Tiedustelun kohteen tiedonsaantioikeus olisi Suomessa jopa parempi kuin Sveitsissä

Sisäministeriö 3.10.2018 8.50
Uutinen
Tiedustelun kohteen tiedonsaantioikeus olisi Suomessa jopa parempi kuin Sveitsissä
Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Tiedustelulakien käsittelyn eri vaiheissa julkisuudessa on verrattu Sveitsin tiedustelulakia Suomen tiedustelulakiehdotuksiin. Viimeisin aihetta käsittelevä juttu julkaistiin Helsingin Sanomien painetussa lehdessä tiistaina 2.10. ja lehden verkkosivuilla päivää aiemmin.

Uutisoinnissa on käytetty vertailukohtana lähinnä tiedustelun kohteena olevan henkilön tiedonsaantioikeutta. Sveitsin lakia koskevien toistuvien virheellisten väitteiden takia lukijalle on saattanut syntyä kuva siitä, että Sveitsissä tiedonsaantioikeus olisi merkittävästi laajempi kuin Suomeen kaavaillussa lainsäädännössä. Lisää sekaannusta on saattanut aiheuttaa se, että Helsingin Sanomien Sveitsin lakia koskevissa jutuissa on toistuvasti sekoitettu keskenään viranomaisen velvollisuus ilmoittaa tiedustelusta ja tiedonhankinnan kohteen oikeus rekisterien tarkastamiseen.

Todellisuudessa Sveitsin viranomaisilla ei sen ole laajempaa velvollisuutta ilmoittaa tiedustelusta kuin Suomen uudessa lainsäädännössä on kaavailtu. Molemmissa maissa pääsääntö on se, että tiedustelumenetelmien käytöstä on ilmoitettava tiedustelun kohteelle. Ilmoittamisesta voidaan kuitenkin poiketa tuomioistuimen päätöksellä.

Itse asiassa Suomen uusi lainsäädäntö takaisi eräiltä osin tiedustelun kohteelle selvästi paremman tiedonsaantioikeuden kuin Sveitsissä. Helsingin Sanomien väitteistä poiketen Sveitsin viranomaisilla on käytössään useita tiedustelumenetelmiä, joista ei tarvitse lainkaan ilmoittaa.

Julkista keskustelua on Suomessa käyty varsinkin tietoliikennetiedustelun ja yksityisyydensuojan välisestä suhteesta. Sveitsissä viranomaisilla ei ole lainkaan velvollisuutta ilmoittaa tietoliikennetiedustelusta sen kohteelle. Suomessa tietoliikennetiedustelusta pääsääntöisesti ilmoitettaisiin, vaikkakin tietyin rajauksin.

Sen enempää Sveitsissä kuin Suomessa ei ole ilmoitusvelvollisuutta eräistä tiedustelumenetelmistä, joista tiedusteluviranomainen voi itse tehdä päätöksen. Tällaisia menetelmiä ovat esimerkiksi suunnitelmallinen tarkkailu ja peitetoiminta. Suomessa olisi kuitenkin velvollisuus ilmoittaa niistäkin, jos asia johtaa esitutkintaan. Sveitsissä tällaista velvollisuutta ei ole.

Suomen uuden tiedustelulainsäädännön valmistelussa on tarkoin perehdytty kansainvälisiin esimerkkeihin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuun. Sveitsi on hyvä esimerkki maasta, jossa on toimiva ja laajaa hyväksyntää nauttiva tiedustelulainsäädäntö. Suomeen on valmisteltu nimenomaan Suomen oloihin sopiva lainsäädäntö, johon on voitu poimia parhaat palat eri maiden kokemuksista. Johtavana ajatuksena valmistelutyössä on ollut kansallisen turvallisuuden ja yksityisyydensuojan mahdollisimman hyvä yhteensovittaminen. Siinä Sveitsin lainsäädäntö onnistuu toki hyvin, mutta Suomen uusi lainsäädäntö monessa suhteessa vieläkin paremmin.

Lisätietoja:
poliisijohtaja Petri Knape, p. 0295 488 235, petri.knape@intermin.fi