SisäministeriöSisäministeriöhttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=38990882024-03-19T12:47:45Z2024-03-19T12:47:45ZMitä kuuluu ulkosuomalaisstrategialle? Ensimmäisessä seurantaseminaarissa keskusteltiin ulkosuomalaisista ja viestinnästäElina Ollilahttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1572415012024-01-10T07:25:06Z2023-04-18T07:46:00Z<p><img alt="" class="" data-fileentryid="157241554" src="https://intermin.fi/documents/portlet_file_entry/1410869/Junikka+Salgado.jpg/88bb702f-00ee-d231-2050-7f204bd79efa" style="display: inline-block; float: left; margin-right: 1.2rem;" />Ulkosuomalaisstrategia vuosille 2022-2026 valmistui joulukuussa 2021 sisäministeriön maahanmuutto-osaston johdolla ja sen toimeenpano on nyt käynnissä. Marja Avoniuksen koordinoima ja nimensä mukaisesti entistä strategisempaan ulkosuomalaispolitiikkaan tähtäävä ohjelma tehtiin yhteistyössä kuuden muun ministeriön (TEM, UM, STM, VM, OM ja OKM), tutkijoiden ja ulkosuomalaistoimijoiden kanssa. Helmikuun alussa strategian valmisteluun osallistuneen työryhmän edustajat saapuivat Säätytalolle sisäministeriön ja Suomi-Seura ry:n yhteistyössä järjestämään strategian toimeenpanon seurantaseminaariin. Ensimmäisen seurantaseminaarin teemana oli käsillä olevaan eduskuntavaalikevääseenkin ajankohtaisesti liittyvä ulkosuomalaiset ja viestintä.</p>
<h2>Seminaarit ovat uusi ja edistyksellinen tapa seurata strategian jalkautumista valtionhallintoon </h2>
<p>Ulkosuomalaisstrategian 2022-2026 keskeisimpiin tavoitteisiin kuuluvat yhteyksien vahvistaminen ulkosuomalaisten ja Suomen välillä, ulkosuomalaisten palvelutarpeisiin vastaaminen sekä ulkosuomalaisten monipuolisen osaamisen tunnustaminen ja hyödyntäminen valtionhallinnon näkökulmasta. Ulkosuomalaisten ideoiden, toiveiden ja tarpeiden kuuleminen on tärkeässä roolissa, kun tarkastellaan strategian toimeenpanoa valtionhallinnossa. Iloksemme ensimmäisen seurantaseminaarin osallistujat sekä Säätytalolla että Teamsissa osallistuivat aamupäivän keskusteluihin erittäin aktiivisesti. Saimme jo tilaisuuden aikana paljon arvokkaita huomioita, ideoita ja palautetta ulkosuomalaisstrategian toimeenpanoon liittyen. <br />
<br />
Hybridimuotoinen seurantaseminaari oli sarjassaan ensimmäinen osana ulkosuomalaisstrategian toimeenpanon vuosittaista seurantaa. Strategian ytimessä on alusta alkaen ollut myös halu kuulla ulkosuomalaisia itseään heitä koskevassa päätöksenteossa. Vuosittain järjestettävien seminaarien tarkoituksena on tehdä strategian toimeenpanosta entistä avoimempaa ja läpinäkyvämpää sekä osallistaa ulkosuomalaisia myös tässä seurantatyön vaiheessa. Monipuolisen keskustelun aikaansaamiseksi Säätytalolle kutsuttiinkin strategiatyöryhmän edustajien lisäksi erilaisia ulkosuomalaisasioiden parissa työskenteleviä sidosryhmiä, kun taas Teamsin välityksellä tilaisuus oli avoin kaikille ulkosuomalaisasioista kiinnostuneille. Seminaari herätti selvästi paljon kiinnostusta erilaisten ulkosuomalaistoimijoiden keskuudessa, sillä tilaisuutta seurasi parhaimmillaan jopa 114 osallistujaa ympäri maailman. </p>
<div class="embed-responsive embed-responsive-16by9" data-embed-id="u6FJcy3h11g" data-styles="{"inset":"auto","width":"100%"}" style="inset:auto; width:100%"><iframe allow="autoplay; encrypted-media" allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/u6FJcy3h11g?rel=0" tabindex="0" width="560"></iframe></div>
<p> </p>
<h2>Ulkosuomalaiset on tunnistettu valtionhallinnon viestinnässä kohderyhmänään </h2>
<p>Sisäministeri <strong>Krista Mikkonen</strong> korosti seminaarin tervetulopuheenvuorossaan toimivaa viranomaisviestintää, ja miten sillä voidaan edistää ulkomailla asuvien suomalaisten yhdenvertaisuutta jasiteitä Suomeen. Suomen eduskuntavaalien lähestyessä huhtikuussa osallistavan ja saavutettavan ulkosuomalaisviestinnän merkitys valtionhallinnossa korostuu entisestään. </p>
<p>”On tärkeää, että ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset pääsevät helposti käsiksi puolueisiin, vaaleihin ja äänestämiseen liittyvään viranomaistietoon ja voivat siten vaikuttaa politiikkaan kotimaassa.” sisäministeri Krista Mikkonen. </p>
<p>Muiden ministeriöiden edustajien puheenvuorot ja seminaarin aikana käyty vilkas keskustelu lähestyvien vaalien ympärillä osoittivat, miten ajankohtainen teema viranomaisten ulkosuomalaisviestintä on juuri tällä hetkellä. <br />
<br />
Ensimmäisen seurantaseminaarin tarkoituksena oli tuoda esiin ajankohtaista tietoa siitä, miten viranomaisviestinnässä on viime vuoden aikana käytännössä huomioitu ulkosuomalaisstrategian viestintään liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ministeriöiden (OM, UM, STM, TEM) valmistelemissa teemaesityksissä nousivatkin vaaliviestinnän lisäksi esiin esimerkiksi maakuva-, sosiaaliturva-, paluumuuttoviestintä, jotka yhtä lailla koskettavat merkittävästi ulkosuomalaisia. Ulkosuomalaisille suunnatun viestinnän uudistus- ja kehitystyö myös jatkuu tänä vuonna eri viranomaistahojen toiminnassa. Sisäministeriön ja Suomi-Seuran vuosittain järjestämä seurantaseminaari nähtiin myös toimivana foorumina ennen kaikkea vuorovaikutukselle viranomaisten ja ulkosuomalaistoimijoiden välillä. <br />
<br />
Toinen odotettu seminaarin ohjelmanumero oli valtiovarainministeriön digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisen hankkeen esittely. Digitaalisen henkilöllisyyden kehittäminen mahdollistaa myös ulkosuomalaisten helpon ja turvallisen asioinnin yhteiskunnan palveluissa.</p>
<h2>Ulkosuomalaisten ääni oli seminaarissa vahvasti läsnä</h2>
<p>Seminaarin paneelikeskustelussa ministeriöiden panelistit ja seminaariosallistujat jatkoivat esitysten perusteella keskustelua siitä, miten hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistyötä ulkosuomalaisten parissa voitaisiin tulevaisuudessa vielä kehittää. Aktiivista keskustelua herätti erityisesti jo olemassa olevien viranomaistiedon ja -palvelujen yhteensovittaminen. Valtionhallinnon ulkosuomalaisviestinnän kehitystyön ja uudistuksien lisäksi pidettiin tärkeänä myös seurata sitä, miten ne vastaavat ulkosuomalaisten moninaisiin ja muuttuviin tarpeisiin. Ulkosuomalaisasiat koskettavat valtionhallinnossa useita eri hallinnonaloja ja viranomaisia, joten tiedon hajanaisuus ja hallinnonalojen erilaiset näkökulmat näkyvät myös viestinnässä. Esiin nousi esimerkiksi se, ettei ulkosuomalaisille ole olemassa yhtä, yhteistä viestintäkanavaa tai sivustoa, johon kaikki eri hallinnonaloihin liittyvä tieto ja palvelut olisivat koottuna samaan paikkaan. Keskustelun lopputulemana oli kuitenkin se, ulkosuomalaisstrategia toimii erinomaisena pohjana yhteisen kokonaisuuden ja dialogin kehittämiselle eri hallinnonalojen ja ulkosuomalaistoimijoiden välillä.<br />
<br />
Seminaariyleisöä puhuttivat myös muut ministeriöiden esityksissä esiin nousseet ajankohtaiset asiat, kuten äänestäminen ulkomailla, työperäinen maahanmuutto sekä ulkomailla hankitun osaamisen tunnistaminen Suomen työmarkkinoilla.<br />
<br />
Ulkosuomalaiset ovat monipuolinen ja jatkuvasti muutoksessa oleva ryhmä. Sekä strategiatyössä että seurantaseminaarin järjestämisessä mukana olleen Suomi-Seura ry nosti esityksessään esiin erot ulkosuomalaisten suosimissa viestintätavoissa ja -kanavissa esimerkiksi iän ja asuinpaikan mukaan. Suomi-Seura ry tekee parhaillaan kartoitusta ulkosuomalaisten tärkeimmistä viestintäkanavista yhteistyössä Siirtolaisuusinstituutin kanssa. Kartoituksen tuloksia voidaan varmasti hyödyntää jokaisella ulkosuomalaisia koskettavalla hallinnonalalla viestinnän kehittämisessä.<br />
<br />
Monipuoliset tutkijapuheenvuorot taas toivat kuulijoille lisää tietoa siitä, miten digitalisaatio on vaikuttanut ulkosuomalaisten viestintäympäristön muutokseen, ulkosuomalaisten identiteetin monipaikkaisuuteen, sekä miten ulkosuomalaisten työelämäyhteyksiä voidaan vahvistaa Suomeen ja millaisena Suomi näyttäytyy ulkosuomalaisten kaltaisten kansainvälisten osaajien näkökulmasta.<br />
Seminaarissa kuultiin myös Suomi-Seura ry:n uuden, ulkosuomalaisille tarkoitetun digitaalisen osallistumisalusta Virran esittely. Alusta toimii eräänlaisena torina, jossa ulkosuomalaiset voivat keskustella monipuolisesti erilaisista asioista ja jossa voidaan tulevaisuudessa toivottavasti käydä myös dialogia ulkosuomalaisten ja suomalaisten päättäjien välillä. <br />
<br />
”Onnistunut viestintä ulkosuomalaisille ja vuorovaikutuksen lisääminen lujittaa ulkosuomalaisten suomalaista identiteettiä ja luo edellytyksiä kiinnostukselle kotimaan politiikkaa kohtaan, vaaleissa äänestämiseen ja paluumuuton suunnitteluun. Samalla vahvistetaan rajat ylittävän suomalaisen kansalaisyhteiskunnan toimivuutta.” Suomi-Seura ry:n toiminnanjohtaja <strong>Tina Strandberg</strong>.</p>
<h2>Seuraava seminaari järjestetään vuoden 2023 lopussa </h2>
<p>Vuosittaiset Suomi-Seuran kanssa järjestetyt seminaarit ovat ulkosuomalaisstrategiassa vastuutettu sisäministeriölle, joka järjestää niitä myös tulevaisuudessa osana strategian toimeenpanon seurantaa. Toisen seurantakierroksen seminaari on tarkoitus järjestää vuoden 2023 lopulla. Pyysimme seurantaseminaarin lopuksi yleisöltä ideoita seuraavan seminaarin teemaksi saadaksemme tietoa ulkosuomalaisia erityisesti kiinnostavista teemoista tai asioista. Saimme valtavan määrän ideoita, joiden perusteella strategian seurantaryhmä lähtee myöhemmin suunnittelemaan seuraavan seminaarin sisältöä. Tulevan seminaarin teemasta ja aikataulusta tiedotamme myöhemmin sisäministeriön verkkosivuilla sekä muiden ministeriö- ja ulkosuomalaisyhteistyökumppanien kautta.<br />
<br />
Palaute strategian toimeenpanon seurannasta seminaarien muodossa oli ilahduttavan positiivista ja tilaisuuden aikana annetun palautteen perusteella vaikutti siltä, että ulkosuomalaisasioista kiinnostunut yleisö viihtyi tilaisuudessa erittäin hyvin. <br />
<br />
”Kiitos mielenkiintoisesta seminaarista! Hienoja teemoja esillä ja upea kuulla, että ministeriöt kaikki yhdessä vievät viestintään liittyviä suunnitelmia eteenpäin.” seminaarin etäosallistuja.<br />
<br />
Sisäministeriön puolesta kiitämme vielä jokaista Mitä kuuluu ulkosuomalaisstrategialle? -seminaariin osallistunutta aktiivisesta osallistumisesta ja toivotamme kaikki tervetulleeksi myös loppuvuodesta järjestettävään toisen seurantakierroksen seminaariin!</p>
<p><em>Eveliina Junikka<br />
Suunnittelija</em></p>
<p><em>Mariana Salgado<br />
Palvelumuotoilija </em><br />
</p>Elina Ollila2023-04-18T07:46:00ZMaahanmuuttodialogeista eteenpäinElina Ollilahttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1545516962023-03-27T09:25:23Z2023-03-27T07:00:00Z<p><img alt="" data-fileentryid="154874688" src="https://intermin.fi/documents/portlet_file_entry/1410869/Mariana+Salgado_Katja+Sundqvist%281%29.jpg/6ad0bdb7-e150-5bca-a7d9-7b82e5e7cdfd" style="display: inline-block; float: left; margin-right: 1.2rem;" />Sisäministeriö koordinoi syksyn 2022 aikana Maahanmuuttodialogien keskustelusarjan, jonka tavoitteena oli lisätä eri ihmisten ja ihmisryhmien välistä keskustelua sekä ymmärrystä maahanmuutosta.<br />
Kaikkiaan maahanmuuttodialogeja järjestettiin 72 ja niihin osallistui lähes 700 ihmistä erilaisista taustoista. </p>
<p>Maahanmuuttodialogeja järjesti monipuolinen joukko organisaatioita, yhteisöjä ja ihmisiä. Keskusteluja käytiin muun muassa ministeriöissä, virastoissa, kunnissa, järjestöissä, oppilaitoksissa, museoissa ja kirjastoissa. Kaiken kaikkiaan niihin osallistui ihmisiä hyvin erilaisista taustoista: Suomeen aivan hiljattain ja toisaalta vuosikymmeniä sitten muuttaneita, eri syistä Suomeen muuttaneita ihmisiä turvapaikanhakijoista työn perässä muuttaneisiin, sekä ihmisiä eri kieli- ja uskontoryhmistä. Yhtä lailla keskusteluissa oli mukana eri taustaisia Suomessa syntyneitä osallistujia opiskelijoista viranomaisiin. Keskusteluita järjestivät ja niissä oli mukana maahanmuuttoon liittyviä viranomaistahoja Migristä ministeriöihin, lukuisia maahan muuttavien kanssa työskenteleviä ammattilaisia, sekä maahanmuuton tutkijoita. Maahanmuuttoon voimallisen kriittisesti suhtautuvat tahot eivät sen sijaan lähteneet kutsusta huolimatta mukaan järjestämään dialogeja. <br />
<br />
Jokainen osallistunut taho on määritellyt itse teeman ja kysymykset, joita keskustelut ovat käsitelleet ja ohjanneet keskustelua. Keskusteluja järjestäneet organisaatiot ovat hyödyntäneet itse keskustelujen sisältöä toiminnassaan ja samalla olleet osa Maahanmuuttodialogien kokonaisuutta. He ovat lähettäneet muistiinpanonsa käydystä keskustelusta ja näiden muistiinpanojen pohjalta on koostettu ja analysoitu nyt ilmestynyt julkaisu. Tämä kuvaus valottaa ainutlaatuisella tavalla sitä, mistä puhutaan, kun aiheena on maahanmuutto Suomessa juuri nyt. </p>
<p>Julkaisutilaisuus järjestettiin 8.3. ja kuuntelimme tuolloin järjestäjien kokemuksia dialogeista. Osa järjestäjistä on halunnut varmistaa turvallisen olon kaikille osallistujille, jolloin samanmieliset keskustelijat kokoontuivat yhteisen pöydän ääreen. Osa järjestäjistä taas kutsui samaan pöytään myös erimielisiä ihmisiä. Kummankin kaltaisissa tilanteissa tuli yllättävän paljon tunteita. Niitä herättivät keskustelut arkipäivän ilkeistä tilanteista, rasismista ja työnantajien suhtautumisesta maahanmuuttajataustaisiin työntekijöihin ja –hakijoihin. Esimerkiksi työnantajapuoli saattoi kokea olevansa asiassa edelläkävijä, kun taas työntekijät ja -hakijat kokivat tilanteen jopa päinvastaisena. Keskusteluissa nousivat pinnalle myös vertaisryhmien tarve työllistymiseen liittyvissä haasteissa, syrjintä ja maahanmuuttajien rekrytointiin liittyvät hallinnolliset haasteet. </p>
<p>Ymmärrystä luovaa dialogia on jatkettava, sillä parempi ymmärrys eri tilanteissa maahan muuttaneiden ja toisaalta Suomessa syntyneiden ihmisten kokemuksista on välttämätön edellytys toimivan lainsäädännön, palveluiden, yhteisöjen ja arjen rakentamiselle. Maahanmuuttodialogeja olisi mielekästä jatkaa uusilla kansallisen tason temaattisilla dialogeilla, joissa voitaisiin avoimesti ja rohkeasti käsitellä rinnakkain maahanmuuttoon liittyviä hyötyjä, kuin myös sen synnyttämiä haasteita ja ongelmia. Esimerkiksi rasimista tulisi keskustella lisää, sillä nyt järjestettyjen dialogien valossa vaikuttaa siltä, että rasismin ilmenemistä yhteiskunnan eri alueilla ei tunnisteta riittävästi eikä meillä vielä ole riittäviä keinoja siihen puuttumiseksi.</p>
<p>Monipuolinen keskustelu maahanmuutosta palvelee sekä meitä viranomaisia, dialogien järjestäjätahoja, maahanmuuttajia, jotka saavat äänensä harvemmin kuuluviin, ja että lopulta koko yhteiskuntaa. Raportissa ilmenevät huomiot ovat yllättäneet jopa pitkäaikaisesti maahanmuuton parissa työskennelleitä viranomaisia ja tutkijoita. Dialogeissa avoin ja molemminpuolinen kunnioittava kuunteleminen on keskiössä, ja Erätauko-menetelmä on soveltunut erinomaisesti ohjaamaan herkkää ja tunteita herättävää keskustelunaihetta. </p>
<p>Sisäministeriö jatkaa Kansallisten dialogien vakituisena järjestäjänä, sillä mekin näemme tarpeelliseksi jatkaa maahanmuuttokeskusteluja ja ymmärryksen lisäämistä maahanmuutosta. Seuraavien Kansallisten dialogien teema on Epävarmuudessa elämisestä. Yhdistämme voimamme Kansallisten dialogien kanssa ja tuomme keskusteluun maahanmuuton näkökulman.</p>
<p><br />
Katja Sundqvist<br />
Harjoittelija<br />
<br />
Mariana Salgado<br />
Palvelumuotoilija </p>
<p><a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-951-6">Maahanmuuttodialogit : Moniäänistä keskustelua maahanmuuton arjesta ja politiikasta</a><br />
<a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-963-9">Immigration Dialogues : Diverse discussions on the daily life and politics of immigration</a></p>Elina Ollila2023-03-27T07:00:00ZNuorisorikollisuuteen vaikutetaan tehokkaimmin laajalla yhteistyölläJaana Vaahtiohttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1540185532023-03-22T10:26:19Z2023-03-22T08:21:00Z<p><img alt="" data-fileentryid="107057467" src="https://intermin.fi/documents/1410869/3995716/emilia-hamalainen-350_blogi.jpg/22f1ad19-b6d2-d0f4-435d-cbc0b5ac17c0?t=1643017884853" style="display: inline-block; float: left; margin-right: 1.2rem;" />Nuorten tekemissä vakavissa väkivaltarikoksissa on viime vuosien aikana havaittu selkeää nousua. Tilanne on herättänyt Suomessa kasvavaa huolta: Mistä kehitys johtuu? Millaisia ratkaisuja on?</p>
<p>Järjestimme muutama viikko sitten yhteistyössä THL:n kanssa ammattilaisseminaarin, joka kokosi yhteen viranomaisia, soteammattilaisia, nuorten kanssa työskenteleviä, järjestöjä ja tutkijoita. Yhteinen viesti oli selvä: Kukaan toimijoista ei pärjää yksin, vaan kaikkia tarvitaan.</p>
<p>Nuorten rikollisuus ja syrjäytymisen ennalta ehkäiseminen edellyttävät laajaa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Poliisin ja kodin lisäksi tärkeä rooli on esimerkiksi sosiaali- ja nuorisotyöntekijöillä, koululla ja kaikilla muilla toimijoilla, jotka ovat nuorten arjessa. </p>
<p>Moneen otteeseen on noussut esiin ajatus siitä, että yksikin turvallinen aikuinen lapsen tai nuoren elämässä saattaa olla käänteentekevä. Kun poliisi ja muut rikosprosessin toimijat tulevat nuoren elämään, nuoren elämässä on jo tapahtunut paljon, mutta paljon on vielä tehtävissäkin.</p>
<h2>Nuoren tilanteeseen pitää puuttua varhaisessa vaiheessa</h2>
<p>Nuorten parissa tehtävä ennalta estävä työ voidaan välillä, rikollisuudesta puhuttaessa, mieltää ikään kuin pehmeäksi keinoksi. Tälle työlle on kuitenkin entistä enemmän tarvetta. Mahdollisten työmuotojen ja toimenpiteiden kirjo on laaja.</p>
<p>Nuorten parissa tehtävä ankkuritoiminta on yksi yhteiskunnan keskeinen tukimuoto, jolla pystytään katkaisemaan nuoren rikoskierre varhain ja voidaan vähentää niiden nuorten määrää, jotka syyllistyvät toistuvasti rikoksiin.</p>
<p>Vuoden ensimmäinen lisätalousarvio sisälsi lisäpanostuksia ankkuritoimintaan, jonka valtakunnallisesta ohjauksesta ja kehittämisestä sisäministeriö vastaa. Ankkuritoimintaa on kaikilla poliisilaitoksilla. Moniammatillisissa tiimeissä ovat edustettuna poliisi, sosiaali- ja terveystoimi sekä nuorisotoimi. Koulut ja oppilaitokset ovat tärkeitä kumppaneita. Lisärahoituksella poliisin näkyvyyttä ja läsnäoloa vahvistetaan nuorten parissa, esimerkiksi kouluissa ja sosiaalisessa mediassa.</p>
<p>Ilmiönä nuorisorikollisuus on monisyinen. Tutkimuksista tiedämme, että sosioekonomisiin tekijöihin vaikuttaminen on yhteydessä rikollisuuden ja myös jengeihin liittymisen riskitekijöihin. Riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi perhetausta ja se, että nuori ei ole kiinnittynyt kouluun. Yhteiskunnasta sivuun ajautunut nuori on alttiimpi tekemään rikoksia ja myös joutumaan niiden uhriksi.</p>
<h2>Nuoren rikoskierre pitää saada loppumaan nopeasti</h2>
<p>Meillä on myös nuoria, joiden kohdalla ennalta estävät toimet eivät riitä ja kaikki portaat on nuoren kanssa läpikäyty. Silloin rikosprosessin pitää edetä viivytyksettä ja katkaista nuoren rikoskierre nopeasti, jotta sen syveneminen saadaan poikki. Mitä enemmän nuori ehtii rikoksia tehdä, sitä enemmän tilanne normalisoituu osaksi hänen arkeaan.</p>
<p>Haasteena on se, että jotkut nuoret saattavat jopa ihannoida rikollisen ”uraa”. Se saatetaan nähdä kiiltokuvamaisena ratkaisuna, joka tuo rikkauksia ja mainetta. Vaikka nuorisoväkivallan lisääntyminen ja katujengit eivät ole yksi ja sama ilmiö, riskinä on, että ne nähdään jatkumona toisilleen. Nuori voi teoillaan siirtyä rikollisella polulla eteenpäin.</p>
<p>Tätä varten rikoskierteen katkaiseminen on erityisen tärkeää. Paras tilanne on, jos nuoren tilanteeseen voidaan puuttua jo ennen ensimmäistä rikosta, mutta nuoren elämän suuntaan voidaan vaikuttaa myöhäisemmässäkin vaiheessa. Koskaan ei ole liian myöhäistä auttaa ja ohjata oikeaan suuntaan. </p>
<p><em>Emilia Hämäläinen<br />
erityisasiantuntija<br />
ennalta estävä toiminta ja ankkuritoiminta<br />
<a href="https://twitter.com/EmHamalainen">@EmHamalainen</a></em></p>Jaana Vaahtio2023-03-22T08:21:00ZIlmastonmuutos haastaa pelastustoimeaBenitta Martikainenhttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1539186352024-01-10T07:24:37Z2023-03-21T11:42:00Z<p><img alt="" class="" data-fileentryid="107427493" src="https://intermin.fi/documents/1410869/3995716/Krista-Mikkonen-350.jpg/2f02d968-6ebb-2790-9ef5-a9b35a916558?t=1643269439322" style="display: inline-block; float: left; margin-right: 1.2rem;" />Hallitusten välisen ilmastopaneelin IPCC:n uusin raportti on vakava varoitus ihmiskunnalle. Ilmastokriisin torjunnalla on tulipalokiire. Maapallon keskilämpötila on noussut jo yli yhden asteen eli 1,5 asteen tavoite on lähellä. Kello tikittää, eikä aikaa ole hukattavaksi. </p>
<p>Valitettavasti ilmastonmuutos on jo ehtinyt edetä niin pitkälle, että emme enää pysty estämään kaikkia sen haittavaikutuksia, vaan meidän on myös varauduttava ja sopeuduttava niihin. Ilmastonmuutos ei ole jossain tulevaisuudessa, vaan sen vaikutukset näkyvät jo. Esimerkiksi syksyllä 2020 Atlantilla myrskysi niin usein, että meteorologeilta loppuivat aakkoset kesken myrskyjen nimeämiseksi.</p>
<p>Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat laaja-alaisia ja ulottuvat kaikkialle yhteiskuntaan, myös turvallisuuteen. Esimerkiksi Yhdysvaltain puolustusvoimat on nimennyt ilmastonmuutoksen “uhkakertoimeksi”. Ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset on tunnistettu myös tänä vuonna päivitetyssä Suomen kansallisessa riskiarviossa. </p>
<p>IPCC:n uusin ilmastoraportti alleviivaa, kuinka tärkeää on ottaa ilmastonmuutos huomioon turvallisuusviranomaisten varautumisessa. Raportin mukaan ilmastonmuutoksen etenemiseen liittyy riskejä, jotka ovat vakavampia kuin aiemmin on arvioitu.</p>
<p>Sisäisen turvallisuuden viranomaisista pelastustoimi on eturintamassa kohtaamassa ilmastokriisin. Sen tehtävänä on suojella ihmisiä, ympäristöä ja omaisuutta ilmastonmuutoksen vuoksi lisääntyvistä sään ääri-ilmiöiltä, kuten myrskyiltä, tulvilta ja maastopaloilta. </p>
<p>Ilmastonmuutokseen varautuminen on pelastustoimelle suuri haaste. Lisääntyvät hälytystehtävät sitovat henkilöstöä ja kalustoa. Vakavimmissa tilanteissa pelastustoimi voi saada niin runsaasti hälytyksiä, että kaikille ei heti riitä viranomaisten apua. Siksi myös kansalaisten omatoiminen varautuminen on tärkeää. Pelastustoimella on myös oltava kyky ottaa vastaan ja antaa kansainvälistä apua. Esimerkiksi viime kesän maastopalot Euroopassa olivat tuhoisimmat kuin koskaan ennen eikä moni maa pärjännyt ilman toisten maiden apua.</p>
<p>Pelastustoimessa tulee nyt selvittää, mitä ilmastonmuutos tulee alalta vaatimaan. Millaisia resursseja ja kalustoa pelastusala tarvitsee ilmastonmuutoksen haittavaikutusten torjumiseen? Miten tutkimuksella ja teknologialla voitaisiin ennakoida riskejä ja varautua niihin? Millaista osaamista pelastajat tarvitsevat tulevaisuudessa? Näistä teemoista olen kutsunut pelastusalan toimijat keskustelemaan pyöreän pöydän tilaisuuteen Säätytalolle. Varautumisen aika on nyt. </p>
<h2>Ilmastonmuutos edellyttää laaja-alaista varautumista turvallisuusviranomaisilta</h2>
<p>Pelastustoimen lisäksi ilmastonmuutoksella on vaikutusta muiden sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintaan. Ilmastonmuutos ruokkii kriisejä ja konflikteja, lisää pakolaisuutta ja voi horjuttaa kokonaisten valtioiden vakautta. Ilmastonmuutos ei siis ole pelkästään ympäristökysymys, se on myös turvallisuuskysymys.</p>
<p>Valtioneuvoston vuonna 2021 saama selvitys ilmastonmuutoksesta ja turvallisuudesta nostaa ilmastonmuutosten vaikutusten joukosta esille sään ääri-ilmiöiden lisäksi muun muassa heikennykset ruoka- ja vesiturvallisuuteen sekä huoltovarmuuteen. Ilmastonmuutos huonontaa olosuhteita etenkin jo valmiiksi haavoittuvilla alueilla, mikä voi selvityksen mukaan tarjota kasvualustan ääriliikkeille ja terrorismille. Esimerkiksi maailman terveysjärjestö arvioi, että ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan vuosina 2030-2050 vuosittain 250 000 kuolemantapausta muun muassa kuumuuden vuoksi.</p>
<p>Yhteinen nimittäjä ilmastonmuutoksen haittavaikutuksille on se, että niitä on hyvin vaikea ennakoida. Ilmastotekijöiden yhdistyessä poliittisiin ja taloudellisiin tekijöihin voivat seuraukset olla arvaamattomia. Varmaa on kuitenkin se, että vaikutukset olisi parasta kohdata mahdollisimman lievinä. Siksi nyt on kaikkein tärkeintä vähentää kiireesti päästöjä ja kasvattaa nieluja, jotta onnistumme vielä pitämään kiinni 1,5 asteen tavoitteesta. Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit kasvavat merkittävästi, jos ilmastotyössä ei nyt onnistuta.<br />
<br />
Krista Mikkonen<br />
<em>sisäministeri </em><br />
<a href="https://twitter.com/mikkonenkrista">@MikkonenKrista</a></p>Benitta Martikainen2023-03-21T11:42:00ZTasa-arvo pelastaa pelastusalanEnni Saikkonenhttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1535123272023-03-17T11:34:56Z2023-03-17T11:00:00Z<p><img alt="Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka." data-fileentryid="131696019" src="https://intermin.fi/documents/1410869/3995716/kimmo+kohvakka+350+px+kuvaaja+Sami+Perttil%C3%A4+%281%29.jpg/147e2a61-c92b-3169-5ff8-8b42de4221f7?t=1661772990239" style="display: inline-block; float: left; margin-right: 1.2rem;" />Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään tämän viikon sunnuntaina. Tasa-arvon päivänä on hyvä kiinnittää huomiota sekä jo otettuihin hienoihin edistysaskeliin, mutta jopa tärkeämpää on katsoa tulevaan ja pohtia, millaisia askeleita meidän tulisi seuraavaksi ottaa tasa-arvoisemman yhteiskunnan edistämiseksi.</p>
<p>Katse on hyvä kääntää kaukaa lähelle ja jokaisen ihmisen ja toimialan olisi tärkeää muiden ongelmien osoittelun sijaan tarkastella omaa toimintaansa. Millainen on pelastusala vuonna 2023 ja millaisena näemme sen tulevaisuudessa? Monia toimenpiteitä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi on tehty, mutta työtä riittää edelleenkin.</p>
<p>Vuonna 2021 sisäministeriö julkaisi pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman. Kyseessä on käytännön työkalu, joka sisältää 38 konkreettista toimenpidettä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Toimenpide-ehdotukset koskevat muun muassa koulutusta, rekrytointia, palkkausta, työoloja, varusteita sekä viestintää ja johtamista. Toimenpidelistauksen moninaisuus kuvaa itsessään jo sitä, miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät ole arjesta irrallaan olevia asioita, vaan linkittyvät kaikkeen toimintaan.</p>
<h2>Suunnitelmista käytäntöön</h2>
<p>Kuten tiedämme, paraskaan suunnitelma ei vielä yksinään riitä, ellei sitä toteuteta käytännössä. Millaisia konkreettiset toimenpiteet pelastusalalla sitten käytännössä ovat? Hyviä esimerkkejä löytyy esimerkiksi viime kesänä järjestetyltä kansainväliseltä ELDIS22-palokuntaleiriltä. Leirille oli muun muassa tehty yhdenvertaisuussuunnitelma ja nimetty yhdenvertaisuudesta vastaava henkilö ja turva-aikuiset. Kouluttajille ja muille leirillä toimiville henkilöille järjestettiin koulutusta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusaiheista. Lisäksi teemaa pidettiin esillä aktiivisella someviestinnällä ja leirillä esillä olleilla Syrjinnästä vapaa alue -kylteillä.</p>
<p>Lasten ja nuorten harrastustoiminnan turvallisuus ja tasa-arvo ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita, joihin jokaisen täytyy sitoutua. Meidän tulisi kuitenkin pystyä takaamaan yhtä turvallinen ja tasa-arvoinen arki myös työyhteisöissä ja työpaikoilla jokaiselle pelastusalalla toimivalle. </p>
<p>Onneksi hyviä esimerkkejä löytyy myös pelastuslaitoksilta. Vuoden 2023 alussa tehtiin selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman toimenpiteiden toteutumisesta. Monella pelastuslaitoksella on kehitetty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia, järjestetty anononyymeja rekrytointeja ja koulutusta tasa-arvoaiheista. Monissa työyhteisöissä on myös luotu konkreettisia toimintamalleja ja keinoja kertoa erilaisista häirintätilanteista tai muusta epäasiallisesta käytöksestä. Pelastustoimen valtakunnallisiin strategisiin henkilöstötavoitteisiin on kirjattu myös kohta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä.</p>
<p>Kehitettävää riittää. Ajankohtaista keskustelua käydään tällä hetkellä muun muassa toimialan suojavarusteiden soveltuvuudesta naisille. Toimintasuunnitelmassa on esitetty aiheesta kansallista kehittämishanketta. Sopiva varustus on työturvallisuuskysymys. Tässäkin asiassa kysyntä ratkaisee, eli kun erilaiset työntekijät huomioivia varusteita tilataan, niitä varmasti myös valmistetaan.</p>
<h2>Ala tarvitsee osaavia ja motivoituneita työntekijöitä – sukupuoleen tai taustaan katsomatta</h2>
<p>Työntekijäpulaa povataan tulevaisuudessa useille eri aloille, eikä pelastusala ole tästä poikkeus. Meillä ei ole varaa menettää motivoituneita ammattilaisia ja uusien osaajien houkuttelussa alalle tavoitteena on, että pelastusala näyttäytyy kiinnostavana mahdollisuutena kaikille alasta kiinnostuneille huolimatta heidän taustastaan tai sukupuolestaan.</p>
<p>Alan monimuotoisuutta voidaan edistää muun muassa eri väestöryhmille suunnatulla viestinnällä. Tasa-arvo ei tarkoita pelkästään sukupuolten tasa-arvoa, vaan myös muunlaisen monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämistä. Pelastustoimessa tässä riittää työnsarkaa, sillä ala on edelleen todella segregoitunut. Naisten osuus kokoaikaisista, täyspalkkaisista alalla työskentelevistä henkilöistä on vain 13 prosenttia ja pelastustoimessa työskentelee hyvin vähän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Työuria pohdittaessa koulutusuudistuksen rinnalla on myös välttämätöntä pohtia, miten mahdollistamme erilaisten osaajien saamisen toimialalle. Pelastustoimen tulisi edustaa koko väestöpohjaa. Alan monimuotoisuudella on entistä suurempi merkitys ihmisten eriarvoistumisen torjumisessa ja turvallisuuden tunteen lisäämisessä kaikissa väestöryhmissä.</p>
<p>Varmistaaksemme tulevien osaajien hakeutumisen alalle ja nykyisten työntekijöiden työssä viihtymisen ja jaksamisen, meidän tulee olla valmiita konkreettisiin toimiin alan tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat alan pito- ja vetovoima tekijöitä.</p>
<p>Kaikkien halukkaiden tulisi olla mahdollista hakeutua pelastusalan monipuolisiin, kiinnostaviin ja vastuullisiin tehtäviin. Suomalaiset ovat kyselyissä ja tutkimuksissa osoittaneet toistuvasti suurta luottamusta ja arvostusta pelastustointa ja sen henkilöstöä kohtaan. Haluamme säilyttää tuon luottamuksen myös tulevaisuuden kasvavissa haasteissa. Tämä onnistuu vain riittävällä, osaavalla, hyvinvoivalla ja innostuneella henkilöstöllä.</p>
<p><em>Kimmo Kohvakka<br />
Pelastusylijohtaja<br />
<a href="https://twitter.com/KimmoKohvakka">@KimmoKohvakka</a></em></p>Enni Saikkonen2023-03-17T11:00:00ZHallitus on puuttunut katujengirikollisuuteen määrätietoisestiJaana Vaahtiohttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1532061492023-03-14T15:33:26Z2023-03-14T15:01:00Z<p><img alt="" data-fileentryid="136383130" src="https://intermin.fi/documents/1410869/3995716/Krista-Mikkonen--5blogi.png/5f5c4aca-991a-a878-93b7-01098e77dcef?t=1665491920100" style="display: inline-block; float: left; margin-right: 1.2rem;" />Katujengit ovat vakava ilmiö. Erilaisia jengejä on ollut aiemminkin, mutta nyt niiden toimintaan liittyy yhä useammin väkivaltarikoksia. Suomessa on poliisin arvion mukaan tällä hetkellä noin 10 katujengiä, joissa on 100-200 jäsentä. Pääosin jäsenet ovat täysi-ikäisiä nuoria aikuisia ja rikosten uhreina ovat toisten jengien jäsenet. </p>
<p>Poliisi on puuttunut katujengirikollisuuteen tehokkaasti. Olennaista on, että jengeistä saadaan kiinni keskeisiä tekijöitä, jotka syyllistyvät vakavimpiin rikoksiin ja houkuttelevat toiminnallaan jengeihin uusia jäseniä. Tämä on ollut poliisin toimintalinja, ja toteutuneet kiinniotot ovat osoitus siitä, että poliisi on tilanteen tasalla. Tästä työstä haluan kiittää poliisia. </p>
<p>Olemme hallituksessa puuttuneet katujengirikollisuuteen määrätietoisesti, jotta tilanne ei heikkenisi. Tavoitteenamme on ollut turvata kaikkien toimivaltaisten viranomaisten resurssit ongelman torjumiseksi. On tärkeää, että peli saadaan vihellettyä poikki ja rikoskierteet katkaistua mahdollisimman varhain. Tämä edellyttää viranomaisten sujuvaa yhteistyötä jengiytymisen estämiseksi sekä rikosasioiden joutuisaa etenemistä niin poliisissa kuin tuomioistuimissakin.</p>
<p>Yhtä pikaratkaisua jengirikollisuuden torjumiseen ei ole olemassa, vaan kyse on pitkäjänteisestä työstä niin kouluissa, kodeissa kuin sosiaalipalveluissa ja poliisissa. Koko ketjun on oltava kunnossa: tarvitsemme sekä ennaltaehkäisyä että tehokasta puuttumista rikoksiin. </p>
<p>Hallituskauden aikana olemme lisänneet merkittävästi poliisien määrää ja poliisin rahoitusta. Olemme nostaneet poliisien määrän yli 7 500:aan, mikä on reilu 250 poliisia enemmän kuin edellisen hallituksen lopettaessa. Poliisin pysyvää kehysrahoitusta on lisätty merkittävästi.</p>
<p>Hallituskauden aikana on muun muassa laajennettu ennaltaehkäisevä ankkuritoiminta kaikkien poliisilaitosten alueelle. Ankkuritoiminnan tarkoituksena on puuttua nuorten tekemiin rikoksiin moniammatillisesti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ankkuritoiminta on tutkitusti toimiva keino torjua rikoksia. Tutkimusten mukaan ankkuritoiminnan kohteena olevilla nuorilla on verrokkejaan matalampi todennäköisyys rikoksen uusimiseen. </p>
<p>Hallituksen tämän vuoden lisätalousarviossa esitimme jälleen 19 miljoonaa euroa lisärahoitusta eri toimijoille nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjuntaan. Tästä poliisille osoitetulla rahoituksella muun muassa laajennetaan ankkuritoimintaa edelleen ja palkataan lisää poliiseja suuriin kaupunkeihin estämään, paljastamaan ja tutkimaan katujengirikollisuutta. Esimerkiksi Helsingin poliisilaitos perustaa tätä tarkoitusta varten nyt kaksi kokonaan uutta ryhmää.</p>
<h2>Jengirikollisuuden torjuntaa on jatkettava</h2>
<p>On selvää, että työtä katujengirikollisuuden torjumiseksi tulee jatkaa. Tämän varmistamiseksi on huolehdittava siitä, että poliisin ja muiden ilmiön parissa työskentelevien viranomaisten resursointi on pysyvästi riittävän korkealla tasolla.</p>
<p>Tällä hallituskaudella käynnistämämme selvitykset luovat hyvää pohjaa seuraavan hallituksen toimille jengirikollisuuteen puuttumiseksi. Esimerkiksi viime syksynä aloitettu selvitys laittomien aseiden ja räjähteiden hallussa pitämiseen liittyvien rangaistusten kiristämisestä valmistui juuri oikeusministeriössä. Tämän pohjalta tulee kiristää rangaistuksia koskien laittomia aseita, joita katujengeillä on hallussaan yhä enemmän. </p>
<p>Jengirikollisuuden torjumisen kannalta keskeistä, että poliisilla on mahdollisuus riittävän tehokkaasti hankkia tietoa valmisteilla olevista rikoksista. Sisäministeriön vuosi sitten käynnistämä selvitys poliisin rikostiedusteluun liittyvän lainsäädännön kehittämisestä valmistuu lähiaikoina. Sen pohjalta seuraava hallitus voi tarvittaessa aloittaa poliisin rikostiedusteluun liittyvän lainsäädännön uudistamisen.</p>
<h2>Katujengirikollisuuden torjuntaan tarvitaan mukaan yhteiskunnan eri toimijat</h2>
<p>Jengirikollisuuden torjunta ei ole yksin poliisin asia. Jengeihin ajautumisen juurisyihin kuten huono-osaisuuteen ja näköalattomuuteen on kyettävä puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa. Tämä on kaikkien yhteiskunnan toimijoiden yhteinen tehtävä. Tehokkaimmat ratkaisut rikosten varhaiseen ennaltaehkäisyyn ovat pääasiassa muualla kuin poliisin käsissä. Esimerkiksi sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja koulutuspalveluilla on tärkeä rooli.</p>
<p>Katujengien jäsenillä elämä on usein lähtenyt kulkemaan huonoon suuntaan jo hyvin nuorena. Taustalla saattaa olla vaikeudet kotona tai se, ettei nuori ole löytänyt omaksi kokemaansa yhteisöä esimerkiksi koulusta tai harrastuksista. Jos nuori ei kiinnity myöskään opetus- ja sosiaalitoimen palveluihin tai muuten löydä paikkaansa yhteiskunnassa, saatetaan merkitystä elämään etsiä katujengeistä.</p>
<p>Ennaltaehkäisyyn kannattaa satsata. Tämä on se viesti, jonka olemme saaneet myös Ruotsin poliisilta. Tällä hallituskaudella olemme alusta asti panostaneet määrätietoisesti lasten ja nuorten palveluihin ja koulutukseen. Oppivelvollisuus on laajennettu toiselle asteelle, lastensuojeluun ja opiskelijahuoltoon on säädetty sitovat henkilöstömitoitukset ja nuorten mielenterveyspalveluita on parannettu. Näillä toimilla vahvistetaan lasten ja nuorten osallisuutta ja ehkäistään syrjäytymistä ja ajautumista katujengien tyyppisiin valintoihin. Ne ovat hyvä alku niille toimille, joita katujengirikollisuuden pitkäjänteiseen torjuntaan tarvitaan.</p>
<p><em>Krista Mikkonen<br />
sisäministeri </em><br />
<a href="https://twitter.com/mikkonenkrista"><em>@MikkonenKrista</em></a></p>Jaana Vaahtio2023-03-14T15:01:00ZVäestönsuojelu marginaalista keskiöönOliver Kiviharjuhttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1518598592023-03-02T12:23:32Z2023-03-02T12:00:00Z<p><img alt="" data-fileentryid="151860543" src="https://intermin.fi/documents/1410869/3995716/Milla_Tuominen_350x197.jpg/d164a9b5-25a1-6f1e-3bf9-563e881c9f2d?t=1677759191547" style="display: inline-block; float: left; margin-right: 1.2rem;" />Syvän rauhan aikana väestönsuojelun kehittäminen ei ole ollut prioriteetti, minkä vuoksi sitä koskeva sääntely ja käytännöt ovat jääneet osittain ajastaan jälkeen. Väestönsuojelun noustua marginaalista keskiöön Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä sisäministeriössä on vastattu väestönsuojelun kehittämisen tarpeeseen väestönsuojelua ja väestönsuojia koskevalla selvityshankkeella.</p>
<p>Väestönsuojelu – vanhanaikaiselta kalskahtava termi tarkoittaa aseellisten selkkausten aikaista siviiliväestön suojelua vihollisuuksien ja onnettomuuksien vaaroja vastaan. Tämä merkitsee siviiliväestön auttamista selviytymään vaarojen välittömiltä vaikutuksilta sekä välttämättömien edellytysten luomista eloonjäämiselle. </p>
<p>Väestönsuojelun yhteiskunnallinen merkitys on vaihdellut läpi vuosikymmenten kulloisenkin maailmanpoliittisen tilanteen mukaan. Ukrainan sodan eskaloituminen on tuonut väestönsuojelun ajankohtaiseksi aiheeksi niin julkishallinnon virkamiehille kuin koko väestöllekin. Kansalaisille väestönsuojelu näkyy parhaiten väestönsuojien muodossa, kun taas julkishallinnon varautumisen näkökulmasta siinä on kysymys paljon isommasta kokonaisuudesta. Yhtä kaikki, harva enää kiistää väestönsuojeluun varautumisen tarvetta tai väestönsuojien hyötyjä.</p>
<p>Väestönsuojelun selvityshankkeen keskeisenä tavoitteena on selvittää väestönsuojelun järjestelyiden ja voimavarojen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Näiden pohjalta laaditaan kehittämisehdotuksia ja mahdollisuuksien mukaan arvioidaan niiden toteuttamiseen vaadittavia resursseja. Vaikka useat väestönsuojelutehtävät koskettavat pelastustoimea, selvityksessä huomioidaan myös eri hallinnonalojen viranomaisten välisiä yhteistoimintakysymyksiä ja vastuualueita väestönsuojelutehtävien osalta.</p>
<p>Väestönsuojelun nykytilan kartoituksessa on tarkoitus hyödyntää pääasiassa jo olemassa olevaa tutkimustietoa, jota löytyy pelastustoimesta jonkin verran. Lisähaastatteluilla ja muulla tiedonhankinnalla kartoitetaan eri toimialojen väestönsuojeluun varautumisen nykytilaa Ukrainan sodan eskaloitumisen ja hyvinvointialueille siirtymisen jälkeen. Selvityshanke vastaa myös väestönsuojelusta tehtyihin kirjauksiin sekä valtioneuvoston ajankohtaisselonteossa turvallisuusympäristön muutoksesta; että sisäisen turvallisuuden selonteossa. </p>
<h2>Väestönsuojeluun varautuminen ei ole synonyymi sotilaalliseen konfliktiin varautumiselle </h2>
<p>Käsitteenä väestönsuojelu voi johtaa harhaan varautumistyössä. Väestönsuojelulla viitataan Suomessa ainoastaan Geneven sopimuksen vuonna 1980 ratifioidussa I lisäpöytäkirjassa määriteltyihin tehtäviin. Näitä tehtäviä suorittavat organisaatiot nauttivat väestönsuojelun tunnuksen antamaa suojelua. Tämä tarkoittaa, ettei organisaatioihin tai sen materiaaleihin saa kohdistaa sotilaallista voimankäyttöä ja niiden toiminta pitää sallia myös miehitetyllä alueella. </p>
<p>Väestönsuojelun tehtäviä on yhteensä 15, joista osa on vahinkoja ehkäisevää ja osa toipumiseen tähtäävää toimintaa. Tehtävät ovat luonteeltaan humanitaarisia, eli kiireellistä toimintaa siviiliväestön selviämisen turvaamiseksi. Monet niistä ovat pelastustoimen vastuulla, kuten sammutus- ja pelastustoiminta ja väestön varoittaminen. Osa tehtävistä on moniviranomaistehtäviä, kuten evakuointi, joka vaatii laajaa yhteistoimintaa.</p>
<p>Vaikka väestönsuojelutehtävät kattavat tärkeitä sotilaallisen konfliktin aikana hoidettavia viranomaistehtäviä, niiden lisäksi on paljon muita tehtäviä, joiden hoitamiseen viranomaisten tulee varautua Suomeen mahdollisesti kohdistuvan sotilaallisen voimankäytön varalta. Väestönsuojelun tehtävien määrittely on merkittävää pääasiassa kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Erityisen tärkeää on erottaa siviilien hyväksi tehtävä humanitaarinen työ ns. vihollista vahingoittavista toimista, jotka eivät nauti suojelua sotilaallisessa konfliktissa.</p>
<p>Milla Tuominen<br />
projektipäällikkö<br />
<a class="ae-twitter-link" href="https://twitter.com/Catariina81" target="_blank">@Catariina81</a></p>Oliver Kiviharju2023-03-02T12:00:00ZSuomen turvallisuus ja kriisinkestävyys vaativat lisätoimiaBenitta Martikainenhttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1493245652023-02-07T11:08:54Z2023-02-07T09:54:00Z<p><img alt="" data-fileentryid="76315687" src="https://intermin.fi/documents/1410869/3995716/kirsi-pimia-blogi5.jpg/983b3082-2f29-bd79-d1de-a3c34864652b?t=1621489850971" style="display: inline-block; float: left; margin-right: 1.2rem;" />Kansliapäälliköt julkaisivat eilen omat viestinsä seuraaville hallituskausille. Mahdollisuudet Suomelle –raportti summaa kansliapäälliköiden yhteisen näkemyksen strategisesta tilannekuvasta ja suositeltavista ratkaisuista. Toisiinsa kytkeytyvät ja päätöksiä edellyttävät haasteet koskevat nopeaa vihreää siirtymää ja julkisen talouden merkittävää tasapainottamista oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta edistäen sekä talouskasvun edellytysten että Suomen turvallisuuden ja kriisinkestävyyden vahvistamista.<br />
<br />
Sisäinen turvallisuus ja hyvinvoiva luottamusyhteiskunta luovat perustan kriisinkestävyydelle. Sisäisen turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan hyvin toimivat turvallisuus- ja pelastusviranomaiset, joilla on tilanteeseen nähden ajantasaiset toimivaltuudet ja toimintakyky. Sisäinen turvallisuus ja hyvä turvallisuudentunne luovat edellytykset ja kyvyn myös ulkoisen turvallisuuden kriiseistä selviämiselle.<br />
<br />
Väkivaltaa tulee ehkäistä kaikilla yhteiskunnan alueilla. Tähän sisältyvät muun muassa jengiytymisen ja sukupuolittuneen väkivallan ehkäiseminen. <br />
<br />
Oleellista on eriarvoisuuden, segregaation ja polarisaation vähentäminen sekä osallisuuden lisääminen. Suomalaisten erinomainen medialukutaito sekä korkea sivistystaso auttavat meitä monessa. Kun viranomaiset kertovat toiminnastaan avoimesti ja oikea-aikaisesti, vahvistetaan luottamusta viranomaisten ja oikeusvaltion toimivuuteen.<br />
<br />
Vahva ja eheä yhteiskunta nostavat kynnystä vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan.</p>
<h2>Sisäinen turvallisuus ja hyvinvoiva luottamusyhteiskunta luovat perustan kriisinkestävyydelle</h2>
<p>Sisäministeriön kansliapäällikkönä koen, että sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen on yksi valtion keskeisistä tehtävistä. Siinä on myös onnistuttu.<br />
<br />
Suomi sijoittuu edelleen kärkimaiden joukkoon kansainvälisissä vertailuissa, joissa mitataan arjen turvallisuutta ja yhteiskuntarauhaa, demokratiaa, perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja luottamusta viranomaisiin sekä oikeusjärjestelmään.<br />
<br />
Arki Suomessa on turvallisempaa kuin koskaan aiemmin. Suuri osa väestöstä ja myös nuorista voi hyvin. Hyvinvointivaltiokehitys on vähentänyt arjen turvallisuusuhkia, kuten erilaisia tapaturmia ja onnettomuuksia. Myös henkirikollisuus, palokuolemat ja liikennekuolemat ovat tuntuvasti vähentyneet viime vuosikymmenten aikana. <br />
<br />
Syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus ovat yhä Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia. Turvallisuuden parantaminen liittyykin enenevässä määrin siihen, että parannetaan erityisesti niiden ihmisten tilannetta, joita nämä ongelmat koskevat. Arjen turvallisuusongelmat valitettavasti kasautuvat heikossa asemassa oleville, niin tekijä- kuin uhrinäkökulmasta eli turvallisuus jakautuu tällä hetkellä yhteiskunnassamme hyvin epätasaisesti.<br />
<br />
Turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen varmistaminen koko maassa ja kaikille ihmisille ovat sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan ydintä. Tämän perusedellytys on arjen turvallisuuden oikeudenmukainen jakautuminen. Juuri nyt tilanne on hyvä ja suomalaisten turvallisuuden tunne <a href="https://intermin.fi/-/suomalaisten-turvallisuuden-tunne-on-kohonnut-viime-kevaasta-tilanne-maailmalla-aiheuttaa-kuitenkin-huolta">varsin vahva</a>.<br />
<br />
Luottamus on suomalaisen yhteiskunnan merkittävä sosiaalinen pääoma. Mutta luottamus demokratiaan, yhteiskuntaan ja viranomaisiin ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen pitää tehdä yhä enemmän töitä. Korkea luottamuksen taso vaikuttaisi kasvattavan myös ihmisten kriisinsietokykyä.</p>
<h2>Keskinäisriippuvuus lisääntyy</h2>
<p>2020-luvun maailmassa useat keskinäisriippuvaiset ilmiöt vaikuttavat turvallisuuteemme. Globaalisti suurin haasteemme ovat ilmastonmuutos ja luontokato, jotka etenevät muista kriiseistä huolimatta, mutta myös niihin liittyvänä. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodalla on ollut kansainvälisesti vaikutusta ruoan tuotantoon, mikä voi lisätä pakotettua muuttoliikettä alueilta, jotka jo nyt kärsivät ilmastomuutoksen mukanaan tuomasta kuivuudesta.<br />
<br />
Kansallisesti kipuilemme julkisen talouden tasapainottamisessa. Kustannuksia pitäisi karsia, mutta samalla lisätä panostuksia julkisen sektorin ydintehtäviin, kuten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja toimivan oikeusvaltion turvaamiseen. Tämä edellyttää pitkällä aikavälillä tuottavuuden kasvua sekä riittävää ja osaavaa työvoimaa. Maahanmuutolla vastataan työvoimapulaan ja edistetään siten yhteiskunnan elinvoimaisuutta ja toimivuutta.<br />
<br />
Molemmissa haasteissa – globaaleissa ja kansallisissa - ratkaisut on tehtävä oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisuutta edistäen.</p>
<h2>Palvelut edellyttävät pysyvää lisärahoitusta</h2>
<p>Sisäministeriön hallinnonalan tehtävänä on taata Suomen sisäinen turvallisuus kaikkina aikoina ja kaikissa olosuhteissa. Ilman tätä oikeusvaltio ja kansalaisyhteiskunta eivät voi toimia.<br />
<br />
Sisäisessä turvallisuudessa on viime kädessä kysymys perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta ja edistämisestä ilman rikollisuudesta, häiriöistä ja niihin rinnastettavista ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Siksi tarvitsemme riittävästi poliiseja, pelastajia, rajavartioita, hätäkeskuspäivystäjiä sekä ylivaalikautista, pysyvää lisärahoitusta.<br />
<br />
Se ei välttämättä onnistu ilman vahvaa ja kestävää talouskasvua. Toisaalta vakaa ja turvallinen yhteiskunta sekä toimiva oikeusvaltio luovat parhaat edellytykset kasvulle.<br />
<br />
<a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-831-4">Mahdollisuudet Suomelle – kansliapäälliköiden viestit hallitusvaihdokseen -raportti</a></p>
<p>Kirsi Pimiä<br />
kansliapäällikkö<br />
<a href="https://twitter.com/Kirsipimia">@Kirsipimia</a></p>Benitta Martikainen2023-02-07T09:54:00ZYlimääräinen hätäkeskuspäivystäjäkurssi helpottaa Hätäkeskuslaitoksen henkilöstövajettaUlla Tulonenhttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1436506142022-12-16T07:33:03Z2022-12-16T07:24:00Z<p><img alt="" data-fileentryid="116088005" src="https://intermin.fi/documents/1410869/3995716/krista-mikkonen-blogi_350px.png/992600e8-428b-4e6a-9c45-635e0ad1714f?t=1649240721979" style="display: inline-block; float: left; margin-right: 1.2rem;" />Hätäkeskuslaitoksella on tärkeä rooli suomalaisten arjen turvallisuuden takaamisessa. Kun hätä on suuri, täytyy apua saada nopeasti. Hätäkeskus on ensimmäinen lenkki auttamisen ketjussa. Soittamalla hätänumeroon 112 kansalaiset tietävät saavansa sen viranomaisavun, jota tilanne edellyttää. </p>
<p>Useat mittarit osoittavat, että Hätäkeskuslaitos on suoriutunut tehtävistään todella hyvin. Hätäkeskuspäivystäjät vastaavat puheluihin keskimäärin kolmessa sekunnissa ottipa avun tarvitsija yhteyttä sitten kaupungista, tunturista tai mereltä. Tutkimukset osoittavat myös, että hätänumeroon soittaneet pitävät hätäkeskuspäivystäjien asiantuntemusta ja annettujen ohjeiden selkeyttä erittäin hyvinä.</p>
<p>Kansalaisten tyytyväisyys näkyy lisäksi laitoksen maineessa. Uusimman Luottamus & Maine -tutkimuksen mukaan Hätäkeskuslaitoksella on kaikista julkishallinnon toimijoista kolmanneksi paras maine. Tämä on todella hyvä sijoitus: hätäkeskuspalveluihin luotetaan laajasti. Tämä on tärkeää, sillä juuri luottamus siihen, että apua saa tarvittaessa, on ihmisen turvallisuuden tunteen kulmakivi. </p>
<h2>Tänään valmistuu 45 uutta hätäkeskuspäivystäjää</h2>
<p>Voidakseen tarjota turvallisuuspalveluita myös jatkossa, tarvitsee Hätäkeskuslaitos riittävät voimavarat. On äärimmäisen tärkeää, että olemme tällä hallituskaudella onnistuneet turvaamaan laitoksen rahoituksen. Nousevien vuokra-, henkilöstö- ja ICT-kustannusten vuoksi rahoitustasoa on kuitenkin tulevina vuosina edelleen nostettava. </p>
<p>Hätäkeskuslaitoksen tärkein voimavara on ammattitaitoinen henkilökunta. Valitettavasti Hätäkeskuslaitoksen työvoimatilanne on ollut pätevyyden omaavien hätäkeskuspäivystäjien osalta heikko jo pitkään. Työntekijöitä on lopettanut enemmän kuin uusia on ollut tarjolla työmarkkinoilla, mikä on kasvattanut nykyisten työntekijöiden työkuormaa.</p>
<p>Tilanteen ratkaisemiseksi osoitimme vuoden 2021 lisätalousarviossa Pelastusopistolle lisärahoitusta hätäkeskuspäivystäjien kouluttamiseen. Normaalisti hätäkeskuspäivystäjiä valmistuu vuodessa kaksi kurssia, toukokuussa ja joulukuussa. Lisärahoituksen turvin Pelastusopisto pystyi käynnistämään myös kolmannen hätäkeskuspäivystäjäkurssin, joka on juuri tullut päätökseen. </p>
<p>Tänään Pelastusopistolta valmistuu siis yhden kurssin sijaan kahden kurssin edestä uusia ammattitaitoisia hätäkeskuspäivystäjiä, yhteensä 45. Tämä on merkittävä apu laitoksen rekrytointihaasteisiin. Kaikille vastavalmistuneille voidaan tarjota töitä, mikä parantaa selkeästi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstötilannetta. Ylimääräisen kurssin ansiosta Hätäkeskuslaitos pääsee sille asetettuun henkilötyövuositavoitteeseen.</p>
<p>Nyt on pidettävä huolta siitä, että uudet osaajat saavat hyvän alun työuralleen. Samalla on varmistettava, että koulutusmäärät ovat riittäviä myös tulevaisuudessa ja että loppusuoralla oleva hätäkeskustoiminnan koulutusuudistus toteutuu seuraavalla hallituskaudella.</p>
<h2>Hätäkeskuspalveluita kehitetään jatkuvasti</h2>
<p>Henkilöstö on tärkeä voimavara paitsi hätäkeskuspalveluiden ylläpitämiseksi, myös niiden kehittämiseksi. Muuttuvassa maailmassa etenkin digitalisaatio vaikuttaa merkittävästi hätäkeskuspalveluiden tuottamiseen. </p>
<p>Digitalisaation myötä tavat olla yhteydessä hätäkeskuspäivystäjään ovat moninaistuneet. Hätäkeskukseen voi tänä päivänä olla yhteydessä myös tekstiviestillä. Lisäksi Hätäkeskuslaitos tekee parhaillaan esiselvitystä reaaliaikaisesta chat-palvelusta. Vuodesta 2013 alkaen on ollut käytössä myös tulkkauspalvelu, jolla soittaja voi saada hätätilanteessa apua omalla kielellään. </p>
<p>Yksi Hätäkeskuslaitoksen kehitystyön tunnetuimmista ja onnistuneimmista esimerkeistä on 112 Suomi -sovellus. Siitä on kehittynyt verrattain lyhyessä ajassa kokonainen turvallisuuden palvelukokonaisuus, jolla on jo yli kaksi miljoonaa aktiivista käyttäjää.</p>
<p>Erityisen iloinen olen siitä, että 112 Suomi -sovelluksen kautta hätäilmoituksen voi tehdä arkisin virka-aikaan myös suomalaisella viittomakielellä. Olen tyytyväinen siihen, että viittomakielisen hätäilmoituksen kokeilu jatkuu ensi vuonna. Palvelu on turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä. Pidemmällä aikavälillä palvelusta pitäisi tehdä pysyvä ja sen tulisi olla käytettävissä ympäri vuorokauden. </p>
<p>Sisäministeriön tavoitteena on, että Suomi on maailman turvallisin maa jokaiselle ihmiselle ja ihmisryhmälle. Hätäkeskuslaitoksella on tavoitteen saavuttamisessa tärkeä rooli, joka korostuu muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Onnittelut tänään valmistuneille hätäkeskuspäivystäjille ja menestystä tärkeään sekä arvostettuun työhönne!</p>
<p><em>Krista Mikkonen<br />
sisäministeri<br />
<a href="https://twitter.com/mikkonenkrista">@MikkonenKrista</a></em><br />
</p>Ulla Tulonen2022-12-16T07:24:00ZMigriä uudistetaan palvelemaan paremmin asiakasta ja yhteiskuntaaTiia Talvitiehttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1434236852022-12-14T09:30:23Z2022-12-14T09:30:00Z<p>Maahanmuuttoviraston toiminta on herättänyt paljon keskustelua sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat kertoi viraston hylänneen mongolialaisen sairaanhoitajan jatkolupahakemuksen. Virasto epäili asiakasta väärennetyn tiliotteen esittämisestä.</p>
<p>Prosessissa tehtiin selkeä virhe, jota virasto on pyytänyt anteeksi niin asiakkaalta kuin Suomelta. Vaikka päätöstä sittemmin muutettiin, on selvää, että Maahanmuuttovirasto epäonnistui asian käsittelyssä. Ihmisten täytyy voida luottaa viranomaisiin ja näiden toimintaan.</p>
<p>Tällaisia tapauksia ei saa sattua. Maahanmuutto on välttämätön osa maamme tulevaisuutta, ja esimerkiksi juuri hoitoalan ammattilaisista on jo huutava pula. Toisaalta suojelun tarpeessa olevien määrä todennäköisesti kasvaa. Maahanmuuttohallinnon on pystyttävä vastaamaan yhteiskunnan tarpeisiin sujuvilla ja oikeudenmukaisilla palveluilla.</p>
<p>Maahanmuuttovirasto tekee tapauksesta sisäisen selvityksen. Virastossa on jo ennestään käynnissä mittavia uudistuksia. Tammikuussa julkaistaan uusi strategia, jonka myötä uudistetaan paitsi rakenteita, myös johtamis- ja ohjausjärjestelmää sekä toimintakulttuuria. Tavoitteena on laadukas prosessien johtaminen sekä asiakaslähtöisyys. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että epäselvät tilanteet selvitetään jatkossa asiakkaan itsensä kanssa ennen päätöksentekoa.</p>
<p>Sisäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat Maahanmuuttoviraston tulosohjaajia. Tulosohjauksessa on jo pitkään kiinnitetty huomiota asiakaslähtöisyyteen, lupamenettelyiden yksinkertaistamiseen ja lyhentämiseen sekä päätösten laatuun, ja ministeriöt tukevat viraston muutosprosessia kaikin tavoin. Virastossa on jo tehty monia uudistuksia, ja työperusteisten oleskelulupien käsittelyaikoja on hallitusohjelman mukaisesti saatu jo lyhennettyä kansainväliselle huipputasolle. Tämä työ jatkuu kaikissa lupatyypeissä. </p>
<p>Tapaus on osoitus siitä, että myös työvoiman ja opiskelijoiden maahanmuuttoa edistävälle ulkomaalaislain kokonaisuudistukselle on todellinen tarve. On tärkeää, että uudistuksella on myös seuraavan hallituksen tuki. Esiselvitystyö lain uudistamisesta on käynnissä ministeriöiden yhteistyönä.</p>
<p>Avoin keskustelu oleskelulupia koskevasta päätöksenteosta ja Maahanmuuttoviraston toiminnasta on hyvästä. Viranomaisen kritisoiminen on demokraattisen yhteiskunnan merkki ja auttaa myös kehittämään toimintaa.</p>
<p><em>Minna Hulkkonen<br />
ylijohtaja, osastopäällikkö, sisäministeriö<br />
<a href="https://www.twitter.com/HulkMi" target="_blank">@HulkMi</a></em></p>
<p><em>Sonja Hämäläinen<br />
maahanmuuttojohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö<br />
<a href="https://www.twitter.com/sonjahamalaine2" target="_blank">@sonjahamalaine2</a></em></p>
<p><em>Ilkka Haahtela<br />
ylijohtaja, Maahanmuuttovirasto<br />
<a href="https://www.twitter.com/IHaahtela" target="_blank">@IHaahtela</a></em></p>
<p><em>Teksti on julkaistu myös Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 14.12.2022.</em></p>Tiia Talvitie2022-12-14T09:30:00ZUkrainasta saapuu Suomeen ensi vuonna kymmeniä tuhansia pakolaisiaAnne Jylhähttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1413456562022-11-25T11:19:26Z2022-11-25T11:19:00Z<p><img alt="" data-fileentryid="136383130" src="https://intermin.fi/documents/1410869/3995716/Krista-Mikkonen--5blogi.png/5f5c4aca-991a-a878-93b7-01098e77dcef?t=1665491920100" style="display: inline-block; float: left; margin-right: 1.2rem;" />Talven tulo vaikeuttaa entisestään tilannetta Ukrainassa. Taisteluille ei näy loppua, minkä lisäksi Venäjä on viime aikoina kohdistanut julmia hyökkäyksiä Ukrainan energiainfrastruktuuriin ja siviilikohteisiin. Miljoonat ukrainalaiset ovat nyt ilman sähköä, lämmitystä ja vettä.</p>
<p>On hyvin todennäköistä, että arkielämän mahdollisuuksien vaikeutuessa yhä useampi ukrainalainen joutuu pakenemaan kotimaastaan ja etsimään turvaa muualta. Meidän on myös Suomessa varauduttava apua tarvitsevien sotapakolaisten määrän kasvuun. On velvollisuutemme auttaa ukrainalaisia. </p>
<p>Tällä hetkellä Ukrainan maan sisäisten pakolaisten määrä on 6,5 miljoonaa ja EU-alueelle on paennut 4 miljoonaa ihmistä. Suomesta on kuluvana vuonna hakenut tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa yli 44 000 ukrainalaista, ja yhteensä vastaanottojärjestelmämme piirissä on enemmän ihmisiä kuin koskaan aiemmin. Tällä hetkellä hakemuksia rekisteröidään noin 400–500 viikossa. Tekemämme kyselytutkimuksen mukaan suurin osa Suomeen saapuneista ukrainalaisista on kotoisin pahiten tuhoutuneilta alueilta. Moni on menettänyt sodassa kaiken. </p>
<p>Tämänhetkisen arvion mukaan ensi vuonna Suomeen saapuu Ukrainasta noin 30 000–40 000 uutta tilapäisen suojelun hakijaa. Arviota on nostettu aiemmasta 30 000:sta ja sitä tarkennetaan jatkuvasti. Arvioon vaikuttaa moni tekijä, mistä syystä ennakointi onkin viranomaisille jatkuva prosessi. Maahanmuuttoviraston johtama ennakoinnin asiantuntijaverkosto tarkentaa lukuja jälleen vuodenvaihteessa.</p>
<h2>Vastaanottokapasiteettia säädellään tilanteen mukaan</h2>
<p>Ukrainalaisten pakolaisten määrän kasvuun on Suomessa varauduttava ja siihen on osoitettava riittävä rahoitus. Tilapäistä suojelua saavan majoitus ja palvelut järjestetään lähtökohtaisesti vastaanottojärjestelmän kautta. Suomen vastaanottojärjestelmä perustuu siihen, että käytössä olevaa kapasiteettia säädellään tarpeen mukaan. Tilanteessa, jossa tarve on suuri, perustetaan uusia vastaanottokeskuksia ja laajennetaan toimintaa. Tähän on Suomessa hyvä valmius.</p>
<p>Tulevana keväänä monilla Suomeen jo saapuneilla ukrainalaisilla on mahdollisuus siirtyä vastaanottopalveluista kuntien palveluiden asiakkaiksi siinä vaiheessa, kun he ovat asuneet Suomessa yhtäjaksoisesti vuoden ajan. Oletettavaa on, että moni tekee niin, sillä kyselymme mukaan joka kolmas Suomeen saapunut ukrainalainen on päättänyt jäädä Suomeen pysyvästi. Kotikuntamerkintää haetaan Digi- ja väestötietovirastolta. Viranomaiset valmistelevat parhaillaan tähän liittyviä käytäntöjä ja ohjeistuksia.</p>
<p>Kotikunnan saaminen tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että henkilö muuttaa vastaanottokeskuksen järjestämästä asunnosta omaan asuntoon, saa tarvittaessa toimeentulotukea ja asumisperusteisia etuuksia Kelasta sekä hakee terveys- ja sosiaalipalveluita hyvinvointialueelta. Lisäksi 7–18-vuotiaita kotikunnan saaneita koskee oppivelvollisuus. Ukrainalaisten siirtyminen kuntiin tulee edellyttämään paljon toimia kaikilta yhteiskunnan toimijoilta: kouluilta, varhaiskasvatukselta, työpaikoilta sekä sosiaali- ja terveyspalveluilta. </p>
<h2>Ukrainalaisten auttaminen on koko yhteiskunnan asia</h2>
<p>Taisteluiden ohella jatkuu myös ukrainalaisten avuntarve. Uusia sotapakolaisia saapuu meille koko ajan ja heidän määränsä kasvaa. Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat tähän mennessä tarjonneet apuaan. Toivon, että suomalaisten halu auttaa säilyy edelleen korkeana – emme saa hyväksyä sotatilaa uutena normaalina.</p>
<p>Vaikka vastaanoton järjestämistä koordinoi sisäministeriö, ukrainalaisten asiat kattavat laajasti elämän eri osa-alueet ja koskettavat siten liki kaikkia hallinnonaloja. Valtion ja kuntien lisäksi myös järjestöillä, yrityksillä ja tavallisilla suomalaisilla on tärkeä rooli ukrainalaisten auttamisessa ja heidän kotoutumisensa tukemisessa. Suomeen saapuneiden ukrainalaisten auttaminen on meidän kaikkien yhteinen asia.</p>
<p>Suomeen saapuvien ukrainalaisten auttamisen lisäksi toimitamme apua myös Ukrainaan niin siviili- kuin puolustustarvikeapuna. Siviilipuolen materiaaliavun, kuten varavoimalaitteiden, terveydenhuollon tarvikkeiden ja majoitteiden lähettämistä koordinoi sisäministeriön pelastusosasto EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Yksityishenkilöille tehokkain tapa auttaa on tehdä lahjoitus avustusjärjestöille, jotka kykenevät toimittamaan avun perille keskitetysti ja myös arvioimaan avun tarpeen paikan päällä.</p>
<p><em>Krista Mikkonen<br />
sisäministeri<br />
<a href="https://twitter.com/mikkonenkrista">@MikkonenKrista</a></em><br />
<br />
<a href="https://intermin.fi/ukraina/avun-tarjoaminen-ukrainalaisille">Avun tarjoaminen ukrainalaisille</a><br />
<a href="https://intermin.fi/ukraina/materiaaliapu-ukrainaan">Suomesta lähtenyt valtiollinen siviiliapu Ukrainaan ja lähialueille</a></p>Anne Jylhä2022-11-25T11:19:00ZMaailmanluokan väestönsuojat, joista on pidettävä huoltaOliver Kiviharjuhttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1405880282022-11-18T12:56:58Z2022-11-18T12:12:00Z<p><img alt="" data-fileentryid="140588644" src="https://intermin.fi/documents/1410869/3995716/ira-pasi.jpg/bc6b201e-c443-04c3-b011-c0c5279caef3?t=1668774636288" style="display: inline-block; float: left; margin-right: 1.2rem;" />Suomeen on pitkäjänteisesti rakennettu väestönsuojia taloyhtiöihin, työpaikoille ja julkisiin tiloihin – hyvä niin. Väestönsuojiin käytettyjä neliömetrejä hyödynnetään esimerkiksi varastoina ja liikuntatiloina, mutta niihin on sijoitettu aikojen saatossa myös paljon rahallista arvoa. Siksi niistä on pidettävä hyvää huolta.</p>
<p>Sisäministeriö on käynnistänyt hankkeen, jonka osana selvitämme väestönsuojien nykytilaa Suomessa. Selvitystyö valmistuu viimeistään elokuussa vuonna 2023. Työssä selvitetään väestönsuojien tyypillisimpiä puutteita ja niiden vaikutuksia suojauskykyyn erilaisissa uhkatilanteissa. Lisäksi työssä selvitetään väestönsuojien ja suojapaikkojen määrää Suomessa. Kertyneen tiedon pohjalta esitämme suosituksia väestönsuojien laadun parantamiseksi.</p>
<h2>Eri ikäiset väestönsuojat antavat erilaista suojaa</h2>
<p>Venäjä käynnisti hyökkäyssodan Ukrainassa tämän vuoden helmikuussa, jonka johdosta olemme nähneet uutiskuvia sodasta. Olemme samalla nähneet, kuinka Ukrainassa suojaudutaan tavallisiin kellareihin tai metrotunneleihin, joita ei ole lähtökohtaisesti suunniteltu suojautumiseen aseiden vaikutuksilta. </p>
<p>Meillä Suomessa taas on poikkeuksellinen vuosisadan mittainen historia väestönsuojien rakentamisesta.</p>
<p>Suomi onkin väestönsuojien, sekä määrän että niiden suojauskyvyn osalta kansainvälisesti tarkasteltuna yksi maailman huippumaista. Suomessa aloitettiin väestönsuojien rakentaminen ennen sotia. Vuoden 1954 jälkeen rakennetut suojat suunniteltiin antamaan hyvä paine- ja sirpalesuoja. Ne kestävät jopa rakennuksen sortumisen päälle. Huonoinkin väestönsuoja Suomessa antaa huomattavasti paremman suojan konventionaalisilta aseilta kuin monet Ukrainan uutiskuvissa näkemämme kellarit.</p>
<p>Vanhemmissa väestönsuojissa voi olla korjausvelkaa, joka tarkoittaa ilmanvaihtolaitteiston isompaa huoltoa tai laitteiston uusimista. Onkin hienoa, että vanhoja väestönsuojia on jo aiemmin kunnostettu nykyaikaisiksi.</p>
<p>Esimerkiksi kaasuilta ja ydinaseilta suojautuminen vaatii toimivan ja asianmukaisen suodatuksella varustetun ilmanvaihtolaitteen. Samalla on hyvä muistaa, että ydinlaitosonnettomuuksissa normaali sisälle suojautuminen on riittävä toimenpide. Tällöin suljetaan ovet, ikkunat ja ilmanvaihto sekä seurataan viranomaisten lisäohjeita.</p>
<p>Vuoden 1971 jälkeen rakennettuja väestönsuojia voidaan kutsua uudenaikaisiksi suojiksi myös tekniikan ja varusteiden puolesta. Näissä suojissa on oma ilmanvaihtolaitteisto, joissa ilmaa voidaan tarvittaessa suodattaa myrkyllisiltä kaasuilta ja radioaktiivisilta aineilta erityissuodattimen avulla. Lisäksi suojista löytyvät nykyaikaiset ovet, luukut, vesiastiat, käymälät ja muut varusteet. Erityisesti nämä uudenaikaiset väestönsuojat ovat hyvin varusteltuja väestönsuojia ja ovat paljon enemmän kuin pyöräkellareita tai kanahäkkivarastoja.</p>
<p>Selvitystyössä väestönsuojien nykytilasta arvioidaan vuoden 1959 jälkeen rakennettujen suojien kykyä antaa suojaa konventionaalisilta aseilta sekä säteily- ja kemikaalivaaratilanteissa. Työssä tutkitaan, millaista suojaa eri ikäiset väestönsuojat antavat sekä millainen vaikutus suojan ikääntymisellä on suojan käyttöönottoon ja sen kuntoon.</p>
<h2>Väestönsuojat tarvitsevat säännöllistä huoltoa ja ikääntyessään myös peruskorjausta</h2>
<p>Väestönsuoja ja sen laitteistot, kuten kaikki muutkin laitteet rakennuksissa, tarvitsevat säännöllistä huoltoa ja joskus myös korjaustoimenpiteitä. Suoja kannattaa huoltaa säännöllisesti ja pitää käyttökunnossa, koska se on myös taloudellisesti arvokas osa kiinteistöä. </p>
<p>Väestönsuojan kunnossapidosta vastaa rakennuksen omistaja. Säädökset edellyttävät, että väestönsuoja tulee pitää kunnossa siten, että se voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Säädösten mukaan suojan toimintakunto tulee tarkastaa vähintään kerran kymmenessä vuodessa ja lisäksi suojaa tulee huoltaa valmistajan ohjeiden mukaan säännöllisesti, useimmiten vuosittain. </p>
<p>Lainsäädännössä ei ole poikkeuksia; myös vanha suoja tulee pitää kunnossa. Mikäli hyvin vanhan väestönsuojan laitteet eivät ole enää korjattavissa, otetaan käyttöön uusia ja nykyaikaisia laitteita. </p>
<p>Kun suojan laitteet on pidetty kunnossa ja tarkastettu asianmukaisesti, myös käyttöönotto on helpompaa, eikä käyttöönoton yhteydessä tule ikäviä yllätyksiä vastaan.</p>
<p><em><strong>Ira Pasi</strong><br />
projektipäällikkö<br />
Sisäministeriö, pelastusosasto</em><br />
<a href="https://twitter.com/ira_pasi" target="_blank">@ira_pasi</a></p>Oliver Kiviharju2022-11-18T12:12:00ZNuorisorikollisuuden ja katujengien torjuminen vaatii yhteistyötäBenitta Martikainenhttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1404687782022-11-22T08:34:26Z2022-11-18T07:29:00Z<p><img alt="" data-fileentryid="136383130" src="https://intermin.fi/documents/1410869/3995716/Krista-Mikkonen--5blogi.png/5f5c4aca-991a-a878-93b7-01098e77dcef?t=1665491920100" /></p>
<p>Huoli lasten ja nuorten syrjäytymisestä on meidän kaikkien yhteinen. Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikon teemana on turvallisuus. Aihe on ajankohtainen, sillä nuorisorikollisuus ja katujengit puhuttavat.</p>
<p>Päihteisiin ja rikoksiin ajautuvien nuorten taustalla on usein yhteiskuntaan kuulumattomuuden tunnetta, ulkopuolisuutta ja ongelmia koulussa. Nuorisorikollisuus ja jengiytyminen ovat huolestuttavia ilmiöitä sekä osoitus siitä, että yhteiskuntamme ei ole onnistunut takaamaan kaikille turvallista lapsuutta ja nuoruutta.</p>
<p>Vaikka toistuva ja vakava rikollisuus koskee vain pientä osaa kaikista nuorista, on väkivaltarikollisuuden taso kokonaisuudessaan kasvanut alaikäisten ja erityisesti alle 15-vuotiaiden ikäryhmissä. Tämän kehityskulun pysäyttäminen on välttämätöntä ja siinä moniammatillinen yhteistyö ja ennalta ehkäiseminen ovat avainasemassa.</p>
<p>Tutkimusten perusteella tiedämme, että rikoskäyttäytymistä ennustaa parhaiten aiempi rikoskäyttäytyminen. Mitä varhaisemmassa vaiheessa pääsemme vaikuttamaan nuoren toimintaan ja ennalta estämään ensimmäisen rikoksen, sitä tehokkaammin vähennämme nuoren todennäköisyyttä syyllistyä rikokseen myöhemmin.</p>
<p>Tällä hallituskaudella olemme painottaneet vahvasti ennalta ehkäisevän työn resursseja ja toimenpiteitä. Myös sisäisen turvallisuuden selonteossa toiminnan painopiste on siirretty korjaavista palveluista ennalta ehkäisyyn, joka on kannattavaa paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti.</p>
<h2>Työtä jatketaan painottaen tietoa ja ennalta ehkäisyä</h2>
<p>Katujengit ovat nousseet keskusteluun viime vuosina ja erityisesti tänä syksynä. Tieto ilmiöstä, sen laajuudesta ja levinneisyydestä on lisääntynyt. Poliisin mukaan Suomessa on noin 10 katujengiä, joissa on 100-200 jäsentä.</p>
<p>Rajanveto nuorisoryhmien ja katujengien välillä ei ole aina yksiselitteinen. Yhteen liittynyt nuorisoryhmä voi tehdä rikoksia, mutta ei silti täytä katujengin määritelmää. Toisaalta katujengeihin voi kuulua myös alaikäisiä nuoria ja mukana voi olla henkilöitä, jotka eivät liity rikolliseen toimintaan.</p>
<p>Nuorisorikollisuudella puolestaan tarkoitetaan alaikäisten toisiinsa kohdistamia rikoksia, kuten ryöstöjä ja alistavaa väkivaltaa. Nuorisorikollisuuden kasvulla on osansa myös katujengi-ilmiössä ja toisinpäin. Vaikka rikoksia ei tehtäisi osana jengiä, saattaa jengiytyminen silti olla antanut vaikutteita nuorten toimintaan.</p>
<p>Sekä nuorisorikollisuuden että katujengien taustalla on usein se, että nuori ei ole kiinnittynyt kouluun, perhetilanne on vaikea tai hän ei ole löytänyt paikkaansa yhteiskunnassa. Nämä ovat ne juurisyyt mihin meidän on kaikkien nuorien kohdalla puututtava.</p>
<p>Katujengeihin kuuluvista nuorista ison osan on todettu olevan maahanmuuttajataustaisia. Se, että näköalattomuus ja pahoinvointi ovat maahanmuuttajataustaisilla nuorilla muita nuoria yleisempää on osoitus siitä, että kotouttamisessa on paljon tehtävää. Maahanmuuttajien integrointi yhteiskuntaan on merkittävässä roolissa, kun tarkastellaan syrjäytymisen, polarisaation ja segregaation kaltaisia kehityskulkuja.</p>
<h2>Ankkuritiimit puuttuvat nuoren ongelmiin matalalla kynnyksellä</h2>
<p>Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä rikosten ennalta estäminen edellyttävät laajaa yhteistyötä. Sisäministeriön vastuulla oleva moniammatillinen ankkuritoiminta vastaa osaltaan tähän tarpeeseen.</p>
<p>Ankkuritoiminta puuttuu matalalla kynnyksellä nuorten tekemiin rikoksiin, päihteiden käyttöön tai muuhun huolta aiheuttavaan toimintaan. Mukana tiimeissä on asiantuntijoita poliisista sekä sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimesta. Tiimit tekevät tiivistä yhteistyötä myös koulujen kanssa. Viimeisen kahden vuoden aikana ankkuritoiminta on laajentunut kaikkien poliisilaitosten alueelle. Tällä hetkellä ympäri Suomen toimii 47 tiimiä, joissa työskentelee satoja ammattilaisia. Ankkurityön on todettu tutkimuksissa olevan vaikuttavaa ja tehokasta.</p>
<p>Poliisille ennalta estävä toiminta on laissa säädetty tehtävä. Poliisilaitoksille on perustettu nuorisoryhmiä, joihin keskitetään nuoriin liittyvät rikostutkinnat. Nämä ryhmät yhteistyössä ennalta estävän toiminnan kanssa pystyvät muodostamaan hyvän yleiskuvan alueensa nuorison tilanteesta.</p>
<p>Sunnuntaina vietettävä lapsen oikeuksien päivä on jokavuotinen muistutus siitä, että lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. On meidän aikuisten tehtävä taata lapsen oikeuksien toteutuminen. Meidän on varmistettava, että jokainen lapsi ja nuori voi elää elämäänsä turvallisesti joutumatta rikolliselle polulle tai rikoksen uhriksi. </p>
<p><em><strong>Krista Mikkonen</strong><br />
sisäministeri<br />
<a href="https://twitter.com/mikkonenkrista">@MikkonenKrista</a></em></p>Benitta Martikainen2022-11-18T07:29:00ZKeskustelu maahanmuutosta on tärkeää ja siihen halutaan osallistua – kokemuksia maahanmuuttodialogeistaTiia Talvitiehttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1404476422022-11-17T08:10:03Z2022-11-17T08:10:00Z<p><img alt="" data-fileentryid="140447685" src="https://intermin.fi/documents/portlet_file_entry/1410869/salgado-rundgren-350.jpg/676a4692-2fa2-86a2-5a0c-c99415d4676e" style="display: inline-block; float: left; margin-right: 1.2rem;" />Sisäministeriö toteutti maahanmuuttodialogien keskustelusarjan kolmena päivänä loka–marraskuussa 2022. Maahanmuuttodialogien tarkoituksena oli haastaa mahdollisimman laajasti koko yhteiskunta keskustelemaan maahanmuutosta ja sen lukuisista eri teemoista. Erätauko-menetelmällä toteutettujen dialogien tavoitteena oli lisätä maahanmuutosta käytävää keskustelua ja sitä kautta yhteistä ymmärrystä maahanmuuton teemoista.</p>
<p>Maahanmuuttodialogien järjestäjiksi ilmoittautui yhteensä lähes 80 toimijaa ympäri Suomen. Dialogeja järjestettiin ainakin yhdeksällä eri kielellä, usein monikielisesti. Järjestäjät olivat moninaisia: ministeriöitä, virastoja, järjestöjä, kuntia, kirjastoja, museoita, säätiöitä ja muutama yrityskin. Mukaan saatiin ilahduttavan paljon myös sellaisia tahoja, jotka eivät ole maahanmuuttoasioita hoitavien ministeriöiden tutuimpia sidosryhmiä.</p>
<p>Keskustelun teeman kukin järjestäjä valitsi itse. Näin haluttiin edesauttaa maahanmuuton kokonaisuuden ymmärtämistä ja sitä, että piiloon jäävät kokonaisuudet tulisivat näkyviksi. Tärkeää oli, että teema on sellainen, joka kiinnostaa järjestäjää itseään ja josta keskustelu koetaan tarpeelliseksi. </p>
<p>Monet keskustelujen aiheet liittyivät maahanmuuttajien työllistymiseen, kotoutumiseen ja osallisuuteen. Toisaalta mukana oli myös harvinaisempia aiheita, kuten vaikkapa maahanmuuttajanaisten kokemukset suomalaisessa tekoäly-ympäristössä.</p>
<h2>Maahanmuuttodialogeille toivotaan jatkoa</h2>
<p>Dialogitilaisuuden järjestäminen vaatii aina ennakkovalmistelua ja suunnittelua sekä tietynlaista heittäytymistä. Sisäministeriölle toimitetuissa palautteissa monet järjestäjistä kuvasivat sitä, kuinka keskusteluiden järjestäminen jännitti mutta lopulta myös palkitsi. Järjestäjien palaute onkin ollut lähes kokonaan myönteistä. Keskusteluissa saatiin oivalluksia ja rakennettiin yhteistä ymmärrystä käsiteltävästä teemasta.</p>
<blockquote>
<p>”Hieno juttu, palkitseva kaikille osapuolille. Myös me koimme saavamme arvokasta tietoa, ja hyviä yhteistyökumppaneita toimintamme kehittämiseen. Kaikki keskustelijat toivoivat, että jatkamme keskustelua ja kehittämistä samalla porukalla.”<br />
– maahanmuuttodialogin järjestäjä</p>
</blockquote>
<p>Palautteen perusteella maahanmuuttodialogit koettiin tärkeäksi ja onnistuneeksi tavaksi edistää maahanmuutosta käytävää keskustelua yhteiskunnassa. Lähes kaikki dialogikirjauksen jättäneistä (95 %) katsoivat maahanmuuttodialogit tarpeellisiksi myös jatkossa. Lähes kaikki olivat myös valmiita osallistumaan dialogien järjestämiseen. </p>
<p>Ihmisten välinen kohtaaminen, aito dialogi ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen koetaan hyvin tärkeäksi. Maahanmuutosta halutaan keskustella!</p>
<h2>Yhteenveto maahanmuuttodialogeista on tulossa alkuvuodesta</h2>
<p>Kaikista loka–marraskuun aikana käydyistä maahanmuuttodialogeista on pyydetty toimittamaan kirjaukset sisäministeriölle. Tästä laajasta ja monipuolisesta aineistosta laaditaan yksi yhteinen yhteenveto, jonka tarkoitus on kuvata sitä, mitä maahanmuutosta Suomessa keskustellaan. Mitkä asiat ovat tärkeitä? Mitkä häiritsevät? Mitkä tulee huomioida paremmin ja mitkä vaativat toimenpiteitä? </p>
<blockquote>
<p>”Kiitos mahdollisuudesta järjestää maahanmuuttodialogi. Toivon, että keskusteluista esiin noussut ääni kuuluu kauas.”<br />
– maahanmuuttodialogin järjestäjä</p>
</blockquote>
<p>Yhteenveto julkaistaan valtioneuvoston julkaisusarjassa alkuvuodesta 2023. Tavoitteena on, että sitä hyödynnetään yhteiskunnassa mahdollisimman laajasti, ja sisältöjä tullaankin käsittelemään poikkihallinnollisesti. Toimitamme yhteenvedon myös eduskuntapuolueille. Me sisäministeriössä hyödynnämme yhteenvetoa muun muassa kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan suunnittelussa sekä ulkomaalaislain kokonaisuudistuksessa. </p>
<h2>Kansallisten dialogien tarkoitus on vahvistaa demokraattista yhteiskuntaa</h2>
<p>Sisäministeriön lisäksi keskustelusarjan takana on työryhmä, jossa ovat edustettuina muun muassa Maahanmuuttovirasto, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö.</p>
<p>Maahanmuuttodialogit-keskustelusarja on kansallisten dialogien pilotti. Kansalliset dialogit on uudenlainen malli yhteiskunnalliseen vuoropuheluun kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten välillä. Ihmisille ja yhteisöille tärkeistä asioista keskustellaan tavalla, joka vahvistaa osallisuutta ja lisää ihmisten kokemuksiin perustuvaa ymmärrystä erilaisista haasteista ja mahdollisuuksista. Kansalliset dialogit alkavat virallisesti vuoden 2023 alussa, ja ensimmäisen aiheen valintadialogit järjestetään kaikille avoimessa tilaisuudessa 1.12. Lisätietoja tilaisuudesta saa viestittämällä: kansallisetdialogit@gov.fi </p>
<p><em>Anna Rundgren<br />
erityisasiantuntija<br />
<a href="https://www.twitter.com/AnnaRundgren" target="_blank">@AnnaRundgren</a></em></p>
<p><em>Mariana Salgado<br />
palvelumuotoilija<br />
<a href="https://www.twitter.com/Salgado" target="_blank">@Salgado</a></em></p>
<p><a href="https://intermin.fi/maahanmuuttodialogit">Lisätietoa maahanmuuttodialogeista</a><br />
<a href="https://avoinhallinto.fi/kansalliset-dialogit/" target="_blank">Kansalliset dialogit | Avoinhallinto.fi</a></p>Tiia Talvitie2022-11-17T08:10:00ZPelastustoimen neuvottelukunta seuraa ja arvioi pelastustoimen järjestämisen kehitystäMaria Nykyrihttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1402309872022-11-15T13:06:43Z2022-11-15T12:23:00Z<p><img alt="" class="" data-fileentryid="124583000" src="https://intermin.fi/documents/1410869/3995716/Teija-Mankkinen-002-350+px.jpg/6e81298a-d539-9955-fc7c-1d2c6d8e592f?t=1655717442445" style="display: inline-block; float: left; margin-right: 1.2rem;" />Vuoden 2023 alusta pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille. Uudistuksen myötä on muodostettu uusia foorumeita ja välineitä hyvinvointialueiden ja ohjaavien ministeriöiden vuorovaikutuksen lisäämiseksi ja vahvistamiseksi. Pelastustoimen neuvottelukunta on yksi tällainen foorumi.</p>
<p>Pelastustoimen neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja arvioida pelastustoimen järjestämisen kehitystä. Se ei siis ole päätöksentekoelin, vaan sen tehtävänä on käsitellä pelastustoimen järjestämiseen liittyviä laaja-alaisia ja periaatteellisesti tärkeitä asiakokonaisuuksia. Tällaisia ovat mm. pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet, lainsäädännön kehittämistarpeet sekä muut periaatteelliset ja laaja-alaiset kehittämishankkeet. Neuvottelukunta voi esittää muutosehdotuksia ja käsitellä kehittämistarpeita.</p>
<p>Neuvottelukuntaan kuuluu enintään 28 jäsentä: yksi kultakin hyvinvointialueelta ja Helsingin kaupungilta, kuusi jäsentä sisäministeriöstä sekä jäsenet valtiovarainministeriöstä ja sosiaali- ja terveysministeriöstä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä ja varapuheenjohtajana pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Pääsihteerinä toimii allekirjoittanut.</p>
<p>Neuvottelukunta kokoontuu lähtökohtaisesti kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäisessä kokouksessa 24.10.2022 neuvottelukunta järjestäytyi ja käsitteli sisäministeriön esitystä valtioneuvostolle pelastustoimen valtakunnallisiksi strategisiksi tavoitteiksi. Alkuvuodesta 2023 pidettävässä kokouksessa neuvottelukunta käsittelee pelastustoimen järjestämiseen liittyviä kehittämistarpeita syyskaudella käytyjen, sisäministeriön ja hyvinvointialueen välisten neuvottelujen pohjalta.</p>
<p>Syksyn 2023 kokouksessa arvioidaan mennyttä kautta aluehallintovirastojen raporttien ja sisäministeriön selvityksen pohjalta. Lisäksi tullaan käsittelemään muita merkittäviä kehittämiseen liittyviä kokonaisuuksia kuten pelastustoimen hallitusohjelmatavoitteita, tiedonhallintaa ja lainsäädännön kehittämistä. Neuvottelukunnan toiminnan fokus on näin ollen ennen kaikkea pelastustoimen strategisen ohjauksen tukemisessa ja kehittämisessä. </p>
<h2>Esitys pelastustoimen valtakunnallisiksi strategisiksi tavoitteiksi herätti keskustelua ensimmäisessä kokouksessa</h2>
<p>Ensimmäisessä kokouksessaan neuvottelukunta kävi keskustelun pelastustoimen valtakunnallisista strategisista tavoitteista ja esille nousi erityisesti kaksi huomiota. Ensimmäinen oli ensihoidon puuttuminen strategisista tavoitteista. Keskustelussa todettiin, että ensihoidon järjestäminen oli yksi hyvinvointialueuudistuksen tavoitteista, joten ensihoidon tulisi näkyä itse tavoitteissa, ei pelkästään tavoitteiden perusteluissa. Käydyn keskustelun perusteella sisäministeriö tulee esittämään, että ensihoito sisällytettäisiin sosiaali- ja terveysministeriön strategisiin tavoitteisiin.</p>
<p>Lisäksi neuvottelukunta esitti, että henkilöstön riittävyyttä koskeva tavoite nostettaisiin strategisten tavoitteiden yhdeksi kärkitavoitteeksi. Esitystä kannatettiin. </p>
<p>Kaiken kaikkiaan keskustelu neuvottelukunnassa oli vilkasta, mikä kuvastanee sitä, että neuvottelukunnan tyyppiselle foorumille on olemassa selkeä tarve. Tämä lupaa hyvää pelastustoimen kehittämiselle tulevaisuudessa. </p>
<p>Toivottavasti keskustelu jatkuu runsaana myös seuraavassa, tammikuun 25. päivän kokouksessa!</p>
<p><em>Valtioneuvosto asetti pelastustoimen neuvottelukunnan lokakuun lopussa. Neuvottelukunta toimii foorumina pelastustoimen järjestämistä ohjaavien ministeriöiden ja hyvinvointialueiden yhteistyölle ja jatkuvan keskustelun käymiselle.</em></p>
<p><a href="https://intermin.fi/-/pelastustoimea-ohjaamaan-ja-kehittamaan-esitetaan-uusi-neuvottelukunta">Pelastustoimea ohjaamaan ja kehittämään asetettiin uusi neuvottelukunta</a></p>
<p><a href="https://intermin.fi/pelastustoimenuudistus">Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on palvelujen paraneminen</a></p>
<p><em>Teija Mankkinen<br />
erityisasiantuntija<br />
@teija_mankkinen</em><br />
</p>Maria Nykyri2022-11-15T12:23:00ZLapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjuntatoimille on huutava tarveMikaela Carlssonhttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1388252182022-11-08T07:16:40Z2022-11-02T14:01:00Z<p><img alt="Hannele Taavila." class="" data-fileentryid="138823948" src="https://intermin.fi/documents/1410869/3995716/hannele-taavila_blogi%284%29.png/634f27ae-8afb-7ec3-bf88-8154fe78f1b0?t=1667398354944" style="display: inline-block; float: left; margin-right: 1.2rem;" /><br />
Euroopan komissio ehdottaa useita toimenpiteitä, joilla EU-maat voisivat ennaltaehkäistä ja torjua lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa. Komission uuden asetusehdotuksen myötä tietoyhteiskunnan palveluntarjoajille (esimerkiksi säilytyspalvelujen tarjoajat ja henkilöiden väliset viestintäpalvelut) tulisi velvoitteita lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan tunnistamiseksi ja sen poistamiseksi alustoilta. Asetusehdotuksen soveltamisala kattaisi niin tiedossa olevan kuin uuden lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin sekä lapsen houkuttelun seksuaalisiin tarkoituksiin (grooming).</p>
<p>Uudella tulosvelvoitteisella lähestymistavalla voitaisiin estää lasten joutuminen uudelleen väkivallan kohteeksi ja aineiston uudelleen julkaisu sekä tunnistaa rikoksentekijät ja asettaa heidät syytteeseen. Komissio ehdottaa myös uuden riippumattoman lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan EU-torjuntakeskuksen perustamista.</p>
<h2>Torjunta on aiemmin perustunut yritysten vapaaehtoisiin toimenpiteisiin</h2>
<p>Tähän saakka lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan torjunta on perustunut yritysten vapaaehtoisiin toimenpiteisiin. Palveluntarjoajien toteuttamilla toimenpiteillä on merkitystä, mutta valitettavan suuri osa ilmoituksista on peräisin vain pieneltä joukolta yrityksiä. Myöskään kansalaisjärjestöjen – kirjaimellisesti – elintärkeä työ on isossa kuvassa jäänyt sen tosiasian varjoon, että tehokkaan lastensuojelun yhtälöstä on puuttunut lainsäädännön tarjoama tukeva selkänoja.</p>
<p>Valtioiden välistä vastuunkantoa tarvitaan, sillä tehokkaammalle lastensuojelulle on huutava tarve. Vuonna 2021 ilmoitettiin maailmanlaajuisesti 85 miljoonasta kuvasta ja videosta, jotka todistavat lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta. Tutkimusten mukaan joka viides tyttö ja joka kolmastoista poika on joutunut seksuaalisen väkivallan kohteeksi ennen 18 ikävuotta.</p>
<p>Erityisesti Covid-19 -kriisin aikana lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin kysyntä kasvoi useissa EU-maissa jopa 25 prosenttia. Väkivaltaa esittävien kuvien tai videoiden levittäminen rikoksentekijöiden keskuudessa tekee lapsista toistuvasti uhreja ja vaikeuttaa heidän selviytymistään. On kestämätöntä, että erilaisilla internetin julkisilla alustoilla voidaan tarjota lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan aineistoa ja internetin palveluntarjoajat eivät reagoi aineiston poistopyyntöihin tai reagoivat niihin hitaasti.</p>
<h2>Uusi asetus tarjoaa lastensuojelulle tehokkaammat puitteet</h2>
<p>Komission nyt ehdottaman asetuksen on määrä korvata edellä mainittu yritysten vapaaehtoisuuteen perustuva malli ja tarjota siten lastensuojelulle tehokkaammat ja pidemmän aikavälin puitteet. Tavoitteena on muodostaa selkeä ja sitova oikeudellinen kehys, jonka avulla voidaan torjua ja ennaltaehkäistä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa.</p>
<p>Tarvetta löytää EU-tason ratkaisuja korostaa myös se, että tällä hetkellä suurin osa poliisin havaitsemista lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevasta verkkomateriaalista perustuu Yhdysvalloissa toimivilta palveluntarjoajilta saatuihin tietoihin. Lainsäädäntökehyksen olisi taattava viranomaisille riittävät valmiudet ja pääsy välineisiin, joita voidaan käyttää verkkomateriaalin havaitsemiseen ja poistamiseen sekä rikostutkinnan mahdollistamiseen.</p>
<p>Komission asetusehdotus on luonteeltaan osin uudenlaista sääntelyä, jonka vaikutuksia on arvioitu laaja-alaisesti. Ehdotuksen velvoitteita – erityisesti salauksen purkuun mahdollisesti päätyviä tunnistamismääräyksiä – koskevassa keskustelussa tulee pitää mielessä, että asia on perusoikeusherkkä ja reunaehdot on käytävä tarkasti läpi erityisesti tietosuojan ja luottamuksellisen viestin suojan kannalta. Valtioneuvosto on painottanut lapsen edun merkitystä, kun punnitaan asetusehdotuksen eri artiklojen suhdetta perustuslakiin ja perus- ja ihmisoikeuksiin. </p>
<p>Suomen tulee aktiivisesti olla mukana rakentamassa unionin yhteistä ratkaisua lasten oikeuksien paremmalle toteutumiselle. </p>
<p><em>Hannele Taavila<br />
poliisijohtaja<br />
@HanneleTaavila</em></p>Mikaela Carlsson2022-11-02T14:01:00ZMaahanmuuttopolitiikkaan tarvitaan johtajuutta, jatkuvuutta ja maahanmuuttajien osallistamista Tiia Talvitiehttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1380460382022-11-08T15:58:15Z2022-10-27T08:35:00Z<p><img alt="" data-fileentryid="121604556" src="https://intermin.fi/documents/1410869/3995716/minna-hulkkonen-350.jpg/5fdf1483-87cf-fbcd-c06a-7f3bed8245a0?t=1653392192351" style="display: inline-block; float: left; margin-right: 1.2rem;" />Sisäministeriö järjesti 29.9. seminaarin <em>Suomesta maahanmuuttomaa – yhdessä tavoitteista tekoihin</em>. Nimensä mukaisesti seminaari kokosi maahanmuuton asiantuntijoita yhteen, ja sen tavoitteena oli pohjustaa tulevaisuuden maahanmuuttopolitiikan ja sitä tukevan lainsäädännön valmistelua. Tilaisuudella haluttiin myös tukea rakentavaa, faktoihin perustuvaa keskustelua maahanmuutosta.</p>
<p>Päivän aikana kuultiin useita ajankohtaisia puheenvuoroja. Puhujina olivat muun muassa valtiosihteeri <strong>Akseli Koskela</strong>, Helsingin kaupungin erikoistutkija <strong>Pasi Saukkonen</strong>, OECD:n maahanmuutto-osaston johtaja <strong>Jean-Christophe Dumont</strong> sekä Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri <strong>Kristiina Kumpula</strong>.</p>
<p>Lisäksi seminaarissa järjestettiin paneelikeskustelut työvoiman maahanmuuton edistämisestä ja turvallisuuden tunteen lisäämisestä moninaisessa yhteiskunnassa. Osana seminaaria toteutettiin myös syksyn ensimmäiset maahanmuuttodialogit, joiden teemana oli kokemukset maahanmuuttajien työllistymisestä.</p>
<h2>Vastaanottavainen yhteiskunta edistää työhön johtavaa maahanmuuttoa</h2>
<p>Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Tarvitsemme työntekijöitä eri toimialoille, ja tarvetta on kaikenlaisille osaajille. Toisin kuin usein ajattelemme, Suomi ei kuitenkaan itse valitse tänne tulevia osaajia, vaan parhaassa tapauksessa he valitsevat Suomen monien tarjolla olevien vaihtoehtojen joukosta. Seminaarissa pohdittiin keinoja, joilla voisimme parhaiten edistää maahanmuuttoa ja tehdä Suomesta mahdollisimman hyvän maahanmuuttomaan.</p>
<p>Onnistuneen maahanmuuttokokemuksen avain on vastaanottavainen yhteiskunta. Seminaarissa todettiin, että asenneilmapiirin täytyy muuttua: valtiovallan toimet jäävät turhiksi, jos yhteiskunnan asenteet eivät tue tavoitteita. Esimerkiksi työelämässä on vielä paljon maahanmuuttajia syrjiviä käytäntöjä. Rakenteellista syrjintää ja rasismia täytyy tunnistaa ja siihen tulee puuttua.</p>
<p>Työperäisen maahanmuuton sijaan meidän tulisi puhua pikemminkin työhön johtavasta maahanmuutosta: ihmisille pitäisi pystyä luomaan polkuja työelämään riippumatta siitä, millä perusteella he Suomeen tulevat. On myös tärkeää tunnistaa Suomessa jo olevien ihmisten osaaminen. Työyhteisöissä pitäisi kokeilla rohkeasti monimuotoisuutta edistäviä rekrytointikeinoja ja panostaa siihen, että erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat ihmiset tuntevat olonsa tervetulleiksi.</p>
<h2>Maahanmuuttopolitiikan valmistelusta nykyistä osallistavampaa </h2>
<p>Maahanmuutossa on kyse ihmisistä. Politiikan ja siitä käytävän keskustelun tulee olla inhimillistä, ja me–he-ajattelusta pitää pyrkiä eroon. Myös maahanmuuton monimuotoisuuden ymmärtäminen edesauttaisi keskustelua: maahantulon perusteet ja ihmisten tilanteet ovat kovin erilaisia. </p>
<p>Seminaarin osallistujilta saimme selkeän viestin siitä, että maahanmuuttopolitiikan tärkein kehityskohde on osallisuus. Maahanmuuttopolitiikkaa tulee siksi valmistella yhä avoimemmin ja osallistavammin. Viranomaisten tulee panostaa siihen, että myös maahan muuttaneiden ääni saadaan kuulumaan nykyistä paremmin. Maahanmuuttoon liittyvistä epäkohdista ja haasteista pitää pystyä puhumaan.</p>
<p>Seminaarissa todettiin, että osallisuus yhteiskuntaan on myös tekijä, joka on omiaan kasvattamaan kaikkien Suomessa asuvien turvallisuuden tunnetta. Kun viranomaistoiminta on läpinäkyvää, yhdenvertaista ja erilaisista taustoista tulevat ihmiset huomioivaa, turvallisuuden tunne ja luottamus viranomaisiin vahvistuvat.</p>
<p>Sisäministeriö on tänä syksynä toteuttanut Maahanmuuttodialogit-keskustelusarjan, jonka tavoitteena on antaa mahdollisimman monelle mahdollisuus osallistua maahanmuutosta käytävään keskusteluun ja tuoda esiin itselleen tärkeitä näkökohtia. Keskusteluiden kirjauksista julkaistaan ensi vuoden alussa yhteenveto, jota hyödynnetään muun muassa tulevassa ulkomaalaislain kokonaisuudistuksessa sekä Suomen kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan valmistelussa. Toivomme, että dialogit toimivat yhtenä avauksena kohti osallistavampaa politiikkavalmistelua.</p>
<h2>Maahanmuuttopolitiikka tarvitsee johtajuutta ja jatkuvuutta </h2>
<p>Seminaari osoittautui hienoksi tavaksi kokoontua yhteen ja keskustella maahanmuutosta niin vanhojen kuin uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. Toivomme, että rakentava keskustelu jatkuu eri foorumeilla. Tarvitsemme mukaan koko yhteiskunnan, jotta voimme yhdessä rakentaa Suomesta maailman parasta maahanmuuttomaata ja luoda pitkäjänteistä, johdonmukaista maahanmuuttopolitiikkaa sekä nyt että tulevaisuudessa. </p>
<p>Erikoistutkija Pasi Saukkosta lainaten, maahanmuuttopolitiikka tarvitsee kahta J:tä: johtajuutta ja jatkuvuutta. Niitä tarvitaan, kun toivottavasti pian yhdessä muiden ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa pääsemme uudistamaan ulkomaalaislakia. Uudistukseen tähtäävä työ on sisäministeriön vedolla jo hyvässä vauhdissa, ja seminaari vahvisti edelleen käsitystämme siitä, että uudistus todellakin on tarpeen. </p>
<p><em>Minna Hulkkonen<br />
ylijohtaja, osastopäällikkö<br />
<a href="https://www.twitter.com/HulkMi" target="_blank">@HulkMi</a></em></p>
<p><a href="https://intermin.fi/documents/1410869/3723668/Suomesta+maahanmuuttomaa+-seminaarin+yhteenveto+27102022.pdf/ecad40a3-043c-4bf7-b81d-80155101cfeb?t=1666859331345" target="">Yhteenveto: Suomesta maahanmuuttomaa – yhdessä tavoitteista tekoihin</a><br />
<a href="https://intermin.fi/maahanmuuttodialogit">Lisätietoa maahanmuuttodialogeista</a></p>Tiia Talvitie2022-10-27T08:35:00ZHyvinvointialueilla viimeistellään valmisteluja pelastustoimen järjestämistehtävän vastaanottamiseksiMaria Nykyrihttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1373423172022-12-28T09:26:36Z2022-10-21T12:10:00Z<p><img alt="" data-fileentryid="15320127" src="https://intermin.fi/documents/1410869/3995716/Janne+Koivukoski+uusi+350+px.jpg/ecf4c8de-4fe9-c4cc-cc40-6cdf2a5e4096?t=1567518952000" style="display: inline-block; float: left; margin-right: 1.2rem;" />Loppusyksy on kiireistä aikaa hyvinvointialuevalmistelussa, ja alueilla keskitytään nyt niihin tehtäviin, jotka on välttämätöntä hoitaa ennen vuoden vaihdetta. Pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö valmistelussa on välttämätöntä, jotta alueilla syntyy yhteinen käsitys valmistelupanosten kohdentumisista. Kaikilla alueilla on tehtäviä, joiden valmistelua joudutaan siirtämään ajallisesti eteenpäin ja turvautumaan siirtymäkauden järjestelyihin aikaisempien toimijoiden kanssa.</p>
<p>Pelastustoimen voimassa olevia palvelutasopäätöksiä on jouduttu tarkistamaan ja mukauttamaan erityisesti niillä pelastustoimen alueilla, joille tulee alue- tai kuntapohjaisia muutoksia. Tällä pyritään sitouttamaan hyvinvointialueiden aluevaltuustot palvelutason ylläpitoon aiempiin päätöksiin perustuen. Uudet palvelutasopäätökset tulee olla hyväksyttynä aluevaltuustoissa 1.12.2023 mennessä. </p>
<p>Muita pelastustoimen erityisessä tarkastelussa olevia, palvelutuotannon jatkuvuuden turvaavia, asioita ovat palokuntasopimusten siirtojen varmistaminen sekä ensihoitopalveluiden järjestelyt. Lisäksi pelastustoimen kansallisten ICT-järjestelmien muutosvalmisteluista tulee huolehtia ja varmistaa järjestelmien toimivuus vuoden vaihteessa. </p>
<p>Myös pelastustoimen varautumisjärjestelyjen tulee olla kunnossa, ja ne tulee integroida hyvinvointialueen yhteiseen varautumiskokonaisuuteen. Monilla alueilla toimialarakenne tukee jo näiden tehtävien hoidon ja siirron onnistumista. Muutostilanteessa on huolehdittava myös hyvinvointialuetta laajemman alueellisen varautumisyhteistyön toteutumisesta ja järjestelyistä.</p>
<h2>Yhdyspinnoissa työn keskeytymätön jatkuminen on tärkeää</h2>
<p>Pelastustoimi on jo 18 vuotta toiminut alueellisesti organisoituna. Yhdyspinnat kuntasektorin toimijoihin ovat vakiintuneet, ja suurin osa yhteistyöstä jatkuu ennallaan. Keskeytymätön yhteistyö yhdyspintarakenteissa tulee turvata myös hyvinvointialueiden palvelutuotannon käynnistyessä. Varautumisen ohjauksessa ja järjestelyissä tapahtuu muutoksia, ja näiden tehtävien osalta muodostuu uusia yhdyspintoja.</p>
<p>Turvallisuuden edistämisen kannalta yhdyspintarakenteissa rakennusvalvonnan, sammutusvesihuollon sekä varautumisen ja väestönsuojelun tehtävissä on huolehdittava, että yhteistoiminnan vakiintunet toimintamuodot säilyvät ja mahdollisesti tarvittavat sopimukset on laadittu. Ympäristövahinkojen torjunnan osalta pelastustoimi vastaa onnettomuuden aikaisesta pelastustoiminnasta. Onnettomuuden jälkitoimien, jätehuollon, valvonnan sekä puhdistustoimien siirrot oikeille vastuutahoille tulee olla sovittuina.</p>
<h2>Pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet viimeistelyssä</h2>
<p>Pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet muodostavat tärkeimmän lähtökohdan uudessa valtion ohjausjärjestelmässä. Valtakunnalliset tavoitteet ovat strategisia, ja ne ohjaavat pelastustoimen palveluiden järjestämistä vuosina 2023-2026. Tavoitteet muodostavat viitekehikon, mihin suuntaan palveluita kehitetään lähivuosien aikana. Ne korvaavat voimassa olevan pelastustoimen strategian. Hyvinvointialueet vastaavat palvelutuotannon ohjauksesta ja järjestämisestä valtakunnallisten tavoitteiden ja alueellisen palvelutasopäätöksen perusteella. </p>
<p>Strategisten tavoitteiden valmisteluun on osallistunut laajasti pelastustoimen toimialan keskeisiä viranomaisia ja järjestöjä. Työ käynnistyi jo vuonna 2021, ja keväällä 2022 toteutettiin kaksi työpajaa, joissa työstettiin tavoitteita ja niiden perusteluita. Laaja lausuntokierros toteutettiin 9.5.-17.6.2022. Yhteensä 43 toimijaa tai organisaatiota jätti strategisiin tavoitteisiin lausuntonsa. Lausuntopalaute oli kokonaisuudessaan myönteinen, eikä se aiheuttanut suuria muutoksia yhdeksän pelastustoimen tavoitteen viitekehikkoon. </p>
<p>Viitekehikkoa pidettiin yleisesti toimivana, ja sen arvioitiin vastaavan hyvin toimintaympäristön vaatimuksiin, riskeihin ja uhkiin. Uudet versiot on laadittu lausuntopalautteen perusteella, ja myös poliittisten toimijoiden kommentit ja parannusehdotukset on otettu huomioon viimeistelyvaiheessa. Pelastustoimen neuvottelukunta ja ministerityöryhmät saavat mahdollisuuden esittää omat näkemyksensä asiasta lokakuussa. Prosessi etenee suunnitellusti, ja tavoitteena on, että valtioneuvoston vahvistaisi 1.1.2023 voimaantulevat tavoitteet marraskuussa. </p>
<h2>Pelastustoimen neuvottelukunnan työ käynnistyy lokakuussa</h2>
<p>Valtioneuvosto asetti pelastustoimen neuvottelukunnan 29. syyskuuta. Pelastustoimen neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä. Jäsenistöön kuuluu myös sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja hyvinvointialueiden edustajat. Hyvinvointialueita neuvottelukunnassa edustavat hyvinvointialueen pelastustoimen ylimmät viranomaiset eli pelastusjohtajat. </p>
<p>Neuvottelukunnan rooli hyvinvointialueiden ohjauksessa on keskeinen. Neuvottelukunta tulee kokoontumaan vuosittain noin kaksi kertaa. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata ja arvioida pelastustoimen järjestämisen kehitystä, tehdä ehdotuksia valtakunnallisiksi tavoitteiksi, edistää pelastustoimen tiedonhallintaa sekä käsitellä lainsäädäntöä ja muita kehittämistarpeita pelastustoimessa. Neuvottelukunnassa edistetään myös valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä. Sisäministeriön johdolla käytävät neuvottelut sekä investointisuunnitelmien käsittelyt hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa ovat konkreettisia, erityisesti syksyisin, neuvottelukunnassa käsiteltäviä asioita. </p>
<p>Neuvottelukunta järjestäytyy ensimmäisessä kokouksessaan 24.10. Järjestäytymisen ohella neuvottelukunnan ensimmäisenä tehtävänä on käsitellä valtakunnalliset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle.</p>
<p><a href="https://intermin.fi/pelastustoimenuudistus">Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on palvelujen paraneminen</a></p>
<p><a href="https://soteuudistus.fi/etusivu">Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus | Soteuudistus</a></p>
<p><em>Janne Koivukoski<br />
pelastusneuvos</em></p>Maria Nykyri2022-10-21T12:10:00ZSuomi jatkaa avun toimittamista UkrainaanBenitta Martikainenhttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1363822542022-11-08T07:19:24Z2022-10-12T10:30:00Z<p><img alt="" class="" data-fileentryid="136383130" src="https://intermin.fi/documents/1410869/3995716/Krista-Mikkonen--5blogi.png/5f5c4aca-991a-a878-93b7-01098e77dcef?t=1665491920100" style="display: inline-block; float: left; margin-right: 1.2rem;" />Venäjän julma hyökkäyssota jatkuu Ukrainassa jo seitsemättä kuukautta. Sen aikana tuhannet ovat menettäneet henkensä ja miljoonat joutuneet pakenemaan maasta. Iskut siviilejä kohtaan ovat tällä viikolla kiihtyneet. <br />
<br />
Sodan vaikutukset tuntuvat yhä enemmän myös suomalaisten arjessa. Venäjän tavoitteena onkin heikentää länsimaiden Ukrainalle antamaa tukea. On tärkeää, että emme taivu painostuksen alla, vaan jatkamme horjumatta Ukrainan tukemista. </p>
<p>Yksi tärkeimmistä avun muodoista Ukrainalle on sotilaallinen tuki. Ukraina ei pärjäisi taisteluissa ilman sitä. Suomi on lähettänyt Ukrainaan puolustustarvikkeita useaan otteeseen. Yhdeksännen apupaketin lähettämisestä päätettiin viime viikolla.<br />
<br />
Aseellinen apu ei kuitenkaan yksin riitä. Vakavimmissakin kriiseissä sotilaallinen suorituskyky tarvitsee tuekseen siviiliyhteiskunnan toimintoja kuten terveydenhuoltoa, pelastustoimea sekä liikenne- ja viestintäinfrastruktuuria. Tämä on huomattu myös Ukrainassa, jossa tarvitaan nyt monenlaista apua. <br />
<br />
Suomen siviilipuolen materiaaliavun toimittamisesta Ukrainaan vastaa sisäministeriö. Apu toimitetaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta ja se koostuu isoilta osin lahjoituksista. Apuaan ovat antaneet muun muassa yritykset, järjestöt ja julkishallinnon toimijat kuten sairaanhoitopiirit. Kokonaisuudessaan Suomi on toimittanut Ukrainaan siviilipuolen materiaaliapua 28 rekkalastillista. Jo lähetetyn ja valmistelussa olevan avun rahallinen arvo vastaa viittä miljoonaa euroa. <br />
<br />
Valtaosa Ukrainaan toimitettavasta avusta on terveydenhuollon tarvikkeita. Olemme lähettäneet Ukrainaan esimerkiksi kolmetoista ambulanssia, lääkkeitä, hengitysmaskeja, paareja, defibrillaattoreita ja ensiapupakkauksia. Ne ovat tarpeen, sillä Venäjä on iskenyt moniin Ukrainan terveydenhuollon kannalta tärkeisiin kohteisiin. <br />
<br />
Siviilipuolen apuun kuuluvat myös hätämajoitteet ja väestönsuojatarvikkeet. Jo keväällä arvioitiin, että yli puolet Ukrainan lapsista oli menettänyt kotinsa. Suomi toimitti heti sodan ensimmäisen viikon aikana Ukrainaan hätämajoitteita 10 000 ihmiselle. Kuluvan syksyn aikana puolestaan toimitamme Ukrainaan väliaikaisia perheasuntoja 200 hengelle.<br />
<br />
Sotilaiden lisäksi lähellä rintamalinjaa työskentelevät pelastustoimen ammattilaiset. He sammuttavat pommituksista alkaneita tulipaloja ja pelastavat ihmisiä raunioista. Tässä vaativassa työssä Suomi on tukenut toimittamalla Ukrainaan muun muassa kuusi sammutusautoa ja pelastustoimen tarvikkeita. Syksyn aikana lähetämme pelastustoimen työntekijöille kymmenen liikuteltavaa majoitustilaa. <br />
<br />
Valitettavasti näyttää siltä, että sota Ukrainassa kestää vielä pitkään. Siksi myös avun antamisen on jatkuttava. Edellinen avustuskuorma lähti Suomesta matkaan noin kaksi viikkoa sitten, ja uusia apulähetyksiä kokoamme jatkuvasti. Tähän tarvitaan tiivistä yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan välillä. <br />
<br />
Haluan kiittää kaikkia apuaan tarjonneita. Samalla toivon, että suomalaisten halu auttaa säilyy korkeana jatkossakin. Yksityishenkilöille paras tapa auttaa on tehdä lahjoitus avustusjärjestölle. Ukrainan tukeminen on meidän kaikkien yhteinen ponnistus. <br />
<br />
<em>Krista Mikkonen<br />
sisäministeri<br />
<a href="https://www.twitter.com/MikkonenKrista" target="_blank">@MikkonenKrista</a><br />
<br />
<a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/48026da4-5782-4bdb-9982-dabbce9e3582">Blogi on julkaistu Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 12.10.</a></em></p>Benitta Martikainen2022-10-12T10:30:00ZPoliisin toimintaedellytykset varmistetaan vakauttamisohjelmallaAnne Jylhähttps://intermin.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=3899088&entryId=1363655762022-11-08T07:20:04Z2022-10-11T06:30:00Z<p><img alt="" data-fileentryid="109176263" src="https://intermin.fi/documents/1410869/3995716/tomi-vuori-blogi.png/91e3150c-3517-9a67-e820-c14a5b855dc0?t=1644486466885" style="display: inline-block; float: left; margin-right: 1.2rem;" />Olemme viime aikoina saaneet konkreettisesti havaita demokratian vahvuudet. Se on Suomen valitsema tie, ja sellaisenaan kaikin tavoin puolustamisen arvoinen asia. </p>
<p>Olennainen osa demokraattista yhteiskuntaa on oikeusvaltio. Oikeusvaltiolla on tukipilarinsa, ja poliisi on yksi keskeisistä oikeusvaltion puolustajista. Poliisi toimii verovaroilla, se on meidän kaikkien kustantama. Vastineena saamalleen rahoitukselle poliisi tarjoaa kaikille ja koko maassa turvaa. Viime kädessä poliisi toteuttaa myös laajempaa funktiota, se huolehtii keskeiseltä osin - toki yhdessä muiden kanssa - siitä, että maassamme säilyy yhteiskuntarauha.</p>
<p>Oikeusvaltiolla on hintansa. Poliisin rahoituksesta on vuosien saatossa muotoutunut jokavuotinen jännitysnäytelmä. Viime syksy oli kuitenkin eräänlainen kulminaatiopiste. Poliisin henkilöstön lomautuksilta lopulta vältyttiin, mutta samalla todettiin laajemminkin, ettei näin voi jatkua. Sisäministeriö ja valtiovarainministeriö asettivatkin yhdessä kolme selvityshenkilöä selvittämään poliisin rahoitukseen liittyviä seikkoja.</p>
<p>Selvityshenkilöt totesivat, ettei poliisin varainkäyttöön liity väärinkäytöksiä. Se oli ministeriön näkökulmasta lähtökohtaisestikin selvää, mutta selvityshenkilöt esittivät myös useita harkinnanarvoisia kehittämisehdotuksia lähtien poliisin hallintorakenteen tarkastelusta ja päätyen aiemmasta poikkeavaan budjettijaotteluun. Myös mm. hankintojen automatisointia peräänkuulutettiin. Tehtiin myös ehdotus uudenlaisen talous- ja hallintoasioiden yhteistyöryhmän asettamisesta. </p>
<h2>Vakauttamissuunnitelmalla kokonaisuuden hallintaan</h2>
<p>Sisäministeriössä oltiin kuitenkin jo ennen selvityshenkilöiden työn alkua hahmoteltu laajempaa systemaattista suunnitelmaa poliisin tilanteen vakauttamiseksi. Hieman mutkia oikoen ajatuksena oli käydä läpi kaikki poliisin talouden meno- ja tulo-puolen tekijät, ja niihin systemaattisesti keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vaikuttamalla päästä siihen, että meillä on poliisi, jolla on hyvät toimintaedellytykset. Toisin sanoen, tavoitteena on tehokas poliisi, johon meillä on myös varaa.</p>
<p>On keskeistä huomata, että vaikka poliisi tarvitsee toimintaansa huomattavan määrän rahaa, ei lisäraha kuitenkaan ole kaikkeen ratkaisu, varsinkaan, kun lähivuosien jakovara ei näytä olevan kasvussa. Rahoituksesta tulee tietenkin pitää pitkäjänteisesti huolta, mutta toimintaedellytykset koostuvat lopultakin oikeasuhtaisesta tehtävä-, tulo-, kulurakenteesta sekä toimintaa tarkoituksenmukaisesti tukevasta infrastruktuurista. Jo yksistään lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa poliisin tehtäviin ja näin ollen suoriin kuluihin. </p>
<p>Edellä oleva tarkoittaa myös sitä, ettei poliisin taloudenpitoa voida erottaa toiminnasta, eikä toimintaa voida erottaa toiminnan mahdollistavista toimitila- ja tietotekniikka-asioista. Kaikki nämä muodostavat kokonaisuuden. Yhtä asiaa ei voida järkevästi tarkastella ilman muita. </p>
<p>Asioita on sitä paitsi tarkasteltava laajasti, riippumatta siitä, kenelle päätösvalta asiassa kuuluu. Siksi mainittua vakauttamissuunnitelmaa on valmisteltu yhdessä poliisin ylijohdon, Poliisihallituksen, kanssa. Keskeistä on yhteinen tekeminen sekä molemmin puolinen luottamus ja asiaan sitoutuminen. Suunnitelma on nyt laadittu, ja sen etenemistä seurataan säännöllisesti. </p>
<h2>Poliisin hallintorakennetta ja toimipisteverkostoa kehitetään</h2>
<p>Sisäministeriö on osana laajempaa poliisin vakauttamissuunnitelmaa käynnistänyt hankkeen poliisin hallintorakennetta koskevaksi arvioinniksi ja asiaan liittyvien kehittämisvaihtoehtojen selvittämiseksi. Aivan pian asetetaan lisäksi hanke poliisin toimintalähtöiseksi verkostotarkasteluksi. Sen tavoitteena on puolestaan tunnistaa koko toimipaikkaverkostoon liittyvät investointien kohdistamistarpeet sekä tuottaa tietoa ja näkemystä jatkokehitystä varten. Hankkeen tavoitteena on myös tunnistaa tietoon perustuvat mallit toimitilahankkeiden laajuuden määrittelyyn. </p>
<p>Kuten sanottu, oikeusvaltiolla on hintansa, ja turvallisuus maksaa. Me olemme ministeriössä ja poliisissa kuitenkin tilivelvollisia veronmaksajille ja myös poliittiselle päätöksentekijälle. Siksi sitoudumme tämän vakauttamissuunnitelman kautta tekemään kaikkemme, jotta poliisia koskevat ratkaisut johtaisivat parhaaseen mahdolliseen poliisitoimintaan sillä rahalla, joka käytettävissä on. </p>
<p>Kaiken tämän olemme sitoutuneet tekemään avoimuuden hengessä. Ihmisillä on oikeus tietää, mihin heidän rahansa käytetään. Päätöksentekijöiden on yhtä lailla voitava luottaa siihen, että poliisin toiminnan tason ylläpitämiseen ohjattu raha menee juuri nimenomaan ilmoitettuun tarkoitukseen, eikä esim. toimitilakuluihin. </p>
<p>Turvalliset toimitilat ovat kuitenkin hyvin tärkeät. Poliisi on joutunut laajasti kärsimään huonokuntoisten toimitilojen aiheuttamista terveyshaitoista. Oletamme verkostotarkastelun kautta saavamme tämänkin asian pikkuhiljaa kuntoon. </p>
<p><em>Tomi Vuori<br />
ylijohtaja</em><br />
<a href="https://twitter.com/TomiVuori">@TomiVuori</a></p>
<p><a href="https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM043:00/2022">Poliisin hallintorakenteen arviointi ja kehittäminen - Sisäministeriö</a></p>Anne Jylhä2022-10-11T06:30:00Z