Pelastuslaitokset varautuvat jokapäiväisten onnettomuuksien varalle moni erin tavoin. Suunnitellut toimintaohjeet varmistavat, että tilanne osataan hoitaa oikealla tavalla ja niitä testataan säännöllisesti käytännössä.  Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat kohteet, kuten vaarallisia kemikaaleja käsittelevät tuotantolaitokset, satamat ja varastot, vaativat erityistä suunnittelua. Kun tällaisessa kohteessa rysähtää, tarvitaan normaalia enemmän tietoa mahdollisista onnettomuuksien vaikutuksista. Pelastuslaitoksien käyttämien tietopankkien, kuten TOKEVA-ohjeiden lisäksi avainasemassa ovat toiminnanharjoittajan tekemän riskinarvioinnin perusteella laaditut onnettomuusskenaariot: mihin suuronnettomuus voi pahimmillaan johtaa.

Ulkoinen pelastussuunnitelma (UPS) on pelastuslain ja sisäministeriön asetuksen vaatimus suuronnettomuusvaarallisille kohteille. Ulkoisen pelastussuunnitelman laatii pelastuslaitos tiiviissä yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa. Se perustuu toiminnanharjoittajan turvallisuusselvityksessä kuvaamiin suuronnettomuusskenaarioihin sekä toimintamalleihin suuronnettomuustilanteissa.

Ulkoisen pelastussuunnitelman sisällössä keskitytään vain suuronnettomuuksiin, mutta se on käyttökelpoinen johtamisen tukena myös pienemmissä onnettomuustilanteissa. UPS lisää myös pelastuslaitoksen kohdetuntemusta ja ohjaa suuronnettomuusharjoittelua. Lisäksi suunnitelmaa voidaan hyödyntää muun muassa pelastustoiminnan koulutuksessa.

Sisäministeriön ohje ulkoisten pelastussuunnitelmien laatimisesta on uusittu auttamaan pelastuslaitoksia. Ohjeen avulla pelastuslaitokset suunnittelevat toimintamalleja tilanteen aikaisen johtamisen tueksi. Toimintamallien kuvaaminen perustuu kohteen erityisvaaroihin. Ohjeen ajantasaisuudesta huolehditaan päivittämällä siihen mahdolliset muutokset sekä tarkistamalla se vähintään kolmen vuoden välein. Myös suunnitelman tietojen saatavuuteen kiinnitetään huomiota esimerkiksi hyödyntämällä pelastuslaitoksen kenttäjärjestelmän piirtotasoja.

Sisäministeriön ohje ulkoisten pelastussuunnitelmien harjoituksista puolestaan antaa eväät laadukkaan UPS-harjoituksen järjestämiseen. Harjoitus voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Tämä mahdollistaa harjoituksen toteutuksen joka kolmas vuosi, poikkeavista ajoista huolimatta.

Jos sitten tapahtuu se epätodennäköinen, mutta pahin mahdollinen: pelastuslaitoksella on harjoiteltu ja tietoon perustuvat toimintamallit ovat käytettävissä.

Mirja Palmen
johtava asiantuntija
@MirjaPalmen

Sisäministeriön ohje ulkoisten pelastussuunnitelmien laatimisesta