Vastauksia kysymyksiin asedirektiivin täytäntöönpanosta Suomessa

Sisäministeriössä valmisteltu esitys EU:n ampuma-asedirektiivin täytäntöönpanemiseksi on lausuntokierroksella 1.6.2018 asti (Ahvenanmaalla lausuntokierros 22.6.2018 saakka).

Lausuntokierroksen aikana sisäministeriöön on toimitettu joukko tarkentavia kysymyksiä esityksestä. Vastaamme kysymyksiin tässä kootusti tämän hetkisen hallituksen esitysluonnoksen perusteella. Ampuma-aselain käytännön soveltaminen määräytyy lupakäytännössä ja yksityiskohtaisiin lain soveltamista koskeviin kysymyksiin ei tässä vaiheessa voida ottaa kantaa.

Lausuntokierroksen jälkeen jatkuvassa hallituksen esityksen valmistelussa otetaan huomioon saatujen lausuntojen palaute.

EU:n asedirektiivin muutosten taustalla olivat viime vuosina Keski-Euroopassa tapahtuneet terrori-iskut, joissa on mm. käytetty sarjatuliaseita. Aseilla tehdyt rikolliset teot voivat tapahtua laillisesti hallussa pidetyillä tai laittomilla ampuma-aseilla. Nämä aseet ovat kuitenkin jossain vaiheessa olleet ns. laillisia ampuma-aseita. Siksi direktiivi edellyttää mm. muutoksia, joilla parannetaan ampuma-aseiden ja aseen osien jäljitettävyyttä. Myös Suomessa Poliisihallituksen tilastojen mukaan kadonneiksi ilmoitettujen ampuma-aseiden ja varastettujen ampuma-aseiden lukumäärät ovat olleet nousussa.

  1. Asedirektiivin täytäntöönpanosta
  2. Keskisytytteiset itselataavat kertatuliaseet ja kapasiteetiltaan isojen latauslaitteiden yhdistelmät ovat asedirektiivin mukaan kiellettyjä ampuma-aseita
  3. Koristelippaat
  4. Poliisihallitus myöntäisi luvat kaikkiin erityisen vaarallisiin ampuma-aseisiin
  5. Kansallisen puolustuksen poikkeus
  6. Siirtymäsäännös muutoksen myötä erityisen vaarallisiin ampuma-aseisiin siirtyville ampuma-aseille
  7. Kahden vuoden harrastuneisuusvaatimus kun henkilö hakee poikkeuslupaa erityisen vaaralliselle ampuma-aseelle
  8. Yhteisölupa erityisen vaaralliseen ampuma-aseeseen vain Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle
  9. Ampumakielto keräilyaseille
  10. Yli 10 päivää kestävästä aseen lainaamisesta pitäisi tehdä ilmoitus poliisille
  11. Yhdistymisvapaus
  12. Aselupien peruuttaminen
  13. Aseiden luokittelu
  14. Harrastuneisuuden jatkumisen osoittaminen
  15. Valvottu käyttö
  16. Lyhyen aseen, muun aseen sekä itselataavan aseen luvat peruttaisiin, jos aseenomistajan hallusta löytyy yli 10 patruunan latauslaite (lipas, makasiini tms.) kivääriin tai yli 20 patruunan latauslaite lyhyeen aseeseen, jos latauslaitteelle ei ole lupaa
  17. Asealan elinkeinolupaa koskevat muutokset

1. Asedirektiivin täytäntöönpanosta

Asedirektiivin täytäntöönpanon valmistelutyössä lähtökohtana on ollut, että asedirektiivin edellyttämien muutosten kansallisessa täytäntöönpanossa ei kohtuuttomasti vaikeuteta aseharrastusta. Ampuma-asedirektiivi sisältää tiukennuksia nykytilaan ja ne tulee laittaa kansallisesti täytäntöön myös Suomessa. Direktiivi ei vaadi, että kansallista ampuma-aselakia tulisi muuttaa, jos siinä on direktiiviä tiukempia säännöksiä, vaan kansallisesti voidaan tehdä myös tiukempia säännöksiä kuin mitä direktiivi edellyttää. Suomessa ampuma-aselakiin tehdään vain direktiivistä johtuvat muutokset, mutta nykylain vaatimuksia ei muuteta direktiivin minimitasolle. Suomen ampuma-aselaki on ollut monilta osin tiukempi kuin asedirektiivissä edellytetty vähimmäistaso. Näin on myös muissa jäsenvaltioissa, esimerkiksi C-luokan aseet ovat ilmoituksenvaraisia vain muutamissa jäsenvaltioissa. Suomen riittävän tiukka ja sitä kautta aseturvallisuutta parantava nykyinen ampuma-aselaki tuki asedirektiivineuvotteluiden aikana argumentaatiotamme sille, että esimerkiksi kiellettyihin ampuma-aseisiin voidaan jatkossakin säätää poikkeuslupamahdollisuus.

Direktiivin vaatimat muutokset tulee sovittaa yhteen olemassa olevaan lainsäädäntöön ja lupakäytäntöön. Tämä tarkoittaa sitä, että joiltain osin täytäntöönpano toteutetaan direktiivin vähimmäisvaatimusten mukaisesti ja joiltain osin direktiivin vaatimukset pannaan täytäntöön sääntelyllä, joka vastaa jo olemassa olevan suomalaisen aselainsäädännön vaatimuksia.

Luonnos hallituksen esitykseksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Asedirektiivin edellyttämien lainsäädäntömuutosten valmistelussa on kuultu ja keskusteltu aseharrastajien kanssa erittäin aktiivisesti. Luonnos hallituksen esitykseksi on laajalla lausuntokierroksella. Lausuntokierroksen aikana saatu palaute otetaan huomioon hallituksen esityksen jatkovalmistelussa. On kuitenkin syytä muistaa, että asedirektiivi asettaa varsin tarkat minimirajat kansalliselle sääntelylle.

2. Keskisytytteiset itselataavat kertatuliaseet ja kapasiteetiltaan isojen latauslaitteiden yhdistelmät ovat asedirektiivin mukaan kiellettyjä ampuma-aseita

Direktiivin vaatimukset:
- Keskisytytteiset itselataavat kertatuliaseet ja kapasiteetiltaan isojen latauslaitteiden yhdistelmät kiellettyjä ampuma-aseita. Ratkaisevaa se, että kapasiteetiltaan iso latauslaite on keskisytytteisen itselataavan kertatuliaseen osa tai ampuma-aseeseen on lisätty irrotettava kapasiteetiltaan iso latauslaite. (asedirektiivin liite I)

- Kapasiteetiltaan isojen latauslaitteiden hankinta keskisytytteisiä itselataavia kertatuliaseita varten on sallittu ainoastaan henkilöille, joilla on kyseisiin ampuma-aseisiin ja isojen latauslaitteiden yhdistelmän hankintaan ja hallussapitoon oikeuttava lupa. (10 artikla 1 kohta)

- Jos henkilöllä ei ole voimassaolevaa lupaa edellä mainittuun keskisytytteisen itselataavan kertatuliaseen ja kapasiteetiltaan ison latauslaitteen yhdistelmään, niin tapauksissa, jossa henkilöllä on asedirektiivissä B-luokkaan luokiteltuun ampuma-aseeseen aselupa ja hänen hallussa on tällainen kapasiteetiltaan iso latauslaite, niin tältä henkilöltä tulee peruuttaa aseluvat kaikkiin B-luokan ampuma-aseisiin.

Ehdotettu toteuttamistapa kansallisesti:
Ampuma-aselaissa ampuma-aseita ei ole luokiteltu asedirektiivin tavalla kiellettyihin, luvanvaraisiin ja ilmoituksenvaraisiin ampuma-aseisiin. Ampuma-aselain 9 §:ssä on kuitenkin määritelty erityisen vaaralliset ampuma-aseet ja kyseisen määritelmän alla on sijoitettu asedirektiivissä aiemmin kielletyiksi ampuma-aseiksi luokitellut ampuma-aseet ja luonnoksen mukaan myös uudet kielletyksi tulevat ampuma-aseet katsottaisiin kansallisesti erityisen vaarallisiksi ampuma-aseiksi.

Asedirektiivin säännöksen tarkoituksena on estää mahdollisuus kiertää direktiivin säännöksiä kielletyistä ampuma-aseista hankkimalla erikseen kapasiteetiltaan isoja latauslaitteita tilanteessa, jossa henkilöllä on aselupa keskisytytteiseen itselataavaan kertatuliaseeseen tai lippaalliseen kertatuliaseeseen. Tämä asedirektiivin sisältämän sääntelyn toteuttaminen edellyttää, että ampuma-aselaissa aseen osaksi (3 §) määritellään latauslaite silloin, kun latauslaite, jonka kapasiteetti on yli 20 patruunaa, on lyhyen keskisytytteistä patruunaa ampuvan itselataavan kertatuliaseen osa tai siihen liitettävä yli 20 patruunan irrotettava latauslaite. Lisäksi aseen osaksi määritellään kapasiteetiltaan yli 10 patruunan latauslaite vastaavissa tilanteissa. Lisäksi 3 §:ssä määriteltäisiin latauslaite.

Kuten äänenvaimentimienkin kohdalla, niin esitysluonnoksen mukaan 19 §:ssä säädettäisiin, että l edellä tarkoitetut kapasiteetiltaan isot latauslaitteet olisivat aina luvanvaraista, paitsi silloin kun henkilöllä olisi sellaisen erityisen vaarallisen ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava lupa, johon kyseinen latauslaite sopii.

Asealan elinkeinoluvan haltijalla on oikeus hankkia ja pitää hallussa elinkeinotoimintaansa varten myös kapasiteetiltaan isoja latauslaitteita riippuen elinkeinoluvan sisällöstä.

3. Koristelippaat

Lausunnolla olevassa esitysluonnoksessa kielletyt isot latauslaitteet on määritelty erityisen vaarallisen aseen osiksi ja niiden hallussapito olisi mahdollista jatkossa joko asedirektiivin mukaisella siirtymäsäännöksellä tai sitten uusien poikkeuslupasäännösten perusteella. Asedirektiivissä kiellettyihin aseisiin ennen direktiivin voimaantuloa myönnettyjen lupien voimassaolo tai lupien jatkaminen on sidottu siihen, että kielletyt aseet on laillisesti hankittu ja rekisteröity ennen direktiivin voimaantuloa. Koska Suomessa isot latauslaitteet ovat olleet lupavapaita, ne eivät irrallisena osana, ilman luvallista asetta, joka aina rekisteröidään, yleensä täytä tätä rekisteröinnin vaatimusta, eikä asedirektiivin siirtymäsäännös soveltuisi niihin. Niiden isojen latauslaitteiden osalta, jotka on käyttötarkoitukseltaan muutettu esimerkiksi koristeiksi, esityksen valmistelussa on pohdittu siirtymäsäännöksen mahdollisuutta ja asiaa selvitetään jatkovalmistelussa.

4. Poliisihallitus myöntäisi luvat kaikkiin erityisen vaarallisiin ampuma-aseisiin

Poliisihallitus myöntää tällä hetkellä luvat erityisen vaarallisiin ampuma-aseisiin. Esitysluonnoksessa valmistelussa ei ole katsottu aiheelliseksi muuttaa tätä käytäntöä. Tämän säännöksen vaikutukset lupaprosessin kestoon riippuvat haettavien lupien määristä ja aselupahallinnon resursseista. Aselupien hinta määritellään vuosittain annettavassa sisäministeriön asetuksessa poliisin suoritteiden maksullisuudesta.

5. Kansallisen puolustuksen poikkeus

Hallituksen esitysluonnos sisältää ehdotukset säännöksiksi, joilla on tarkoitus panna täytäntöön asedirektiivin muutoksen mahdollistamat poikkeusluvat kielletyiksi luokiteltuihin ampuma-aseisiin, eli mukaan lukien myös kansallisen puolustuksen poikkeusperuste. Asedirektiivissä kiellettyjen aseiden luokkaan siirtyi reserviläistoiminnan kannalta merkitykselliset niin sanotut puoliautomaattiaseet vain, jos niissä on kapasiteetiltaan iso latauslaite, eli latauslaite, johon mahtuu enemmän kuin 10 patruunaa.

Asedirektiivin mukaan poikkeuslupia näihin kiellettyihin ampuma-aseisiin voidaan myöntää kansalliseen puolustukseen liittyvissä tarkoituksissa poikkeuksellisesti ja asianmukaisesti perustellulla tavalla yksittäistapauksissa, jos yleinen turvallisuus ja yleinen järjestys eivät vaarannu. Asedirektiivi siis asettaa tiukat rajat lupien myöntämiselle.

Hallituksen esitysluonnoksen mukaan luvan asedirektiivissä kiellettyyn puoliautomaattiaseen ja kapasiteetiltaan ison latauslaitteen yhdistelmään voisi saada henkilö, jolle Puolustusvoimat olisi antanut puoltavan lausunnon. Puolustusvoimat voisi lausunnossaan puoltaa hakijaa, jolla olisi sodanajan sijoitus tai suunniteltu sijoitus ja jolla Puolustusvoimat katsoisi olevan poikkeuksellisesti ja yksittäistapauksessa tarve kyseiseen ampuma-aseeseen ja aseen osaan reservin ampumataidon ylläpitämiseksi. Puolustusvoimat tekisi arvion jokaisen hakijan kohdalla kielletyllä ampuma-aseella harjoittelun tarpeesta kansallisen puolustuksen näkökulmasta reservin ampumataidon ylläpitämiseksi. Hakijan tulisi olla lisäksi osallistunut aktiivisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevana koulutuksena järjestettävään ampumakoulutukseen haettavalla asetyypillä ennen hakemusta vähintään kahden vuoden ajan, aikaan laskettaisiin osa asepalveluksesta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla noin 900 000 reserviläisellä olisi mahdollisuus hakea reserviläispoikkeukseen perustuvaa aselupaa, sillä joukosta on suljettu pois vain ne henkilöt, jotka eivät ole sijoituskelpoisia esimerkiksi terveydellisistä syistä. Poliisi tarkistaisi, että hakija on käyttäytymiseltään ja terveydentilaltaan sopiva, eli että hän ei vaaranna yleistä järjestystä tai turvallisuutta. Esitysluonnos sisältää säännöksen siitä, että Maanpuolustuskoulutusyhdistys voisi saada julkisena hallintotehtävänään antamaansa sotilaallista valmiuksia palvelevan ampumakoulutuksen järjestämistä varten lupia edellä mainittuihin kiellettyihin aseisiin tai käyttää koulutukseen hallussapitämiään aseita, eli Maanpuolustuskoulutusyhdistys voisi lainata koulutuksen järjestämistä varten aseita esimerkiksi reserviläisyhdistyksiltä.

Kansalaiskysymyksissä on esitetty kritiikkiä ja arvioitu ehdotetun sääntelytavan vaikutusta yli 60-vuotiaiden kannalta ja sukupuolinäkökulmasta. Asevelvollisuuslain 2 §:n mukaan asevelvollisuus päättyy 60-vuotiaana ja asevelvollisuus koskee vain miespuolisia Suomen kansalaisia. Näin ollen kansallisen puolustuksen tarkoituksen perusteella ei voida säätää poikkeusluvista tämän henkilöjoukon ulkopuolelle jääville.

6. Siirtymäsäännös muutoksen myötä erityisen vaarallisiin ampuma-aseisiin siirtyville ampuma-aseille

Lakiluonnos sisältää asedirektiivin mukaisen siirtymäsäännöksen kiellettyjen aseiden luokkaan siirtyville aseille. Ampuma-aselaissa nämä kielletyt aseet on sijoitettu erityisten vaarallisiksi ampuma-aseiksi. Siirtymäsäännös soveltuu niihin erityisen vaarallisiksi ampuma-aseiksi jatkossa luokiteltuihin ampuma-aseisiin, joihin on myönnetty aselupa viimeistään 12.6.2017 jos myös aseen yksilöintitiedot on kyseiseen päivään mennessä ilmoitettu poliisille. Vuoden 2017 kesäkuulle asetettu määräaika tulee suoraan direktiivistä. Siirtymäsäännöksen nojalla aselupien voimassaolo säilyy sen ajan joksi ne on myönnetty. Jos viimeistään 12.6.2017 myönnetty aselupa on toistaiseksi voimassaoleva, niin luvan voimassaolo jatkuu toistaiseksi voimassaolevana. Jos aselupa on määräaikainen, niin luvan voimassaolo päätyttyä, tulisi henkilön hakea uutta lupaa ja täyttää luvan myöntämisen edellytykset voimassaolevan lain mukaan.

Lisäksi niiden ampuma-aseiden kohdalla, joihin siirtymäsäännös soveltuu, ei edellytetä harrastuneisuuden osoittamista 5 vuoden välein.

Siirtymäsäännös ei sovellu, jos muutoksen myötä erityisen vaaralliseksi ampuma-aseeksi luokiteltuun ampuma-aseeseen on saatu 13.6.2017 tai sen jälkeen taikka aseen yksilöintitiedot on ilmoitettu 13.6.2017 tai sen jälkeen. Näissä tilanteissa aseen haltijan tulee hakea uutta lupaa ja täyttää uudet luvan myöntämisen edellytykset. Sama koskee kapasiteetiltaan isoja latauslaitteita, jotka asedirektiivin säännösten täytäntöönpanemiseksi on luokiteltu erityisen vaarallisen aseen osiksi. Myös tällaisten lataustalaitteiden haltijoiden tulee täyttää uudet, esitettyjen lainmuutosten mukaiset luvan myöntämiselle asetetut edellytykset. Vaatimus tulee direktiivistä ja sen tarkoituksena on estää direktiivin säännösten kiertäminen. Asedirektiivin täytäntöönpanoa koskevan hallituksen esitysluonnoksen jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuudesta säätää kohtuullinen aika, jonka aikana uutta lupaa tulisi hakea ilman, että aseen hallussapitoon oikeuttava lupa katkeaa.

7. Kahden vuoden harrastuneisuusvaatimus kun henkilö hakee poikkeuslupaa erityisen vaaralliselle ampuma-aseelle

Käsiaseita koskevan kahden vuoden harrastuneisuutta koskevan vaatimuksen on todettu parantaneen aseturvallisuutta. Siksi esityksen valmistelussa lähdettiin siitä, että harrastuneisuusvaatimus koskee myös asedirektiivissä kiellettyjä, erityisen vaarallisiksi luokiteltuja aseita, joihin jatkossa myönnettäisiin poikkeuslupia. Nämä erityisen vaaralliset ampuma-aseet ovat esimerkiksi tulivoimaisempia kuin käsiaseet. Tältä osin ehdotettu lakiluonnos on tiukempi kuin asedirektiivi, mutta samalla tasolla kuin voimassa oleva ampuma-aselaki ja lakiluonnoksessa on siis sovitettu yhteen olemassa oleva ampuma-aselain säännökset ja asedirektiivin vaatimukset. Jatkovalmistelussa huomioidaan aiheesta annetut lausunnot.

8. Yhteisölupa erityisen vaaralliseen ampuma-aseeseen vain Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä on julkisoikeudellinen hallintotehtävä, jonka suorittamista varten MPK:lle ehdotetaan myönnettäväksi lupia myös tiettyihin kiellettyihin aseisiin. MPK:n ammunnanjohtavat toimivat virkavastuulla ja MPK:n toiminta tapahtuu puolustusministeriön valvonnassa. MPK:n asema eroaa siis muista ampumajärjestöistä huomattavasti. Valmistelussa on katsottu, että MPK:lla on tarve näihin aseisiin kansallisen puolustuksen tarkoituksessa. Muiden järjestöjen tai yhdistysten toiminta ei perustu julkisoikeudellisen hallintotehtävä suorittamiseen, joten niillä ei ole valmistelun aikana katsottu olevan tarvetta erityisen vaarallisiin ampuma-aseisiin kansallisen puolustuksen tarkoituksessa. Niihin ei myöskään kohdistu vastaava valvonta ja lainsäädäntö kuin MPK:hon.

Ampuma-aseiden valvottuun käyttöön ei ole tulossa lainsäädäntömuutoksia ja lisäksi tässä yhteydessä on syytä ottaa huomioon myös se, että ampuma-aseiden vuokraaminen on direktiivin täytäntöönpanon myötä yksi asealan elinkeinotoiminnan muoto.

Asedirektiivin antaa mahdollisuuden säätää poikkeusluvista kielletyille ampuma-aseille myös esimerkiksi koulutukseen liittyvissä tarkoituksessa poikkeuksellisesti ja asianmukaisesti perustellulla tavalla yksittäistapauksessa jos yleinen turvallisuus ja järjestys eivät vaarannu. Esitysluonnoksen valmistelun aikana koulutuksen on katsottu tarkoittavan koulutusta, joka johtaa johonkin tutkintoon. Koulutusta, johon ampuma-aseen käyttötaito sisältyy, annetaan Suomessa lähinnä lainvalvontatehtäviä varten. Ampuma-aselaki kuitenkin mahdollistaa aseluvan myöntämisen myös erityisen vaaralliseen ampuma-aseeseen jos kyse on työstä, jossa ampuma-ase on välttämätön. Eli henkilön työtehtävien edellyttäessä ampuma-aseen käyttöä, voidaan aselupaa hakea ja lupa myöntää lupaedellytysten täyttyessä. Asedirektiivin tarkoituksena on nimenomaisesti rajoittaa kiellettyjen aseiden hallussapitoa eikä mahdollistaa niiden hankinta kaikille halukkaille.

Jatkovalmistelussa arvioidaan direktiivin säännöksen ehdotettuun täytäntöönpanoon saatu lausuntopalaute.

9. Ampumakielto keräilyaseille

Asedirektiivi sisältää uuden säännöksen, joka määrittelee asekeräilijän. Määritelmän mukaan asekeräilijän tehtävänä on kerätä ja säilyttää aseita. Tämä tarkoittaa aseiden passiivista hallussapitoa. Ampuma-aselain nykysääntely on erittäin epäselvä sen suhteen, millä perustein ja missä tapauksissa tulisi sisällyttää ampumakielto. Nyt on ehdotettu, että tulee asettaa aina, mutta voidaan poistaa tilapäisesti hakemuksesta. Jos asekeräilijä haluaa hankkia ampuma-aseita ampumaharrastusta varten, siihen on eri luvan myöntämisperusteet. Esityksen täsmentämistarve arvioidaan vielä lausuntokierroksen jälkeen.

10. Yli 10 päivää kestävästä aseen lainaamisesta pitäisi tehdä ilmoitus poliisille

Asedirektiivin tavoitteena on parantaa ampuma-aseiden jäljitettävyyttä. Direktiivin mukaan asetietojärjestelmään on kirjattava kaikki tiedot, joita tarvitaan aseiden jäljittämiseksi. Jotta toteutamme tämän vaatimuksen, olisi myös pidempiaikaisesta lainaamisesta ilmoitettava poliisille. Aseiden katoaminen ikilainan jälkeen on merkittävä aseturvallisuusongelma. Tätä pyritään ehkäisemään ilmoitusvelvollisuudella. Tarkoitus on, että pystyisimme hyödyntämään tässä sähköistä asiointia ja asetietojärjestelmää niin, että ilmoitus olisi jokaisen helposti tehtävissä. Ja jos aseen lainaa vaikkapa koko kesäksi niin riittää kun lainaamisesta ja aseen palauttamisesta kertaalleen ilmoitetaan.

11. Yhdistymisvapaus

Perustuslain 13 §:n 2 momentin mukaan jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen sisältyy oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Asedirektiivissä ampuma-aseen hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttavan luvan yhdeksi myöntämisen edellytykseksi ampumaurheilua varten on lisätty se, että virallisesti tunnustettu ampumaurheilujärjestö on antanut todistuksen siitä, että urheiluampuja on ampumaseuran jäsen ja on harjoitellut säännöllisesti urheiluammuntaa seurassa vähintään 12 kuukauden ajan. Muutos tarkoittaa käytännössä perustuslain mukaisen negatiivisen yhdistymisvapauden, eli oikeuden olla kuulumatta yhdistykseen rajoittamista. Ottaen huomioon, että ampumaurheilijoiden yhdistykseen kuulumista koskeva säännös on erittäin rajattu, sillä vaatimus koskee vain lähtökohtaisesti kiellettyjä aseita, ja vaatimus kohdistuu vain henkilöihin, jotka ottavat osaa kilpailuihin tai valmistautuvat niihin, ja jotka todennäköisesti ovat muutoinkin jonkin ampumaseuran jäseniä, voidaan katsoa, että yhdistymisvapauteen liittyvä rajoitus ei muodostu olennaiseksi, minkä lisäksi rajoitus on tarkkarajaisesti ja täsmällisesti muotoiltu. Suomi hyväksyi asedirektiivin muutoksen ja samalla eduskunta on tältä osin antanut hyväksyntänsä yhdistymisvapauden rajoitukseen.

12. Aselupien peruuttaminen

Asedirektiivin mukaan jäsenvaltioilla on oltava käytössään seurantajärjestelmä, jolla varmistetaan, että kansallisen lainsäädännön mukaiset luvan saannin edellytykset täyttyvät koko luvan voimassaoloajan. Jäsenvaltioilla on velvollisuus peruuttaa ampuma-aseen hankkimiseen tai hallussapitoon oikeuttava lupa, jos luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Aikaisemmin luvan peruuttaminen oli harkinnanvaraista. Tämä edellyttää myös aseluvan peruuttamista koskevan kansallisen sääntelyn muuttamista niin, että niissä tapauksissa, joissa luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty, peruuttaminen ei olisi enää harkinnanvaraista.

Lupa olisi luonnoksen mukaan peruutettava myös silloin, jos ampuma-ase tai aseen osa on kadonnut tai anastettu. Tässäkään tapauksessa luvan myöntämisen edellytyksiä ei enää olisi, koska lupa myönnetään tiettyyn ampuma-aseeseen tai aseen osaan. Jatkovalmistelussa tulee vielä selvittää johtaisiko ampuma-aseen yksittäisen aseen osan katoaminen aseluvan peruuttamiseen.

13. Aseiden luokittelu

Ampuma-aseiden luokittelu ampuma-aselaissa on tehty ampuma-aseiden tyypin, toimintatavan ja pituuden mukaan. Erillistä listaa, jossa ampuma-aseet luokitellaan merkin, mallin, toimintatavan, ominaisuuksien ja ulkonäön mukaan suhteessa tarkoitettuun käyttötarkoitukseen ei ole.

Pitkällä makasiinilla tai pitkällä jatkomakasiinilla (kokonaiskapasiteetti 11+) varustetut itselataavat haulikot eivät ole luonnoksen mukaan erityisen vaarallisia ampuma-aseita, sillä haulikot käyttävät haulikon patruunaa ja luonnoksessa tarkoitetaan keskisytytteisestä itselataavaa ampuma-asetta.

14. Harrastuneisuuden jatkumisen osoittaminen

Ampuma-aselakiin ehdotettu säännös harrastuneisuuden jatkumisesta on herättänyt myös keskustelua. Asedirektiivin mukaan jäsenvaltioilla on oltava seurantajärjestelmä, jolla varmistetaan, että kansallisen lainsäädännön mukaiset luvan saannin edellytykset täyttyvät luvan koko voimassaolon ajan. Jos luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty, on lupa peruutettava. Suomessa aseluvan saamisen edellytyksenä on tietty käyttötarkoitus, kuten vaikkapa ampumaurheilu tai metsästys. Jos tämä toiminta ei enää jatku, eivät myöskään lupaedellytykset enää täyty. Käyttämättömien ampuma-aseiden on katsottu olevan riski aseturvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Tämän vuoksi on kansallisesti säädettävä harrastuneisuuden jatkumisen osoittamisesta. Harrastuneisuuden osoittamisessa pyritään hyödyntämään sähköistä asiointia, jotta pitkistä välimatkoista ei muodostuisi estettä harrastuneisuuden osoittamiselle.

Tarkastamme vielä jatkovalmistelun aikana, että tämä harrastuneisuuden osoittamisen vaatimus ei koskisi niitä aseita, jotka direktiivi luokittelee ilmoituksenvaraisiksi.

Ja jos henkilö ei enää aktiivisesti käytä asetta, niin laissa on eri perusteet passiiviselle aseen hallussapidolle eli muistoesineenä säilyttämiselle tai asekeräilylle. Jatkovalmistelussa selvitetään vielä, miten esimerkiksi metsästyskaudesta tai sairaudesta johtuvat tauot voidaan ottaa huomioon peruuttamismenettelyssä.

15. Valvottu käyttö

Valvottua käyttöä ei ole lainkaan säännelty asedirektiivissä. Tätä koskevaan kansalliseen sääntelyyn ei ehdoteta muutoksia. Valvottu käyttö eroaa ampuma-aseen luvanvaraisesta hallussapidosta ja valvotun käytön perusteella käytettävän kapasiteetiltaan ison latauslaitteen käsittely ei esimerkiksi johtaisi muiden aselupien peruuttamiseen.

16. Lyhyen aseen, muun aseen sekä itselataavan aseen luvat peruttaisiin, jos aseenomistajan hallusta löytyy yli 10 patruunan latauslaite (lipas, makasiini tms.) kivääriin tai yli 20 patruunan latauslaite lyhyeen aseeseen, jos latauslaitteelle ei ole lupaa

Ehdotettu säännös aselupien peruuttamisesta, jos hallussa on kapasiteetiltaan iso lipas ilman siihen oikeuttavaa lupaa, perustuu asedirektiivin säännöksiin. Tämän säännöksen tarkoituksena on estää lainsäädännön kiertäminen. Jatkovalmistelussa selvitämme vielä, onko jotain tehtävissä niiden isojen latauslaitteiden osalta, jotka on käyttötarkoitukseltaan muutettu esimerkiksi koristeiksi ja jos henkilöllä ei ole aselupaa direktiivissä luvanvaraisiksi ampuma-aseiksi luokiteltuihin aseisiin.

17. Asealan elinkeinolupaa koskevat muutokset

Asedirektiivi edellyttää, että jäsenvaltioissa on oltava seurantajärjestelmä, jolla säännellään asekauppiaiden ja välittäjien toimintaa. Luonnos sisältää säännökset tämän seurantajärjestelmän laatimiseksi. Nykyiset kansalliset ase-elinkeinoa koskevat säännökset ovat vanhoja ja puutteellisia. Näiden syiden vuoksi on yhdessä elinkeinon kanssa katsottu olevan tarve tehdä uudistus, joka helpottaisi molempien toimintaa. Lausuntopalaute on tässäkin kohtaa arvokasta, jotta saamme asealan näkemyksen mukaan jatkovalmisteluun. Luvan peruuttaminen olisi mahdollista, jos luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Olosuhteiden muuttumisen perusteella voitaisiin kyllä asettaa uusia lupaehtoja.