Selvitys: Suomen meri- ja lentopelastuskeskusten nykyinen järjestelmä on hyvä

Sisäministeriö 9.1.2017 15.00
Tiedote

Suomen nykyinen, erillisten meri- ja lentopelastuskeskusten malli on hyvä ja toimiva. Keskusten toiminnan yhdistämisen ei uskota nostavan toiminnan laatua. Yhteisen operatiivisen pelastuskeskuksen, Joint Rescue Coordination Center (JRCC) perustamisella ei nähdä saavutettavan todellisia kustannussäästöjä eikä oleellisia säästöjä investoinneissa. Tämä käy ilmi suomalaisesta meri- ja lentopelastuksen johtamisesta valmistuneesta selvityksestä. Selvityksen mukaan ei ole perusteltua käynnistää JRCC:n perustamiseen tähtäävää kehitystä.

Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa kannattaisiko Suomeen perustaa YK:n kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n ja siviili-ilmailujärjestön ICAO:n suositusten mukainen yhteinen operatiivinen pelastuskeskus, Joint Rescue Coordination Center (JRCC). Vuonna 2014 julkaistussa kansallisessa meriliikennestrategiassa (2014–2022) esitettiin tämän selvitystyön tekemistä.

JRCC-mallin riskiksi nähtiin toiminnan tason laskeminen nykyisestä. JRCC:n perustamiseen liittyvät riskit ja uhat arvioitiin selvästi etuja ja mahdollisuuksia suuremmiksi. Nykyisten keskusten välisessä tiedonkulussa, ja erityisesti onnettomuustilanteiden aikaisessa tilannekuvassa, nähtiin kuitenkin kehitettävää.

Selvityksessä oli mukana laaja joukko toimijoita

Selvitystyötä varten perustettiin erillinen työryhmä, joka aloitti työnsä vuoden 2016 tammikuussa. Työryhmään osallistuivat, Rajavartiolaitoksen johdolla, edustajat liikenne- ja viestintäministeriöstä, puolustusministeriöstä, Finaviasta, Liikenteen turvallisuusvirastosta, Liikennevirastosta ja Suomen ympäristökeskuksesta. Lisäksi valmistelussa kuultiin ilmavoimien, merivoimien, merivartiostojen, aluelennonjohdon, hätäkeskuslaitoksen sekä poliisin edustajia.

Selvityksen tarkoituksena on antaa Joint Rescue Coordination Centerin perustamisen tarpeellisuudesta ja toteuttamisvaihtoehdoista mahdollisimman kattavasti ja avoimesti tietoa Joint Rescue Coordination Centerin eduista ja rajoitteista Suomessa.

Selvitys perustuu eri asiantuntijoiden näkemyksiin ja asiasta laadittuihin kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) tai kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) asiakirjoihin. Lisäksi selvityksen yhteydessä on kartoitettu ulkomailla toimivien Joint Rescue Coordination Centereiden toteuttamismalleja ja niistä saatuja kokemuksia.

Suomen järjestelmää verrattiin kansainvälisiin vaihtoehtoihin

Vertailuna käytetyt ulkomaiset JRCC:t ovat kaikki toteuttamistavaltaan ja tehtäväkentiltään hyvin erilaisia. Voidaankin sanoa, ettei JRCC:n toteuttamiselle ole löydettävissä maailmalta vakioitunutta toteutusmallia. Näin ollen JRCC:n toteuttaminen olisi puhtaasti kansallinen ratkaisu. Tämän vuoksi työryhmä vertaili raportin valmistelun yhteydessä erilaisia vaihtoehtoja, jotka vaihtelivat ulkomailla toteutetuista erilaisista vaihtoehdoista aina innovatiiviseen "virtuaaliseen JRCC:hen". Vertailtavia vaihtoehtoja oli yhteensä viisi.

JRCC:n perustamisella ei nähty saavutettavan todellisia kustannussäästöjä, koska sekä lentopelastuskeskuksen (ARCC) että meripelastuksen johtokeskusten (MRCC, MRSC) henkilöstöjen vastuulle kuuluu pelastustehtävien johtamisen lisäksi myös muita tehtäviä, joita ei kuitenkaan voitaisi siirtää JRCC:n tehtäviksi. Koska toiminnassa käytettävää laitteistoa tarvitaan pelastustoiminnan johtamisen lisäksi keskusten muiden tehtävien hoitamiseen, yhdistäminen ei toisi siten laitepuolellakaan oleellisia investointisäästöjä.

Vaikka keskusten yhdistämiselle ei nähty tarvetta, keskusten välisessä tiedonkulussa, erityisesti onnettomuustilanteiden aikaisessa tilannekuvassa, olisi kehitettävää. Myös nykyisen lainsäädännön katsottiin rajoittavan tehokasta ja tarkoituksenmukaista tiedonvaihtoa ilmailun etsintä- ja pelastustehtävissä. Työryhmä esittää, että JRCC:n perustamisen sijaan Finavia ja Rajavartiolaitos tiivistäisivät keskusten välistä yhteistyötä, joka voisi jatkossa johtaa "virtuaaliseen JRCC:hen", jolloin kumpikin toimija vastaisi nykyisistä pelastustehtäviin liittyvistä velvoitteista, mutta toiminnan kehittämisessä huomioitaisiin tekniikan suomat mahdollisuudet.

Meriliikennestrategian 2014–2022 mukainen JRCC-selvitys, julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-113-8

Lisätietoja antavat:

Työryhmän puheenjohtaja, komentaja Juha Vuolle p. 0295 421 151, [email protected] Meripelastusasiantuntija, komentaja Petteri Leppänen p. 0295 421 153, [email protected]