Haku

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on osa sisäministeriön tehtävien ja hallinnonalan konsernistrategian sekä hallitusohjelman toimeenpanoa. Sisäministeriön TKI-toiminnan tavoitteena on: varmis...

10.12.2025 | Riippumattoman asiantuntijaryhmän toteuttama laajapohjainen väliarviointi hyvinvointialueuudistuksesta julkistettiin 10. joulukuuta. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ja sisäministeri Mari Rantanen pitävät väliarvioinnin tuloksia arvokkaina.

10.12.2025 | Hyvinvointialueuudistus on edennyt koko maassa uudistukselle asetettujen tavoitteiden suuntaan, mutta moni asia on vielä kesken. Näin todetaan riippumattoman asiantuntijaryhmän tekemässä laajapohjaisessa hyvinvointialueuudistuksen väliarvioinnissa.

10.12.2025 | En oberoende expertgrupp har gjort en omfattande halvtidsutvärdering av välfärdsområdesreformen, som publicerades den 10 december. Social- och hälsovårdsminister Kaisa Juuso, kommun- och regionminister Anna-Kaisa Ikonen och inrikesminister Mari Rantanen anser att resultaten av halvtidsutvärderingen är viktiga.

10.12.2025 | An independent group of experts has conducted a broad-based interim evaluation of the wellbeing services county reform, which was published on 10 December. Minister of Social Affairs and Health Kaisa Juuso, Minister of Local and Regional Government Anna-Kaisa Ikonen and Minister of the Interior Mari Rantanen consider the findings valuable.

Siviilikriisinhallinnan toimijat ja vastuut Suomessa sisäministeriö vastaa siviilikriisinhallinnan kansallisten valmiuksien ylläpitämisestä, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Suomen näkyvyyden ja osallistumisen vahvistamisen kannalta riittäv...

10.12.2025 | The wellbeing services county reform is progressing towards the set objectives throughout Finland, but there are still many issues left to address. This is according to a broad-based interim evaluation of the wellbeing services county reform made by an independent expert group.

10.12.2025 | Välfärdsområdesreformen har framskridit som planerat i hela landet, men det finns fortfarande mycket att göra. Detta visar en omfattande halvtidsutvärdering av välfärdsområdesreformen som har gjorts av en oberoende expertgrupp.

29.9.2021 | Nuorisotutkimusverkosto ja Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) selvittivät tutkimuksessaan seksuaalirikosten tekijöiden taustoihin liittyviä riskejä, seksuaalirikosten tapahtumiseen vaikuttavia tilannetekijöitä sekä toimenpide-ehdotuksia seksuaalirikollisuuden ennalta ehkäisemiseksi.

Maasta poistaminen ja poistuminen Henkilöllä, jolla ei ole laillisen oleskelun edellytyksiä Suomessa, on velvollisuus poistua maasta. Tämä tarkoittaa muun muassa kielteisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen saaneita ihmisiä tai rikosten perus...

16.2.2021 | Tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia yhteisvaikutuksia ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutoksilla on ollut kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan. Tarkasteluun oli rajattu hallituskaudella 2015–2019 hyväksytyt tai voimaan tulleet muutokset. Tutkimuksen mukaan turvapaikkaprosessin tehostamiseksi tehdyt lakimuutokset ovat myös heikentäneet hakijoiden asemaa.

16.2.2021 | Tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia yhteisvaikutuksia ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutoksilla on ollut kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan. Tarkasteluun oli rajattu hallituskaudella 2015–2019 hyväksytyt tai voimaan tulleet muutokset. Tutkimuksen mukaan turvapaikkaprosessin tehostamiseksi tehdyt lakimuutokset ovat myös heikentäneet hakijoiden asemaa.

12.11.2021 | Valtioneuvoston tilaamassa tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia täydentäviä maahanmuuton väyliä kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville henkilöille on olemassa. Erityisenä painopisteenä olivat työ- ja opiskeluperusteiset väylät. Täydentävien väylien ohjelmien määrä kasvaa nopeasti, ja niillä on potentiaalia vastata niin suojelun tarpeessa olevien ihmisten kuin vastaanottavien yhteiskuntien tarpeisiin.

12.11.2021 | Valtioneuvoston tilaamassa tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia täydentäviä maahanmuuton väyliä kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville henkilöille on olemassa. Erityisenä painopisteenä olivat työ- ja opiskeluperusteiset väylät. Täydentävien väylien ohjelmien määrä kasvaa nopeasti, ja niillä on potentiaalia vastata niin suojelun tarpeessa olevien ihmisten kuin vastaanottavien yhteiskuntien tarpeisiin.

23.3.2021 | Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on koostanut tutkimuksen ekstremistisestä puheesta suomenkielisessä verkkokeskustelussa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, miten väkivaltaisesta ekstremismistä uutisoidaan valtakunnallisessa mediassa.

1.12.2021 | Itä-Suomen yliopiston koordinoiman tutkimuksen mukaan vaarallisuuden ja väkivaltariskin arviointi kaipaa yhtenäistämistä niin käytettyjen käsitteiden kuin käytäntöjen suhteen. Riskiarviointien tulokset yksilötasolla sisältävät paljon epävarmuustekijöitä. Väkivaltariskin arviota olisi tämän vuoksi perusteltua käyttää rikosoikeudellisesta näkökulmasta korkeintaan täydentävänä osana vapauttamis- tai seuraamusharkintaa.

15.10.2024 | 15. lokakuuta julkaistun tutkimuksen mukaan oleskelulupien toimeentuloedellytyksissä suurin kehittämistarve koskee perheenyhdistämisen edellytyksenä olevaa toimeentuloedellytystä. Työperäisissä oleskeluluvissa tulorajoihin perustuvan toimeentuloedellytyksen ehdotetaan säilyvän pääsääntönä, mutta sitä voisi joustavoittaa erittäin osaavan työvoiman kohdalla. Myös tarkastelun kohteena olleet toimeentuloedellytyksen tulorajojen lievennykset lisäävät maahanmuuton määrää ja muuttavat sen rakennetta.

3.9.2019 | Ydinaseet ovat tehneet paluun maailmanpolitiikan keskiöön, todetaan tuoreessa Ulkopoliittisen instituutin raportissa. Ydinasepelotteen merkityksen korostuminen on kytköksissä kiristyneeseen suurvaltakamppailuun, alueellisiin turvallisuusjännitteisiin sekä teknologiseen kehitykseen. Kyse ei kuitenkaan ole paluusta kylmän sodan kaltaiseen vastakkainasetteluun Yhdysvaltain ja Venäjän välillä, koska ydinasepolitiikkaan liittyvä toimintaympäristö on moninapaisempi kuin ennen.

28.4.2020 | Kuntien tekemää alueellista turvallisuussuunnittelua kehitetään, jotta maakunnat, kunnat tai laajemmat alueet voisivat paremmin varautua häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Uuden tutkijoiden kehittämän mallin avulla turvallisuussuunnittelu voidaan organisoida uudella tavalla. Tarkastelualueella voidaan myös valita sille sopivat indikaattorit, joiden avulla alueen turvallisuutta halutaan kuvata.

4.10.2019 | Kolmannes kuntapäättäjistä ja melkein puolet kansanedustajista tai heidän avustajistaan on ollut vihapuheen kohteena luottamus- tai virkatehtäviensä takia. Lisäksi kaksi kolmesta päättäjästä arvioi julkisessa keskustelussa esiintyvän vihapuheen lisääntyneen viime vuosina. Tulokset käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta.

15.5.2019 | Rattijuopumuksesta määrätään suomalaisissa tuomioistuimissa rangaistukseksi tyypillisesti noin 50 päiväsakkoa. Jos päihteenä on alkoholi, sen määrä kuljettajan veressä tai hengitysilmassa on tärkein päiväsakkojen määrää selittävä tekijä. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tekemästä tutkimuksesta, jossa käytiin läpi vuoden 2017 käräjä- ja hovioikeuksien ratkaisuja.

17.1.2024 | Siviilivalmius yhdessä -hankkeen loppuraportissa suositellaan kansallisten ja kansainvälisten turvallisuuteen liittyvien termien yhteensovittamista, turvallisuuteen liittyvän sanaston merkitysten huomiointia sekä uusien käsitteiden ja ajattelutapojen huomiointia kehitystyössä.

15.10.2024 | En studie som publicerades den 15 oktober visar att det största utvecklingsbehovet i fråga om försörjningsförutsättningar för uppehållstillstånd har att göra med förutsättningen för familjeåterförening. När det gäller arbetsrelaterade uppehållstillstånd föreslås det att försörjningsförutsättningen också i fortsättningen som huvudregel ska basera sig på inkomstgränser, men en flexiblare förutsättning för mycket kompetent arbetskraft kan bli möjlig.

1.9.2023 | Sosiaalisen median täysipainoinen hyödyntäminen edellyttää, että viranomaisten viestintäohjeissa on määriteltynä kanavakohtaisesti viestinnän tavoitteet, kohderyhmät, ydinviestit ja viestintävastuut. Somen hyödyntämiseen ja viranomaisten koulutukseen on myös resursoitava riittävästi. Myös tuen järjestäminen tulisi huomioida tilanteissa, joissa viranomaiset joutuvat maalittamisen tai muun häiritsevän toiminnan kohteeksi.

2.5.2023 | Syrjäytymisellä on yhteys turvallisuusongelmiin: rikokset ja onnettomuudet kasautuvat pienituloiselle ja työn ja koulutuksen ulkopuolella olevalle väestölle. Vaikka merkittävä osa yhteydestä selittyy yksilöiden välisillä eroilla, syrjäytymisellä on myös aito, turvallisuusongelmia lisäävä vaikutus. Työllisyyden lisääminen ja työttömien osallistaminen sekä koulutuksen laajentaminen ovat lupaavia keinoja rikosten ja onnettomuuksien vähentämisessä.

30.3.2023 | Vuoden 2023 valtakunnallinen turvallisuustapahtuma järjestetään Seinäjoella 25.-26. toukokuuta. Turvallisuustapahtuman teemana on tänä vuonna tutkimustieto ja teknologia.

1.9.2023 | För att sociala medier ska kunna utnyttjas fullt ut krävs att kommunikationsmålen, målgrupperna, kärninnehållet och kommunikationsansvaret definieras kanalvis i myndigheternas kommunikationsriktlinjer. Det krävs också tillräckliga resurser för att utnyttja sociala medier och utbilda myndigheterna. Dessutom är det viktigt att tillhandahålla stöd i situationer där myndigheterna blir svartmålade eller utsatta för andra former av trakasserier.

2.5.2023 | Utslagning har ett samband med säkerhetsproblem: brott och olyckor förekommer oftare bland låginkomsttagare som saknar arbete och utbildning. Även om en betydande del av sambandet kan förklaras med skillnader mellan individer, har utslagningen också en verklig effekt som ökar säkerhetsproblemen. Att öka sysselsättningen och involvera de arbetslösa samt utöka utbildningen är lovande sätt att minska brott och olyckor.

17.1.2024 | I slutrapporten för projektet Civil beredskap tillsammans rekommenderas samordning av nationella och internationella säkerhetsrelaterade termer, beaktande av betydelsen av en säkerhetsrelaterad ordlista samt beaktande av nya begrepp och tänkesätt i utvecklingsarbete.

20.5.2022 | Tuore tutkimus arvioi moniammatillisen ankkuritoiminnan vaikuttavuutta ja toteutusta nuorten rikosten ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty. Tutkimuksessa ankkuritoimintaan osallistuneilla nuorilla oli vertailuryhmää pienempi riski tehdä uusia rikoksia vuoden sisällä edellisestä rikoksesta.

30.3.2023 | Det nationella säkerhetsevenemanget 2023 ordnas i Seinäjoki den 25–26 maj. Temat för årets säkerhetsevenemang är forskningsbaserad kunskap och teknik.

18.1.2023 | Euroopan unionin ja Naton kanssa tehtävä siviilivalmiusyhteistyö on antanut Suomelle potkun kehittää omaa siviilivalmiuttaan. Siviilivalmiuden käsitteellä ei tällä hetkellä ole selkeää ja vakiintunutta asemaa suomalaisessa kokonaisturvallisuuden järjestelmässä. 18. tammikuuta julkaistussa Policy Brief -katsauksessa pohditaan, mihin olemassa oleviin toimintoihin siviilivalmius liittyy ja mitä merkityksiä sen tulisi pitää sisällään.

10.5.2019 | Tutkimustietoa pitäisi käyttää nykyistä järjestelmällisemmin hyväksi ja turvalliseksi koetun lähiympäristön suunnitteluun tarvitaan uudenlaista koulutusta. Turvallisuusnäkökulma pitäisi saada konkreettisesti ja systemaattisesti mukaan lähiympäristösuunnitelmiin, suositellaan 10. toukokuuta julkaistussa selvityksessä.

29.9.2021 | Ungdomsforskningsnätverket och Institutet för kriminologi och rättspolitik (Krimo) vid Helsingfors universitet utredde i sin undersökning risker som hänför sig till bakgrunden till personer som begår sexualbrott, vilka omständigheter som inverkar på att sexualbrott inträffar samt förslag till åtgärder för att förebygga sexualbrottslighet.

20.5.2022 | En ny undersökning utvärderar vilka effekter den multiprofessionella ankarverksamheten har haft och hur verksamheten har genomförts i fråga om att förebygga att ungdomar begår brott. Motsvarande undersökningar har inte gjorts tidigare. Enligt undersökningen löpte de unga som deltog i ankarverksamheten jämfört med referensgruppen en lägre risk att begå nya brott inom ett år från det föregående brottet.

20.6.2022 | Suurin osa vihapuheesta tapahtuu nykyään verkossa. Vihapuheen ja verkkovihan lisääntyminen liittyy digitalisoitumiseen ja yhteiskunnallisen keskustelun polarisoitumiseen. Verkkoviha-tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa vihapuheen tuottajista ja levittäjistä sekä heidän verkostoistaan ja toimintatavoistaan ja lisätä ymmärrystä heidän toimintansa motiiveista.

10.5.2019 | Forskningsinformation bör utnyttjas på ett mer systematiskt sätt än för närvarande i planeringen av en trygg närmiljö. Därtill behövs ny slags utbildning i närmiljöplanering. I en färsk utredningsrapport, som publicerades den 10 maj, rekommenderas det dessutom att trygghetsaspekter beaktas på ett konkret och systematiskt sätt i närmiljöplaneringen.

15.7.2020 | Valtaosa suomalaisista luottaa yhä poliisiin. Tuoreeseen poliisibarometriin vastanneista 91 prosenttia luottaa poliisiin melko tai erittäin paljon. Luottamus on vähentynyt jonkin verran edellisestä mittauksesta (2018: 95%). Tulosten perusteella poliisi on onnistunut tärkeimmissä tehtävissään hyvin ja poliisityötä arvostetaan.

18.1.2023 | Samarbetet inom civil beredskap mellan EU och Nato har uppmuntrat Finland att utveckla sin egen civila beredskap. Begreppet civil beredskap har för närvarande ingen klar och etablerad ställning i det finländska systemet för övergripande säkerhet. I en Policy Brief-översikt som publicerades den 18 januari dryftas vilka befintliga funktioner den civila beredskapen hänför sig till och vilka betydelser begreppet ska bära.

15.7.2020 | Merparten av finländarna har fortfarande förtroende för polisen. Hela 91 procent av dem som svarade på den färska enkäten Polisbarometern har rätt så stort eller mycket stort förtroende för polisen. Förtroendet har minskat något jämfört med den föregående mätningen (2018: 95 %). På basis av resultaten har polisen lyckats bra i sina viktigaste uppgifter, och polisarbetet uppskattas.

16.2.2021 | Forskningsprojektet utredde vilka samlade effekter ändringarna i utlänningslagen och tillämpningspraxis har haft för personer som sökt och beviljats internationellt skydd. Undersökningen begränsades till ändringar som godkändes eller trädde i kraft under regeringsperioden 2015–2019. Den visar att lagändringarna, som gjordes för att effektivisera asylprocessen, också har försvagat de sökandes ställning.

12.11.2021 | I ett forskningsprojekt som beställts av statsrådet har utretts vilka kompletterande migrationsvägar det finns för personer som är i behov av internationellt skydd. Särskilt fokus lades på arbets- och studiebaserade vägar. Antalet program för kompletterande vägar ökar i snabb takt, och dessa har potential att tillgodose behoven hos såväl människor i behov av skydd som mottagarsamhällen.

12.11.2021 | I ett forskningsprojekt som beställts av statsrådet har utretts vilka kompletterande migrationsvägar det finns för personer som är i behov av internationellt skydd. Särskilt fokus lades på arbets- och studiebaserade vägar. Antalet program för kompletterande vägar ökar i snabb takt, och dessa har potential att tillgodose behoven hos såväl människor i behov av skydd som mottagarsamhällen.

16.2.2021 | Forskningsprojektet utredde vilka samlade effekter ändringarna i utlänningslagen och tillämpningspraxis har haft för personer som sökt och beviljats internationellt skydd. Undersökningen begränsades till ändringar som godkändes eller trädde i kraft under regeringsperioden 2015–2019. Den visar att lagändringarna, som gjordes för att effektivisera asylprocessen, också har försvagat de sökandes ställning.

12.11.2021 | A research project commissioned by the Government investigated the types of complementary migration pathways available for people in need of international protection. The main focus of the study was on labour-based and study-based complementary pathways. The number of complementary pathway programmes is growing rapidly, and they have the potential to respond to the needs of both people in need of protection and the receiving societies.

12.11.2021 | A research project commissioned by the Government investigated the types of complementary migration pathways available for people in need of international protection. The main focus of the study was on labour-based and study-based complementary pathways. The number of complementary pathway programmes is growing rapidly, and they have the potential to respond to the needs of both people in need of protection and the receiving societies.

8.3.2018 | Radikaali-islamistisesta propagandasta sekä Suomeen syntyneestä radikaali-islamistisesta ympäristöstä tehdään tutkimusta sisäministeriö Julkaisuajankohta 8.3.2018 11.49 Tyyppi: Uutinen Sisäministeriö päätti 7. maaliskuuta käynnistää kaksi tutkimus...

15.7.2020 | The majority of Finnish people continue to have confidence in the police. According to the latest Police Barometer survey, a total of 91 per cent of the respondents trust the police a lot or a fair amount. Trust in the police has slightly decreased compared to the previous survey (2018: 95 per cent). Based on the results, the police have succeeded well in performing their most important duties and the work of the police is appreciated.

30.11.2018 | Sisäministeriö on 30. marraskuuta käynnistänyt turvapaikkaprosessia koskevan selvityksen. Hanke käynnistyy kilpailutuksella, jolla etsitään selvityksen toteuttaja. Riippumattoman selvityksen tarkoituksena on muun muassa tunnistaa turvapaikkaprosessin kehittämistarpeet sekä tarkastella viranomaisten välisiä toimintatapoja ja hallinto-oikeuksien toimintamalleja turvapaikka-asioissa. Tavoitteena on selvitt...

23.3.2021 | En forskargrupp vid Helsingfors universitet har gjort en studie om extremistiska uttryck i diskussioner på finska på nätet. Forskarna granskade också hur våldsbejakande extremism behandlas i de nationella mediernas nyhetssändningar.

12.4.2018 | Suomi 100 -juhlavuoden seurantaan liittyvässä tutkimuksessa yli puolet kaikista vastanneista toivoi, että Suomen lippua käytettäisiin enemmän itsenäisyyspäivän juhlistamisessa. Lipun aiempaa laajemmasta käytöstä itsenäisyyspäivänä toivotaan myös muodostuvan perinne. Suomen lipun satavuotisjuhlaa vietetään toukokuussa.

20.6.2022 | Hatretorik förekommer numera i huvudsak på nätet. Det faktum att hatretorik och näthat hela tiden blir vanligare hänger samman med såväl digitaliseringen som polariseringen av samhällsdebatten. Forskningsprojektet Verkkoviha har haft som mål att ta fram information om aktörer som producerar och sprider hatretorik och om deras nätverk och praxis samt att öka förståelsen för aktörernas motiv.

21.3.2017 | Suomalaiset haluavat, että turvapaikkapolitiikasta voisi keskustella ilman pelkoa leimautumisesta, asiallisesti ja faktojen pohjalta. Eniten turvapaikkapolitiikassa puhututtavat yhteiskunnan polarisaatio, kotoutumisen edistäminen jo turvapaikkaprosessin aikana sekä turvapaikanhakijatilanteen vaikutus turvallisuuteen.

30.11.2018 | Inrikesministeriet har den 30 november inlett en utredning om asylprocessen Projektet startas med en konkurrensutsättning genom vilken man söker en utredare. Syftet med den oberoende utredningen är att bl.a. identifiera behoven av att utveckla asylprocessen samt att granska tillvägagångssätten mellan olika myndigheter och verksamhetsmodellerna vid förvaltningsdomstolarna när det gäller asylfråg...

30.11.2018 | The Ministry of the Interior began a survey concerning the asylum procedure on 30 November. The project will begin with a tendering process to select a party to carry out the survey. The purpose of the independent survey is to identify development needs concerning the asylum procedure, examine the cooperation between different authorities and assess the practices of the administrative courts for dealing with asylum-related issues.

1.12.2021 | Enligt en utredning som har samordnats av Östra Finlands universitet behöver såväl de använda begreppen som praxis förenhetligas vid bedömning av farligheten och våldsrisken. Resultaten av riskbedömningar på individnivå inbegriper många osäkerhetsfaktorer. Av den anledningen är det ur straffrättsligt perspektiv motiverat att på sin höjd använda en bedömning av våldsrisken som en kompletterande del av frigivnings- eller påföljdsprövningen.

12.4.2018 | I en undersökning som gäller uppföljningen av 100-årsjubileet av Finlands självständighet önskade över hälften av alla dem som svarade att Finlands flagga skulle användas mer för att fira självständighetsdagen. Önskan är också att det blir en tradition att flaggan används allt mer på självständighetsdagen. Finlands flaggas 100-årsjubileum firas i maj.

12.4.2018 | In a follow-up survey on the Finland 100 centenary year, more than half of the respondents hoped that the Finnish flag would see more use in Independence Day celebrations. Moreover, many seem to hope that this wider use will become a tradition. The Finnish flag’s centenary will be celebrated in May.

21.3.2017 | Finländarna vill att man kan diskutera asylpolitiken utan rädsla för att bli stämplad, sakligt och utifrån fakta. De frågor som väcker mest diskussion när det gäller asylpolitiken är polariseringen i samhället, främjandet av integrationen redan under asylprocessen samt hur läget i fråga om asylsökande inverkar på säkerheten.

21.3.2017 | Finns would like to be able to discuss asylum policy without the fear of being stigmatised; the discourse should be relevant and fact-based. The issues that were highlighted in the discourse on asylum policy were social polarisation, promotion of integration activities during the asylum seeking process and the impact of the asylum seeker situation on security.