Seutukuntien tuki -hankkeen loppuraportti

Sisäministeriö 13.12.2005 12.32
Tiedote -

Vapaaehtoinen seutuyhteistyö ei ratkaise kuntakentän keskeisiä ongelmia. Näin arvioi Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitos tutkimuksessaan Seutuyhteistyön tilinpäätös, joka luovutettiin tänään 13. joulukuuta alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle. Tutkimus koskee sisäasiainministeriön vuodesta 2001 toteuttaman seutukuntien tuki -hankkeen (SEUTU) onnistumista.

Tutkimuksen mukaan seutuyhteistyö ei ole SEUTU-hankkeen aikana edennyt odotetulla vauhdilla, vaikka siihen on seuduilla käytetty paljon aikaa ja vaivaa. Kokeilulle asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu. Näyttääkin siltä, että vapaaehtoinen seutuyhteistyö tässä muodossaan ei ole riittävän nopeasti etenevä prosessi, jotta sen voisi ajatella ratkaisevan kuntakentän kohtaamat keskeiset ongelmat.

Tutkimus pitää oikeansuuntaisena SEUTU-hankkeen tavoitetta vähentää kuntien rajojen aiheuttamia ongelmia lisäämällä kuntien välistä yhteistyötä. Seutuyhteistyön käytännön etenemistä on kuitenkin leimannut tavoitteisiin liittyvä epämääräisyys ja epäily siitä, että seutuyhteistyö onkin vain tie kuntarakenteen muuttamiseen. Hankkeen tavoitteita ei ole riittävästi sisäistetty kokeiluseutukunnissa. Lisäksi hankkeen keinot tukea seutukuntia ovat olleet riittämättömiä. Esimerkiksi sitovalla lausunnonanto-oikeudella ei ollut toivottua kannustavaa merkitystä. Lopulta kunnat eivät ole saaneet aikaan päätöksiä peruspalvelujen seudullisesta toteuttamisesta.

Hankkeella positiivisia vaikutuksia kunnalliskulttuuriin

SEUTU -hankkeella on ollut positiivisia vaikutuksia kunnalliskulttuuriin. Katse on kohdistettu helpommin kuntarajojen yli ja kuntarakennekeskustelu on virinnyt monella seudulla.

Henkilöstö on kokenut seutuyhteistyön seurauksena tapahtuneet muutokset pääosin myönteisinä.

Seutuyhteistyö on edennyt elinkeinopolitiikassa ja kuntien tukipalveluissa mutta pysähtynyt tai ainakin hidastunut kun sitä on viety peruspalveluihin, kuten koulutoimeen ja sosiaali- ja terveystoimeen. Seutujen välillä on myös selviä eroja.

Kokeiluseuduilla ei ole virinnyt vahvaa poliittista johtajuutta seudullisten palveluratkaisujen ajamiseen. Toiminta on jäänyt seutuyhteistyötä varten palkattujen virkamiesten vetovastuulle. Myös valtakunnan tasolla hankkeen edistäminen on tapahtunut virkamiestyönä.

Kunnissa on herättänyt hämmennystä se, että SEUTU-hankkeen ja aluekeskusohjelman välinen koordinaatio on ollut vähäistä, vaikka näiden kahden tavoitteet ovat lähellä toisiaan. Sama koskee SEUTU-hankkeen suhdetta hiljattain käynnistettyyn kunta- ja palvelurakennehankkeeseen. Lisäksi useiden ministeriöiden samanaikaisesti kutien/seutujen kanssa käynnistämät valtakunnalliset pilottihankkeet (sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutoimessa) ovat kilpailleet kuntien huomiosta.

SEUTU -hanketta on toteutettu vuodesta 2001 asti. Alkuperäiset kokeiluseudut ovat Hämeenlinnan seutukunta, Lahden kaupunkiseutu, Loimaan seutukunta, Nivala-Haapajärven seutukunta, Oulun kaupunkiseutu, Pieksämäen seutu, Pohjois-Lapin seutukunta ja Turunmaan seutukunta. Vuonna 2004 valittiin kuusi uutta seutukuntaa: Kemi-Tornion seutukunta, Ylivieskan seutukunta, Kaustisen seutukunta, Kuopion seutukunta, Savonlinnan seutukunta, Mikkelin seutukunta ja Kuuma-seutukunta.

Tutkimus ilmestyy Tampereen yliopiston julkaisuna ja se on tilattavissa tiedekirjakauppa TAJUsta, p. (03) 215 6055 tai sähköpostitse: [email protected].

> Ministeri Mannisen puhe

Lisätietoja: professori Arto Haveri, (03) 3551 7615, tutkija Jenni Airaksinen, 050 322 1402