rahoitusta koulutusmäärien noston valmisteluun, kuten välinehankintoihin, jotta koulutusmäärät voitaisiin kaksinkertaistaa vuodesta 2024 alkaen. Tätä aion esittää hallituksen budjettiriihessä.

Koulutusmäärien lisäämisen ohella meidän on huolehdittava, että pelastusalan toimijat jaksavat tehtävissään ja että sopimuspalokuntien verkosto on elinvoimainen. Lisäksi on varmistettava, että pelastajakoulutuksessa on monimuotoinen joukko eri taustoista tulevia ihmisiä.

Pelastajakoulutettavien määrän kaksinkertaistaminen on vasta alku. Pelastusalan osaajia tarvitaan yhä enemmän tulevaisuudessa, sillä ilmastonmuutos tulee lisäämään pelastustoimen tehtävämääriä. Emme enää pysty estämään kaikkia ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia, vaan meidän on varauduttava niihin.

Krista Mikkonen
sisäministeri
@MikkonenKrista

Teksti on julkaistu ensin Maaseudun Tulevaisuuden kolumnina 17.8.2022.

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.