Siviilihenkilöstön osallistumista kriisinhallintaan koskevan lainsäädännön tarkistaminen

SM015:00/2015 Säädösvalmistelu

Hankkeen perustiedot Päättynyt

Hankenumero SM015:00/2015

Asettaja sisäministeriö

Toimikausi/aikataulu 28.1.2016 – 31.12.2018

Asettamispäivä 28.1.2016

Lainvalmistelu

HE laeiksi siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain, Pelastusopistosta annetun lain sekä tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annetun lain muuttamisesta
  • 1

    Valmistelussa

    Hyväksytty istuntokauden suunnitelmaan 10.9.2018
  • 2

    Arvioitu esittelyviikko

    39/2018
    40/2018
  • 3

    Annettu eduskunnalle

    4.10.2018
  • 4

    Meneillään oleva vaihe: Säädös hyväksytty

    • 1359-61
    • 1387 ja 1388/2018

Eduskunnan vastaus EV 185/2018

Tarkistetaan siviilikriisinhallintaa ja erityisesti Kriisinhallintakeskuksen hallinnollista asemaa koskevaa lainsäädäntöä.

VastuuministeriSisäministeri Kai Mykkänen

Lisätietoa

  • Annetaan eduskunnalle kiireellisenä: eduskunnan vastaus ennen eduskunnan istuntotaukoa.

Syysistuntokauden 2018 lainsäädäntösuunnitelma

Tavoitteet ja tuotokset

Hankkeen ja työryhmän tehtävänä on selvittää kattavasti siviilihenkilöstön
osallistumisesta kriisinhallintaan koskevan lain ja siihen liittyvän muun lainsäädännön
muutostarpeet ja käsitellä mahdollisia vaihtoehtoja lainsäädännön tarkistamiseksi.
Työryhmän tulee arvioida, kansainvälinen toimintaympäristö ja
päätöksentekomenettelyt huomioiden muun muassa siviilikriisinhallinnan
lainsäädännön käsitteitä sekä asiantuntijoiden lähettämistä, palvelussuhteen ehtoja ja
kotimaan valmiuksia koskevia säännöksiä. Ajanmukaisilla säännöksillä tulee kyetä
ennakoimaan kansainvälisen ja kansallisen turvallisuuden muutoksia ja tulevaisuutta.

Lähtökohdat

Laki siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan (1287/2004) tuli voimaan
1.1.2005, jonka jälkeen kriisinhallinnan toimintaympäristössä, kriiseissä ja
konflikteissa, on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kriisinhallinnan tavoitteet,
päätöksenteko, toimintatavat ja operaatiokohtainen sääntely ovat kehittyneet muun
muassa Lissabonin sopimuksella perustetun Euroopan unionin ulkosuhdehallinnon
sekä ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden strategisen ja toiminnallisen kehityksen
vaikutuksesta. Myös lain toimivuudesta on saatu kymmenen vuoden aikana
kokemuksia. Lainsäädäntöä on siksi tarpeen tarkistaa.