FI SV EN

Rajapintahankkeella tavoitellaan radikalisoituneen henkilön parempaa ohjausta palvelujen pariin

Sisäministeriö 15.8.2018 13.18
Uutinen
Kuva: LK/Roni Rekomaa

Radikalisoituminen ei ole rikos, mutta jos se johtaa väkivaltaan henkilö voi olla uhka muille ihmisille ja yhteiskunnalle. Haasteena on, miten toimia radikalisoituneen henkilön kanssa, johon ei voida kohdistaa rikoslain mukaisia toimia. Väkivaltaisen radikalisoitumisen tehokas ennaltaehkäisy edellyttää, että poliisin toimenpiteiden ohella henkilö voidaan tarvittaessa ohjata myös muiden palvelujen piiriin.

Sisäministeriössä on käynnissä Rajapinta-niminen hanke, jossa kehitetään palveluun ohjausta ja yhteistyötä viranomaisten, järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen välillä.

- Jokaisella virkamiehellä tai viranomaisella, joka saa vihjeen radikalisoituneesta henkilöstä, tulisi olla väylä ja verkostot, jonka kautta henkilö voidaan ohjata eteenpäin. Kukaan ei saa ajatella, että "tämä ei kuulu minulle" ja antaa asian olla. Yhteistyö, luottamus ja kumppanuudet pitää rakentaa ennen "kriisiä", sanoo hankkeen vetäjä Milla Perukangas.

Ankkuritoiminnassa ehkäistään myös väkivaltaista radikalisoitumista

Rajapinta-hanke käynnistettiin Turun terrori-iskun jälkeen. Turun puukotusten tekijästä oli varoitettu viranomaisia, mutta häneen ei kohdistettu poliisin toimenpiteitä, sillä häneen liittyvä uhka arvioitiin vähäiseksi eikä poliisilla ollut keinoja tai mahdollisuuksia puuttua hänen toimintaansa. Häntä ei myöskään ohjattu muiden palveluiden piiriin, ja tekijän radikalisoituminen jatkui aina siihen pisteeseen, että hän toteutti terrori-iskun. Turun puukotuksen tutkintaryhmän raportissa, joka julkaistiin kesäkuussa 2018, todetaan, että radikalisoitumisen ennaltaehkäisyyn tarvitaan pitkäjänteistä ja valtakunnallista toimintaa sekä selkeitä menettelyjä.

Valtakunnallinen moniammatillinen Ankkuritoiminta on keskittynyt nuoriin ja siihen, että pystytään katkaisemaan rikoksilla oireilevien nuorten rikoskierre. Vuodesta 2016 lähtien sen piirissä on tehty työtä myös radikalisaation ennaltaehkäisemiseksi siten, kun kansallisessa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmassa on päätetty. Ankkuritoiminnan kautta syntyy välitön yhteys kunnan palveluihin. Mallissa työskentelevät yhdessä poliisi, sosiaalihoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja joillakin paikkakunnilla myös nuorisotoiminta on mukana työssä.

- Ankkuritoimijoiden lisäksi järjestöillä ja yhteisöillä on merkittävä rooli ennalta ehkäisevässä työssä. Monesti asiakkaiden on helpompi luottaa järjestöihin ja yhteisöihin kuin viranomaisiin. Lähiyhteisön avulla haavoittuvassa asemassa olevat voidaan tavoittaa ja ohjata tuen piiriin ennen kuin esimerkiksi nuori ajautuu väkivaltaiseen toimintaan. Usein ääriliikkeet tarjoavat yksilöille yhteisön johon kuulua ja merkityksen, jonka puolesta toimimalla ihminen kokee osallisuutta. Esimerkiksi uskonnolliset yhdyskunnat ovat voimavara, jota ei pidä väheksyä. Ne tavoittavat ihmisiä elämän kriisitilanteissa ja niillä on valmiutta tukea ihmistä ja kulkea rinnalla sekä tarjota psykososiaalista tukea. Viranomaisilla ei myöskään aina ole riittävästi uskonnonlukutaitoa, jota tässä työssä usein tarvitaan, Milla toteaa.

Poliisi on Turun tapahtumien jälkeen kehittänyt organisaationsa sisäisiä prosesseja, ja tavoitteena on, että jokainen poliisille tuleva vihje käsitellään asianmukaisesti. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyssä tarvitaan lisäksi laajempaa yhteistyötä ja osaamista.

Tavoitteena yhdenmukaiset käytännöt ja suositukset

Haasteena on, että yhdenmukaisia käytäntöjä tai suosituksia palveluun ohjauksen varmistamiseksi eri toimijoiden välillä ei tällä hetkellä ole. Lisäksi toimijat eivät välttämättä tunnista muiden yhteistyötahojen roolia ja yhteistyön lisäarvoa ennaltaehkäisyn ja oman työn näkökulmasta. Myös tiedon puute on ongelma. Menettelyt saattavat olla olemassa, mutta tieto niistä ei ole saavuttanut kaikkia asian kannalta keskeisiä toimijoita Tämä voi johtua siitä, että aiempaa yhteistyötä ja sitä kautta syntynyttä luottamusta ei ole syntynyt tai toimintaa ei tunneta.

- Hankkeessa tarkastelen kuinka palveluohjaus on tällä hetkellä järjestetty, kuinka se toimii ja mitkä tekijät edesauttavat tai vaikeuttavat palveluun ohjausta. Haastattelen toimijoita (esimerkiksi poliisin, kunnan ja palveluja tuottavien järjestöjen edustajia) eri kaupungeissa ja tavoitteena on löytää hyviä käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää myös muualla.

Selvityksessä tarkastellaan kunnan ja kaupungin palveluita. Kunnan palveluista keskeisiä ovat sosiaali- ja terveystoimen palvelut, työvoimapalvelut ja nuorisotoimen palvelut. Väkivaltainen radikalisoituminen, syrjäytyminen ja rikoksilla oireilu liittyvät erityisesti haavoittuvassa asemassa ja/tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohdalla yhteen. Nuoret ovat keskeinen kohderyhmä siksi, että onnistuneella ennalta ehkäisyllä voidaan vaikuttaa myönteisesti heidän tulevaisuuteensa.

Oppia haetaan myös ulkomailta

Hankkeen ohjausryhmästä koostettu pienryhmä tekee myös opintomatkoja ulkomaille kesän 2018 aikana. Tarkoitus on tutustua ja kartoittaa, mitä voidaan oppia ulkomailta ja mahdollisesti toteuttaa Suomessa myös.

- Käymme muun muassa Tanskassa ja Hollannissa. Tanskassa on ns. Aarhusin malli, joka on hyvä esimerkki kunnan ja poliisin välisestä yhteistyöstä ja mentoroinnista, joka on jo otettu käyttöön kaikkialla Tanskassa. Mentorointi on käytössä myös suomalaisessa Radinet-toiminnassa. Uskonnollisten yhteisöjen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää myös siksi, että teemaan liittyy paljon ennakkoluuloja, jotka purkautuvat erityisesti vihapuheena ja polarisoivat paikallisyhteisöjä. Hollannin Rotterdamissa tutustutaan erityisesti uskonnollisten yhteisöjen ja järjestöjen kanssa tehtävään työhön, koska heillä on paljon kokemusta tästä, Milla kertoo.

Tavoitteena on saada aikaiseksi suosituksia, joita työstetään sidosryhmien kanssa työpajoissa syksyllä. Selvityksen pitäisi olla valmis marraskuun loppuun mennessä.

- Toivottavasti saadaan tehtyä tarpeellisia muutoksia yhteistyön rakenteisiin, jotta radikalisoitumisen riskihenkilöt saataisiin paremmin ohjattua juuri heille sopivaan palveluun. Parhaimmillaan tällä voidaan ehkäistä väkivaltaista radikalisaatiota ja lisätä osallisuuttayhteiskunnassa. Jotta yhteistyö ja palveluihin ohjaaminen onnistuisivat, en voi kylliksi korostaa luottamusta, luottamusta ja luottamusta, painottaa Milla.

Milla on sisäministeriössä "lainassa" ja vakityöpaikka on Kirkon ulkomaanavussa, jossa hän on työskennellyt muun muassa radikalisoitumisen ennaltaehkäisyn parissa. Hän on innoissaan Rajapinta-pestistään. Hankkeen päätyttyä seuraava vaihe on varmistaa, että suositukset otetaan käyttöön käytännön toiminnassa.

- On motivoivaa työskennellä sisäministeriössä, jossa radikalisoitumisen ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma on laadittu laajassa yhteisössä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Yhdessä tekeminen on kaiken a ja o tässä työssä, Milla sanoo.

Lisätietoja hankkeesta

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Milla Perukangas, p. 0295 488 248, [email protected]
kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, p. 0295 488 370, [email protected]