Sisäministeriön blogi

Sisäministeriön blogi

Parempaan turvapaikkakäsittelyyn

Kai Mykkänen Julkaisupäivä 2.9.2018 16.10 Blogit SM

Kai MykkänenJulkisuudessa näkyvät yleensä ääripäät eli joko lainvoimaisen kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneiden palautukset pitäisi keskeyttää tai sitten ei pitäisi mitenkään kehittää järjestelmän kykyä havaita aidosti vainon tai kidutuksen uhkaamat. Todellinen työmme kulkee kuitenkin näiden välissä. Mietimme koko ajan, miten voisi tehdä paremmin sen vaikean työn, että tunnistetaan turvaa tarvitsevat. Kaikkihan ovat samaa mieltä siitä, että oleskelululupaa ei pidä saada ilmoitusmenettelyllä.

Isossa kuvassa turvapaikkajärjestelmän painopiste pitäisi minusta kääntää suoraan pakolaisleireiltä otettaviin rajojen yli tapahtuvan haun sijaan. Samaan aikaan meidän pitää oikeusvaltiona panostaa siihen, että järjestelmämme kohtuudella kykenee arvioimaan turvapaikanhakijoiden tilanteen oikein myös nykyisessä turvapaikkamenettelyssä. Siksi päätin pian sisäministeriksi tultuani, että teetämme nopean sisäisen analyysin turvapaikkaprosessin haasteista ja lähdemme toteuttamaan parannuksia heti. Ja siksi olen myös koko ajan ollut valmis ulkoiseen arviointiin pitkän aikavälin kehittämiskohteiden löytämiseksi.

Maahanmuuttovirasto laati pyynnöstäni kesäkuussa julkistetun analyysin turvapapaikkajärjestelmän toimivuudesta. Yleisesti esiin ei tullut sellaista, etteikö järjestelmämme kestäisi vertailun kaikkiin niihin maihin, joihin 2015 alkaen on tullut runsaasti turvan hakijoita ja etteikö ylivoimainen valtaosa päätöksistä olisi oikeita. Selvitys kannatti, koska siinä määriteltiin vajaat 30 kehittämiskohdetta, joita Maahanmuuttovirasto sisäministeriön ohjauksessa parhaillaan toimeenpanee.

Onko nykymeno aivan mielivaltaa?

Ennen kehittämisehdotuksia on syytä todeta se itsestäänselvä, mutta yllättävän huonosti tiedostettu seikka, että palautuspäätös ei synny äkkinäisen päätöksen vaan aina pitkän prosessin perusteella. Hakijalla on monta mahdollisuutta tuoda esiin suojelun tarpeen perusteet. Jokainen turvapaikanhakija käy läpi yhden äänitetyn ja tulkatun puhuttelun, usein useammankin. Haavoittuvassa asemassa oleviksi todetuilla on oikeus oikeusavustajaan jo puhuttelussa.

Päätösesitystä tehdessään maahanmuuttoviraston esittelijä punnitsee jokaisen tapauksen osalta viraston maatietopalvelun arviota hakijan asuinalueen tilanteesta. Vaikka hakija ei pystyisi todistamaan turvapaikan tarvetta henkilökohtaisen vainon tai kidutuksen uhan takia, hän saa oleskeluluvan ns. toissijaisen suojelun perusteella, jos hänen kotipaikkansa on todettu liian vaaralliseksi sen tyyppiselle ihmiselle kuin hakija on eikä hakijan katsota voivan kohtuudella paeta sisäisesti kotimaassaan toiselle alueelle. Esimerkiksi Syyriaan ei tällä hetkellä palauteta ketään. Afganistanissa ja Irakissa osa alueista on määritelty liian vaaralliseksi, että ketään voitaisiin sinne palauttaa. Maahanmuuttoviraston maa-arviot esimerkiksi keskeisistä hakijamaista Afganistanista, Irakista ja Somaliasta päivitetään ja julkaistaan aina puolen vuoden välein. Puolen vuoden sisälläkin tapahtuvat muutokset pyritään huomioimaan. Virheen sattuessa valituksen käsittelevä tuomioistuin ei ole sidottu Maahanmuuttoviraston maatietoon, jos näytetään toteen, että sen pohjalta tehtiin väärä johtopäätös.

Toki on todella vaikea kysymys ratkaista, miten vaarallinen on liian vaarallinen. Maailman turvallisimmasta maasta käsin katsottuna useimmissa maailman maissa on selvästi vaarallisempaa, mutta se ei sinänsä ole kansainvälisen suojelun peruste.

Maahanmuuttoviraston esittelijä tekee jokaisesta tapauksesta perustellun ratkaisuehdotuksen, jonka perusteella päätös tehdään esittelystä, yleensä esimiehen toimesta. Jokaisen kielteisen päätöksen ja hakemuksen käy tarkasti läpi vähintään kaksi henkilöä. Tämän jälkeen hakijalla on mahdollisuus valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen, jossa valituksen käsittelee vähintään kaksi tuomaria.

Hallinto-oikeudessa hakija voi esittää myös uusia perusteita ja tuoda esille näkemyksen, ettei Maahanmuuttovirasto ole huomioinut hänen esittämiään perusteita tai hänellä on jäänyt itse jotakin kertomatta. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi hakea valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus sitten ratkaisee, voidaanko kielteinen päätös toimeenpanna vai ottaako se tapauksen käsittelyyn. Tuomioistuinten päätökset vaikuttavat maahanmuuttoviraston tuleviin päätöksiin suoraan.

Tuomioistuimet läpikäytyään hakijalla on vielä mahdollisuus tehdä uusintahakemus, jos hän esimerkiksi kokee, että ei jostain syystä saanut oleellisia seikkoja tuotua esiin ensimmäisessä prosessissa tai niitä ei asianmukaisesti arvioitu.

Missä voimme parantaa?

Niin teettämässäni analyysissä kuin turvapaikanhakijoiden parissa aktiivisten järjestöjen kommenteissa nousee esiin turvapaikanhaun alkuvaiheen tärkeys. Siksi mietimme nyt esimerkiksi pitäisikö turvapaikkahakemusten jättö keskittää tiettyihin poliisin pisteisiin, jotta niissä olisi riittävät resurssit tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevat hakijat heti. Heille tulee ohjata erityistä tukea ja oikeusavustaja puhutteluun.

Vastaanottokeskukseen saapuville hakijoille rakennetaan aiempaa monipuolisempi oikeudellisen neuvonnan paketti. Tavoitteena on, että jokainen ymmärtää varmasti ensimmäiseen puhutteluun mennessä mistä turvapaikkapäätöksessä on kysymys ja osaa tuoda esille relevantit asiat.

Jos puhuttelun sisällöstä on jälkeenpäin kiistaa, kysymys on usein tulkkauksesta. Maahanmuuttovirasto on nyt palkkaamassa laadunvalvontatulkkeja. Tulkkien uusissa sopimuksissa on aiempaa selvemmät vaatimukset laadusta. Sopimuksia on pystyttävä purkamaan aiempaa matalammalla kynnyksellä jos on syytä epäillä laatua tai puolueettomuutta.

Joiltain osin puhutteluiden tallennuksissa on ollut teknisiä puutteita. Siksi puhutteluhuoneiden tallennuslaitteistot uusitaan.

Maatieto on perusta sille erittäin vaikealle arvioinnille, että mihin ei voida palauttaa edes ihmisiä, joilla ei ole henkilökohtaista vainon tai kidutuksen uhkaa. Pääväline on puolivuosittain julkaistava maa-analyysi. Maatiimejä on nyt vahvistettu entisestään. Tähänkin asti maa-analyyseistä on käyty vuoropuhelua YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ja muiden järjestöjen kanssa. Nyt haemme tapoja vielä selkeyttää tätä asetelmaa niin, että maa-analyysien valmistelussa hyödynnetään aiempaa systemaattisemmin järjestöjen osaamista.

Täydellistä ei saa

Oikeusvaltiota pitää näiltäkin osin kehittää koko ajan. Samalla on minusta kohtuuton väite ja vaatimus, että turvapaikkajärjestelmän välttämätön osa eli kielteisen päätöksen saavien palautukset pitäisi keskeyttää. Jatkuva kehitystyöhän ei koskaan ole sinällään valmis. Jos prosessi on nyt parempi kuin ennen, sen voi tietysti kääntää niin, että se oli aiemmin huonompi kuin nyt. Silloin päätöksen saaneilla on kuitenkin mahdollisuus valittaa tai tehdä uusintahakemus. Enemmistö kielteisen päätöksen saaneista on myös käyttänyt tätä oikeuttaan.

Rajatapausten tilanteet käydään siis yleensä läpi moneen kertaan. Kun tuomioistuin lopulta vahvistaa lainvoimaisen päätöksen, ottaa aika kovan vastuun, jos väittää, ettei tapaus olisi tullut mahdollisuuksien rajoissa oikeudenmukaisesti käsiteltyä.

Kai Mykkänen
Sisäministeri
@KaiMykkanen

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.
R
Rauno järvenpää 5 Vuodet sitten
Entä Isis sotilaat?
K
Kansalainen 5 Vuodet sitten
https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/ulkomaalaistaustaisten-koulutustaso-suomessa-oletettua-parempi