Haku

Sisäministeriön asetus Maahanmuuttoviraston suoritteiden maksullisuudesta on voimassa vuoden 2024 loppuun. Uusi asetus tulee saattaa voimaan vuoden 2025 alusta, jotta Maahanmuuttoviraston suoritteista voidaan periä maksu. Hankkeen tehtävänä on laatia ehdotus sisäministeriön asetukseksi.

9.7.2026 | Tasavallan presidentti vahvisti 9. heinäkuuta hallituksen esityksestä muutokset viranomaisten tiedonvaihtoa koskevaan sääntelyyn. Muutoksilla sujuvoitetaan poliisin ja muiden viranomaisten tiedonvaihtoa. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.10.2026.

22.12.2025 | Sisäministeriö on antanut uuden asetuksen Maahanmuuttoviraston maksuista. Asetus tulee voimaan 1.1.2026 ja on voimassa vuoden 2026 loppuun.

Laillisuusvalvonta hallinnonalan virastoissa Käytännön toiminnan ja laillisuusvalvonta-asioiden käsittelyn painopiste on hallinnonalan virastoissa. Sisäministeriössä käsitellään alaista hallintoa koskevia yksittäisiä hallintokanteluita vain erityi...

Usein kysyttyä Venäjän ja Ukrainan sodan vaikutuksista Venäjä hyökkäsi 24.2.2022 Ukrainaan ja aloitti täysimittaisen sodan. Tälle sivulle on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä liittyen Ukrainassa käytävän sodan seurauksiin. Katso myös: Ohjeita kunn...

Pieni ministeriö, suuri hallinnonala Sisäministeriön alaisuudessa toimivat Poliisihallitus ja Maahanmuuttovirasto, jotka ohjaavat oman toimialansa operatiivista toimintaa. Rajavartiolaitos vastaa koko Suomen rajavalvonnasta ja Hätäkeskuslaitos hät...

Hankkeen tehtävänä on arvioida lainsäädännön muutostarpeet, jotka koskevat passirekisteriin ja henkilökorttirekisteriin tallennettujen sekä ulkomaalaislain 131 §:n nojalla poliisin rekisteriin tallennettujen biometristen tietojen käsittelyä muuhun kuin niiden alkuperäiseen käsittelytarkoitukseen.

Näin autat Ukrainaa ja ukrainalaisia Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu. Ukrainan ja ukrainalaisten avuntarve koskee yhteiskunnan kaikkia osa-alueita. Suomi tukee Ukrainaa niin pitkään kuin apua tarvitaan. Massiiviseen avuntarpeeseen ei voida ...

Suomi voi tietyin edellytyksin tukea vapaaehtoista paluuta kotimaahan. Tukea voi saada muun muassa kansainvälistä suojelua hakenut kolmannen maan kansalainen, joka poistuu maasta vapaaehtoisesti ja pysyväisluonteisesti peruttuaan hakemuksensa tai oleskelulupahakemuksen tultua hylätyksi.

Sisäministeriö on asettanut hankkeen valmistelemaan päivitetty kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma.

Sisäasiainhallinnon toiminta Ukrainan sodassa Suomi kantaa osana Euroopan unionia vastuunsa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista Ukrainaan. Erityisesti haluamme suojella sotaa pakenevia ihmisiä. Sisäministeriö koordinoi valtion humanitaarista mater...

Hankkeessa valmistellaan rajanylitystietojärjestelmästä (EES) ja Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmästä (ETIAS) annettujen asetusten edellyttämät säädösmuutokset.

Suunnittelun ja seurannan asiakirjat Suunnittelu Sisäministeriön ja hallinnonalan virastojen tulossopimukset Sisäministeriö 2025-2029 | 2024 - 2028 Poliisihallitus 2026-2029 | 2025-2029 Hätäkeskuslaitos 2026-2029 | 2025-2029 Pelastusopisto 2026-20...

Maasta poistaminen ja poistuminen Henkilöllä, jolla ei ole laillisen oleskelun edellytyksiä Suomessa, on velvollisuus poistua maasta. Tämä tarkoittaa muun muassa kielteisen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöksen saaneita ihmisiä tai rikosten perus...

Hankkeen tarkoituksena on selvittää ja kehittää kokonaisvaltaisesti maasta poistamista koskevaa sääntelykokonaisuutta.

Euroopan unionin yleisten asioiden neuvoston päätöksellä tilapäistä suojelua on jatkettu 4.3.2026 saakka. Tilapäisen suojelun antaminen Ukrainan kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen 4.3.2025 jälkeen edellyttää ulkomaalaislain muuttamista.

Suomessa pysyvästi asuva ulkomaan kansalainen voi saada Suomen kansalaisuuden Maahanmuuttovirastolle tehtävän hakemuksen perusteella. Perusedellytys kansalaisuuden saamiselle on, että hakijan henkilöllisyys on selvitetty luotettavasti.

Hankkeessa valmistellaan hallituksen esitys tiettyjen EU:n määritelmädirektiivin (2011/95/EU) mahdollistamien ulkomaalaislain muutosten toteuttamiseksi sekä direktiivin kansallisen täytäntöönpanon täydentämiseksi.

Hankkeessa valmistellaan tarvittavat säädösmuutokset EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin (2013/32/EU) mukaisen rajamenettelyn käyttöön ottamiseksi Suomessa sekä nopeutetun turvapaikkamenettelyn perusteiden laajentamiseksi.

Kyseessä on lainsäädäntöhanke kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen rekisteröintiä, jättämistä ja turvapaikkatutkintaa koskevan ulkomaalaislain sääntelyn uudistamiseksi. Hankkeen tueksi toteutetaan mm. hallitusohjelmassa mainittu selvitys turvapaikkahakemusten käsittelystä ja hyväksymisprosenteista eri EU-maissa.

Hankkeen tehtävänä on valmistella Rajavartiolaitoksen rikostiedustelua koskevat keskeiset säännökset ja näin parantaa Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia saada tehokkaammin tietoa Rajavartiolaitoksen tehtäviin liittyvistä sisäisen turvallisuuden uhkista.

Hankkeessa valmistellaan muutokset lakiin kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta (746/2011), joilla vastaanottoraha pienennetään perustuslain ja vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin.

Hankkeen tehtävänä on valmistella lainsäädäntöehdotukset passin ja mahdollisuuksien mukaan myös henkilökortin enimmäisvoimassaolon muuttamiseksi 10 vuodeksi. Lisäksi hankkeen tehtävänä on valmistella mahdolliset muut välttämättömät säädösmuutosehdotukset. Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle syysistuntokaudella 2025.

Hankkeessa valmistellaan lakimuutoksia liittyen kolmeen eri kokonaisuuteen maahanmuuttohallinnossa: • Perheenjäsenten toimeentuloon vaadittavasta määrästä säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella • Tietoa luovutettaisiin useammin oma-aloitteisesti työperäisen hyväksikäytön estämiseksi • Migrin antamasta maksukortista säädettäisiin laissa

Maahanmuuttoon liittyviä lakeja ja asetuksia Maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön valmistelusta vastaa suureksi osaksi sisäministeriö. Maahantulo, maastalähtö, oleskelu ja työnteko Ulkomaalaislaki 301/2004 on soveltamisalaltaan laajin maahanmuutto...

Kiintiöpakolaisten vastaanotto on tapa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia Pakolaisia, jotka ovat lähteneet kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, useimmiten oman maansa lähivaltioon, voidaan ottaa uudelleensijoitet...

Sisäministeriö vastaa maahanmuuttopolitiikan sekä maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevan lainsäädännön valmistelusta. Ministeriö ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa ja yhteensovittaa maahanmuuttoasioihin liittyvää toimintaa eri hallinnonalojen välillä.

Hankkeessa valmistellaan hallituksen esitys säilöönottoa ja maahantulokieltoa koskevien ulkomaalaislain säännösten muuttamiseksi hallitusohjelman kirjausten pohjalta.

Laajamittainen maahantulo ja varautuminen Sisäministeriön maahanmuutto-osasto johtaa ja yhteensovittaa laajamittaiseen maahantuloon varautumista ja tilanteen mukaista toimintaa. Laajamittaisessa maahantulossa on kyse tilanteesta, jossa Suomeen tul...

Sisäministeriö on asettanut hankkeen kansalaisuuslain (359/2003) muutosten valmistelun toista vaihetta varten.

Hankkeessa valmistellaan hallitusohjelman asumisaikaedellytystä koskevat muutokset kansalaisuuslakiin (359/2003).

Hankkeen tarkoituksena on tarkistaa rajaturvallisuuden ylläpitämistä koskevaa lainsäädäntöä erityisesti muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen varautumiseksi.

Hankkeen tehtävänä on valmistella hallituksen esitys väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain voimassaolon jatkamiseksi.

Usein kysytyt kysymykset pakolaiskiintiöstä Kuka on kiintiöpakolainen? Kiintiöpakolainen tarkoittaa henkilöä, joka on joutunut lähtemään kotimaastaan tai pysyvästä asuinmaastaan toiseen maahan, joka ei voi jäädä asumaan maahan, johon on paennut, j...

Hallitusohjelman kohdan 10.3 (Maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka) mukaan perheenyhdistämisen edellytyksiä muutetaan. Euroopan unionin tuomioistuin on antanut ratkaisun C- 279/20, jonka kanssa ulkomaalaislaki on ristiriidassa. Euroopan komissio on käynnistänyt Suomea kohtaan rikkomusmenettelyn määritelmädirektiivistä. Muutetaan ulkomaalaislakia.

Hankkeen tavoitteena on saattaa kansallinen lainsäädäntö vastaamaan EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta annettuja asetuksia.

Sisäministeriö on asettanut hankkeen kansalaisuuslain (359/2003) muutosten valmistelun kolmatta vaihetta varten.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa ulkomaalaislain muutostarpeiksi on nostettu maahantulosäännösten kiertämistä koskevan sääntely uudistaminen ja henkilöllisyyden todentamista koskevien säännösten selkeyttäminen. Lisäksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kaistanvaihto työperäisen maahanmuuton puolelle estetään.

Rajavartiolainsäädännön kokonaistarkastelu tehtiin viimeksi vuosina 2012 - 2013. Hankkeen tehtävänä on valmistella esiselvitys, jossa kartoitetaan lainsäädännön muutostarpeet ja kehittämiskohteet.

Sisäministeriön sopimusalan virka- ja työehtosopimusasiakirjat Virkaehtosopimusasiakirjat ovat virasto- ja laitoskohtaisia sekä hallinnonalakohtaisia tarkentavia virka- ja työehtosopimusasiakirjoja. Sisäministeriön sopimusalan palveluksessa on pää...

Itärajan tilanne Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuja 15.12.2023 alkaen. Lisäksi Haapasaaren, Nuijamaan sataman ja Santion vesiliikenteen rajanylityspaikat ovat olleet suljettuja huvialusliikenteeltä 15.4.2024 alkaen...

Hankkeen tavoitteena on selvittää ja valmistella lakimuutokset, joiden avulla voidaan tehokkaasti torjua maahantulon välineellistämisen muodossa Suomeen kohdistettavaa painostamista ja vahvistaa rajaturvallisuutta.

16.6.2026 | Kansalaisuuskoe otetaan käyttöön Suomessa vuoden 2027 alussa. Sillä mitataan tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusperiaatteista. Tasavallan presidentti vahvisti kansalaisuuslain muutokset 16.6. Lakimuutokset tulevat voimaan vuoden 2027 alussa, minkä jälkeen myös kansalaisuuskoe otetaan käyttöön.

Hankkeessa valmistellaan uuden EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen (ns. pakti) kansallisen täytäntöönpanon edellyttämät lainsäädäntömuutokset.

Laillisuusvalvonta turvaa viranomaistoiminnan laatua Kaiken julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Tämä perustuslaissa ilmaistu hallinnon lainalaisuuden periaate edellyttää myös käytän...

Hankkeen tehtävänä on arvioida poliisilain 4 ja 7 luvun ja poliisin henkilötietolain 3 ja 4 luvun kansallista tiedonvaihtoa koskevien säännösten muutostarpeet suhteessa voimassa olevaan yleislainsäädäntöön ja poliisin nykyisen toimintaympäristön vaatimuksiin ja valmistella arvion pohjalta ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntömuutoksiksi.

Usein kysytyt kysymykset kansalaisuuden menettämisestä Tiettyihin vakaviin rikoksiin syyllistynyt henkilö voi menettää Suomen kansalaisuuden. Tällaisia rikoksia ovat maanpetos, valtiopetos ja Suomen elintärkeitä etuja vastaan terroristisessa tarko...

Rikostorjunnan vahvistaminen Sisäministeriössä on käynnissä useita lainsäädäntöhankkeita, joiden tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa rikostorjuntaa. Keskeisiä keinoja ovat uhkaperusteisen rikostiedustelusääntelyn luominen ja viran...

Hallitusohjelman kohdan 10.3 (Maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka) mukaan hallitus tiukentaa pysyvän oleskelun eli käytännössä pysyvän oleskeluluvan ja pitkään oleskelleen EU-oleskeluluvan ehtoja. Tavoitteena on kannustaa kotoutumiseen ja antaa näkymä tulevaisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Hankkeessa selvitetään ja arvioidaan yksityiskohtaisesti tarvittavat säädösmuutokset EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin mukaisen rajamenettelyn käyttöön ottamiseksi Suomessa.

Suomen kansalaisuudesta säädetään Suomen perustuslaissa ja tarkemmin kansalaisuuslaissa. Suomen kansalaisuuden voi saada syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella sekä hakemuksesta tai ilmoituksesta. Kansalaisuudesta voidaan vapauttaa vain, jos henkilöllä on tai hän saa toisen valtion kansalaisuuden.

EU-asioiden yhteensovittamisjärjestelmä Suomen EU-asioiden yhteensovittamisjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että Suomella on yhteen sovitettu ja Suomen yleisiä EU-poliittisia linjauksia vastaava kanta kaikkiin EU:ssa vireillä oleviin asioi...

Hankkeessa keskeisin tavoite on suojata yhteiskuntaa ja yksilöitä vakavalta ja järjestäytyneeltä rikollisuudelta tehostamalla järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa tietojenvaihtoa ja järjestäytyneen rikollisuuden hallinnollista torjuntaa. Hankkeen tehtävänä on valmistella tätä asiakokonaisuutta koskevat keskeiset säännökset.

Frontex koordinoi Euroopan rajaviranomaisten yhteistoimintaa Frontex eli Euroopan raja- ja merivartiovirasto koordinoi Euroopan maiden rajaviranomaisten operatiivista yhteistoimintaa. Frontexin toimintaan osallistuu EU:n jäsenmaita, Schengen-aluee...

29.4.2026 | Sisäministeriö on asettanut hankkeen, jossa valmistellaan tarvittavat muutokset ulkomaalaislain perheenyhdistämistä koskevaan toimeentulosäännökseen. Suomessa oleskeluluvalla asuvan henkilön perheenjäseneltä edellytetystä turvattuun toimeentuloon vaadittavasta euromäärästä säädettäisiin jatkossa valtioneuvoston asetuksella. Nykyisin euromäärä määritellään Maahanmuuttoviraston ohjeessa. 

Perheenyhdistämistä voi hakea Suomen tai ulkomaan kansalaisen perheenjäsen Perheenyhdistämisellä tarkoitetaan ulkomaalaiselle perhesiteen perusteella myönnettyä oleskelulupaa. Perheenyhdistämistä voi hakea Suomen tai muun maan kansalaisen perheenj...

Terrorismin torjunnassa painopiste on tehokkaassa ennalta estämisessä Suomessa terrorismintorjunta perustuu viranomaisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistyöhön. Suomessa terrorismintorjunnan päävastuu on poliisilla. Painopiste on ennalta ...

Pakolainen pakenee vainoa kotimaassaan Turvapaikanhakijalla tarkoitetaan ulkomaalaista, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka jostakin valtiosta. Pakolaisaseman saa Suome...

Usein kysytyt kysymykset turvapaikanhakijoista Mistä maista tulee eniten turvapaikanhakijoita? Vuonna 2025 suurin osa kansainvälisen suojelun hakijoista tuli Afganistanista, Irakista ja Somaliasta. Suojelua myönnettiin eniten Somalian, Afganistani...

Maahanmuutto Sisäministeriö vastaa maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön valmistelusta, ohjaa ja kehittää maahanmuuttohallintoa sekä tulosohjaa Maahanmuuttovirastoa. Tavoitteena on hallittu ja yhteiskunnallisesti kestävä maahanmuutto sekä turvallin...