Haku

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on osa sisäministeriön tehtävien ja hallinnonalan konsernistrategian sekä hallitusohjelman toimeenpanoa. Sisäministeriön TKI-toiminnan tavoitteena on: varmis...

10.12.2025 | Riippumattoman asiantuntijaryhmän toteuttama laajapohjainen väliarviointi hyvinvointialueuudistuksesta julkistettiin 10. joulukuuta. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ja sisäministeri Mari Rantanen pitävät väliarvioinnin tuloksia arvokkaina.

10.12.2025 | Hyvinvointialueuudistus on edennyt koko maassa uudistukselle asetettujen tavoitteiden suuntaan, mutta moni asia on vielä kesken. Näin todetaan riippumattoman asiantuntijaryhmän tekemässä laajapohjaisessa hyvinvointialueuudistuksen väliarvioinnissa.

10.12.2025 | En oberoende expertgrupp har gjort en omfattande halvtidsutvärdering av välfärdsområdesreformen, som publicerades den 10 december. Social- och hälsovårdsminister Kaisa Juuso, kommun- och regionminister Anna-Kaisa Ikonen och inrikesminister Mari Rantanen anser att resultaten av halvtidsutvärderingen är viktiga.

Siviilikriisinhallinnan toimijat ja vastuut Suomessa sisäministeriö vastaa siviilikriisinhallinnan kansallisten valmiuksien ylläpitämisestä, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Suomen näkyvyyden ja osallistumisen vahvistamisen kannalta riittäv...

10.12.2025 | An independent group of experts has conducted a broad-based interim evaluation of the wellbeing services county reform, which was published on 10 December. Minister of Social Affairs and Health Kaisa Juuso, Minister of Local and Regional Government Anna-Kaisa Ikonen and Minister of the Interior Mari Rantanen consider the findings valuable.

10.12.2025 | Välfärdsområdesreformen har framskridit som planerat i hela landet, men det finns fortfarande mycket att göra. Detta visar en omfattande halvtidsutvärdering av välfärdsområdesreformen som har gjorts av en oberoende expertgrupp.

10.12.2025 | The wellbeing services county reform is progressing towards the set objectives throughout Finland, but there are still many issues left to address. This is according to a broad-based interim evaluation of the wellbeing services county reform made by an independent expert group.

29.9.2021 | Nuorisotutkimusverkosto ja Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) selvittivät tutkimuksessaan seksuaalirikosten tekijöiden taustoihin liittyviä riskejä, seksuaalirikosten tapahtumiseen vaikuttavia tilannetekijöitä sekä toimenpide-ehdotuksia seksuaalirikollisuuden ennalta ehkäisemiseksi.

16.2.2021 | Tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia yhteisvaikutuksia ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutoksilla on ollut kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan. Tarkasteluun oli rajattu hallituskaudella 2015–2019 hyväksytyt tai voimaan tulleet muutokset. Tutkimuksen mukaan turvapaikkaprosessin tehostamiseksi tehdyt lakimuutokset ovat myös heikentäneet hakijoiden asemaa.

16.2.2021 | Tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia yhteisvaikutuksia ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutoksilla on ollut kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan. Tarkasteluun oli rajattu hallituskaudella 2015–2019 hyväksytyt tai voimaan tulleet muutokset. Tutkimuksen mukaan turvapaikkaprosessin tehostamiseksi tehdyt lakimuutokset ovat myös heikentäneet hakijoiden asemaa.

Maasta poistaminen ja poistuminen Henkilöllä, jolla ei ole laillisen oleskelun edellytyksiä Suomessa, on velvollisuus poistua maasta. Tämä tarkoittaa muun muassa kielteisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen saaneita ihmisiä tai rikosten perus...

12.11.2021 | Valtioneuvoston tilaamassa tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia täydentäviä maahanmuuton väyliä kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville henkilöille on olemassa. Erityisenä painopisteenä olivat työ- ja opiskeluperusteiset väylät. Täydentävien väylien ohjelmien määrä kasvaa nopeasti, ja niillä on potentiaalia vastata niin suojelun tarpeessa olevien ihmisten kuin vastaanottavien yhteiskuntien tarpeisiin.

23.3.2021 | Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on koostanut tutkimuksen ekstremistisestä puheesta suomenkielisessä verkkokeskustelussa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten väkivaltaisesta ekstremismistä uutisoidaan valtakunnallisessa mediassa.

12.11.2021 | Valtioneuvoston tilaamassa tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia täydentäviä maahanmuuton väyliä kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville henkilöille on olemassa. Erityisenä painopisteenä olivat työ- ja opiskeluperusteiset väylät. Täydentävien väylien ohjelmien määrä kasvaa nopeasti, ja niillä on potentiaalia vastata niin suojelun tarpeessa olevien ihmisten kuin vastaanottavien yhteiskuntien tarpeisiin.

1.12.2021 | Itä-Suomen yliopiston koordinoiman tutkimuksen mukaan vaarallisuuden ja väkivaltariskin arviointi kaipaa yhtenäistämistä niin käytettyjen käsitteiden kuin käytäntöjen suhteen. Riskiarviointien tulokset yksilötasolla sisältävät paljon epävarmuustekijöitä. Väkivaltariskin arviota olisi tämän vuoksi perusteltua käyttää rikosoikeudellisesta näkökulmasta korkeintaan täydentävänä osana vapauttamis- tai seuraamusharkintaa.

15.10.2024 | 15. lokakuuta julkaistun tutkimuksen mukaan oleskelulupien toimeentuloedellytyksissä suurin kehittämistarve koskee perheenyhdistämisen edellytyksenä olevaa toimeentuloedellytystä. Työperäisissä oleskeluluvissa tulorajoihin perustuvan toimeentuloedellytyksen ehdotetaan säilyvän pääsääntönä, mutta sitä voisi joustavoittaa erittäin osaavan työvoiman kohdalla. Myös tarkastelun kohteena olleet toimeentuloedellytyksen tulorajojen lievennykset lisäävät maahanmuuton määrää ja muuttavat sen rakennetta.

3.9.2019 | Ydinaseet ovat tehneet paluun maailmanpolitiikan keskiöön, todetaan tuoreessa Ulkopoliittisen instituutin raportissa. Ydinasepelotteen merkityksen korostuminen on kytköksissä kiristyneeseen suurvaltakamppailuun, alueellisiin turvallisuusjännitteisiin sekä teknologiseen kehitykseen. Kyse ei kuitenkaan ole paluusta kylmän sodan kaltaiseen vastakkainasetteluun Yhdysvaltain ja Venäjän välillä, koska ydinasepolitiikkaan liittyvä toimintaympäristö on moninapaisempi kuin ennen.

28.4.2020 | Kuntien tekemää alueellista turvallisuussuunnittelua kehitetään, jotta maakunnat, kunnat tai laajemmat alueet voisivat paremmin varautua häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Uuden tutkijoiden kehittämän mallin avulla turvallisuussuunnittelu voidaan organisoida uudella tavalla. Tarkastelualueella voidaan myös valita sille sopivat indikaattorit, joiden avulla alueen turvallisuutta halutaan kuvata.

4.10.2019 | Kolmannes kuntapäättäjistä ja melkein puolet kansanedustajista tai heidän avustajistaan on ollut vihapuheen kohteena luottamus- tai virkatehtäviensä takia. Lisäksi kaksi kolmesta päättäjästä arvioi julkisessa keskustelussa esiintyvän vihapuheen lisääntyneen viime vuosina. Tulokset käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta.

17.1.2024 | Siviilivalmius yhdessä -hankkeen loppuraportissa suositellaan kansallisten ja kansainvälisten turvallisuuteen liittyvien termien yhteensovittamista, turvallisuuteen liittyvän sanaston merkitysten huomiointia sekä uusien käsitteiden ja ajattelutapojen huomiointia kehitystyössä.

15.5.2019 | Rattijuopumuksesta määrätään suomalaisissa tuomioistuimissa rangaistukseksi tyypillisesti noin 50 päiväsakkoa. Jos päihteenä on alkoholi, sen määrä kuljettajan veressä tai hengitysilmassa on tärkein päiväsakkojen määrää selittävä tekijä. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tekemästä tutkimuksesta, jossa käytiin läpi vuoden 2017 käräjä- ja hovioikeuksien ratkaisuja.

15.10.2024 | En studie som publicerades den 15 oktober visar att det största utvecklingsbehovet i fråga om försörjningsförutsättningar för uppehållstillstånd har att göra med förutsättningen för familjeåterförening. När det gäller arbetsrelaterade uppehållstillstånd föreslås det att försörjningsförutsättningen också i fortsättningen som huvudregel ska basera sig på inkomstgränser, men en flexiblare förutsättning för mycket kompetent arbetskraft kan bli möjlig.

1.9.2023 | Sosiaalisen median täysipainoinen hyödyntäminen edellyttää, että viranomaisten viestintäohjeissa on määriteltynä kanavakohtaisesti viestinnän tavoitteet, kohderyhmät, ydinviestit ja viestintävastuut. Somen hyödyntämiseen ja viranomaisten koulutukseen on myös resursoitava riittävästi. Myös tuen järjestäminen tulisi huomioida tilanteissa, joissa viranomaiset joutuvat maalittamisen tai muun häiritsevän toiminnan kohteeksi.

2.5.2023 | Syrjäytymisellä on yhteys turvallisuusongelmiin: rikokset ja onnettomuudet kasautuvat pienituloiselle ja työn ja koulutuksen ulkopuolella olevalle väestölle. Vaikka merkittävä osa yhteydestä selittyy yksilöiden välisillä eroilla, syrjäytymisellä on myös aito, turvallisuusongelmia lisäävä vaikutus. Työllisyyden lisääminen ja työttömien osallistaminen sekä koulutuksen laajentaminen ovat lupaavia keinoja rikosten ja onnettomuuksien vähentämisessä.

30.3.2023 | Vuoden 2023 valtakunnallinen turvallisuustapahtuma järjestetään Seinäjoella 25.-26. toukokuuta. Turvallisuustapahtuman teemana on tänä vuonna tutkimustieto ja teknologia.

1.9.2023 | För att sociala medier ska kunna utnyttjas fullt ut krävs att kommunikationsmålen, målgrupperna, kärninnehållet och kommunikationsansvaret definieras kanalvis i myndigheternas kommunikationsriktlinjer. Det krävs också tillräckliga resurser för att utnyttja sociala medier och utbilda myndigheterna. Dessutom är det viktigt att tillhandahålla stöd i situationer där myndigheterna blir svartmålade eller utsatta för andra former av trakasserier.

2.5.2023 | Utslagning har ett samband med säkerhetsproblem: brott och olyckor förekommer oftare bland låginkomsttagare som saknar arbete och utbildning. Även om en betydande del av sambandet kan förklaras med skillnader mellan individer, har utslagningen också en verklig effekt som ökar säkerhetsproblemen. Att öka sysselsättningen och involvera de arbetslösa samt utöka utbildningen är lovande sätt att minska brott och olyckor.

20.5.2022 | Tuore tutkimus arvioi moniammatillisen ankkuritoiminnan vaikuttavuutta ja toteutusta nuorten rikosten ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty. Tutkimuksessa ankkuritoimintaan osallistuneilla nuorilla oli vertailuryhmää pienempi riski tehdä uusia rikoksia vuoden sisällä edellisestä rikoksesta.

30.3.2023 | Det nationella säkerhetsevenemanget 2023 ordnas i Seinäjoki den 25–26 maj. Temat för årets säkerhetsevenemang är forskningsbaserad kunskap och teknik.

17.1.2024 | I slutrapporten för projektet Civil beredskap tillsammans rekommenderas samordning av nationella och internationella säkerhetsrelaterade termer, beaktande av betydelsen av en säkerhetsrelaterad ordlista samt beaktande av nya begrepp och tänkesätt i utvecklingsarbete.

18.1.2023 | Euroopan unionin ja Naton kanssa tehtävä siviilivalmiusyhteistyö on antanut Suomelle potkun kehittää omaa siviilivalmiuttaan. Siviilivalmiuden käsitteellä ei tällä hetkellä ole selkeää ja vakiintunutta asemaa suomalaisessa kokonaisturvallisuuden järjestelmässä. 18. tammikuuta julkaistussa Policy Brief -katsauksessa pohditaan, mihin olemassa oleviin toimintoihin siviilivalmius liittyy ja mitä merkityksiä sen tulisi pitää sisällään.

10.5.2019 | Tutkimustietoa pitäisi käyttää nykyistä järjestelmällisemmin hyväksi ja turvalliseksi koetun lähiympäristön suunnitteluun tarvitaan uudenlaista koulutusta. Turvallisuusnäkökulma pitäisi saada konkreettisesti ja systemaattisesti mukaan lähiympäristösuunnitelmiin, suositellaan 10. toukokuuta julkaistussa selvityksessä.

29.9.2021 | Ungdomsforskningsnätverket och Institutet för kriminologi och rättspolitik (Krimo) vid Helsingfors universitet utredde i sin undersökning risker som hänför sig till bakgrunden till personer som begår sexualbrott, vilka omständigheter som inverkar på att sexualbrott inträffar samt förslag till åtgärder för att förebygga sexualbrottslighet.

20.5.2022 | En ny undersökning utvärderar vilka effekter den multiprofessionella ankarverksamheten har haft och hur verksamheten har genomförts i fråga om att förebygga att ungdomar begår brott. Motsvarande undersökningar har inte gjorts tidigare. Enligt undersökningen löpte de unga som deltog i ankarverksamheten jämfört med referensgruppen en lägre risk att begå nya brott inom ett år från det föregående brottet.

20.6.2022 | Suurin osa vihapuheesta tapahtuu nykyään verkossa. Vihapuheen ja verkkovihan lisääntyminen liittyy digitalisoitumiseen ja yhteiskunnallisen keskustelun polarisoitumiseen. Verkkoviha-tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa vihapuheen tuottajista ja levittäjistä sekä heidän verkostoistaan ja toimintatavoistaan ja lisätä ymmärrystä heidän toimintansa motiiveista.

15.7.2020 | Valtaosa suomalaisista luottaa yhä poliisiin. Tuoreeseen poliisibarometriin vastanneista 91 prosenttia luottaa poliisiin melko tai erittäin paljon. Luottamus on vähentynyt jonkin verran edellisestä mittauksesta (2018: 95%). Tulosten perusteella poliisi on onnistunut tärkeimmissä tehtävissään hyvin ja poliisityötä arvostetaan.

10.5.2019 | Forskningsinformation bör utnyttjas på ett mer systematiskt sätt än för närvarande i planeringen av en trygg närmiljö. Därtill behövs ny slags utbildning i närmiljöplanering. I en färsk utredningsrapport, som publicerades den 10 maj, rekommenderas det dessutom att trygghetsaspekter beaktas på ett konkret och systematiskt sätt i närmiljöplaneringen.

18.1.2023 | Samarbetet inom civil beredskap mellan EU och Nato har uppmuntrat Finland att utveckla sin egen civila beredskap. Begreppet civil beredskap har för närvarande ingen klar och etablerad ställning i det finländska systemet för övergripande säkerhet. I en Policy Brief-översikt som publicerades den 18 januari dryftas vilka befintliga funktioner den civila beredskapen hänför sig till och vilka betydelser begreppet ska bära.

16.2.2021 | Forskningsprojektet utredde vilka samlade effekter ändringarna i utlänningslagen och tillämpningspraxis har haft för personer som sökt och beviljats internationellt skydd. Undersökningen begränsades till ändringar som godkändes eller trädde i kraft under regeringsperioden 2015–2019. Den visar att lagändringarna, som gjordes för att effektivisera asylprocessen, också har försvagat de sökandes ställning.