Kysymyksiä ja vastauksia luonnoksesta uudeksi putkalaiksi
Sisäministeriö lähetti 9.4.2021 lausunnoille luonnoksen laiksi poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi (ns. putkalaki).
Lakiuudistuksen tarkoituksena on saattaa ajan tasalle säännökset, jotka koskevat säilytykseen liittyviä vapautensa menettäneen oikeuksia, velvollisuuksia ja perusoikeuksien rajoituksia, vartiointitehtävissä toimivan henkilöstön toimivaltuuksia sekä viranomaisten velvollisuuksia.
Kysymyksiä ja vastauksia
-
Sisäministeriössä on ollut valmisteilla lakiuudistus, jonka tarkoituksena on selkeyttää ja ajantasaistaa poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelua koskeva lainsäädäntö. Eduskunta on lain osittaisuudistusta koskevaan hallituksen esitykseen antamassaan vastauksessa edellyttänyt, että hallitus valmistelee lain kokonaisuudistuksen. Kyseisen lain lisäksi poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelua koskevaan lainsäädäntökokonaisuuteen liittyy myös muita säädöksiä, jotka koskevat muun muassa päihtyneiden käsittelyä, tutkintavankien sijoittamista ja kohtelua, vankien kuljettamista sekä ulkomaalaislain nojalla säilöön ottamista. Lisäksi esimerkiksi sote-uudistus on otettava huomioon poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetussa laissa.
-
Kansallisten laillisuusvalvojien ja kansainvälisten sopimusten valvontaelinten (erityisesti eduskunnan oikeusasiamies ja Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea CPT) kannanotoista ilmenee, että säilytystilojen valvonnassa ja turvallisuudessa on ollut puutteita. Kannanotoista on noussut esiin myös se, että putkakuolemien ennalta ehkäisyyn tulisi panostaa, säilytystilojen oloissa ja vapautensa menettäneiden oikeuksien toteutumisessa on parannettavaa ja tutkintavastuun ja säilytysvastuun erillään pitämisessä on ollut puutteita poliisin hallinnoimassa vapautensa menettäneiden henkilöiden säilyttämisessä. Lisäksi henkilöiden säilytystoiminnoissa noudatettavissa menettelyissä on eroja eri säilytystiloissa ja poliisilaitoksissa.
Säilytystilahenkilöstön näkökulmasta nykylainsäädäntö ei riittävällä tavalla huomioi poliisin säilytystilan käyttötarkoitusta ja eri perusteilla vapautensa menettäneiden henkilöiden erilaisten oikeusasemien moninaisuutta. Lainsäädännössä tulisi ottaa paremmin huomioon myös vapaudenmenetyksen alkuvaiheeseen liittyviä erityispiirteitä, jotka liittyvät poliisin toteuttamaan henkilöiden säilyttämiseen. Myös säilyttämiseen liittyvää päätöksentekoa ja toimivaltuuksia koskeva sääntely on aiheuttanut monenlaisia epäselvyyksiä.
-
Kokonaisuudistukselle tyypilliseen tapaan säädöksiin ehdotetaan laajasti yksittäisiä muutoksia vapautensa menettäneiden säilyttämiseen ja olosuhteisiin liittyen. Keskeisimpinä asioina esityksessä voidaan pitää yksinvartioinnista luopumista, tutkintavastuun ja säilyttämisvastuun eriyttämisen vaatimusta sekä selviämishoidon järjestämisvastuun täsmentämistä laissa siten, että selviämishoidon alueellinen saatavuus paranee. Uudistuksen keskeinen tavoite on myös yhdenmukaisemmat menettelyt, joihin pyritään edellyttämällä laissa nykyistä täsmällisempää hallinnollista ohjausta keskeisissä säilytykseen liittyvissä asioissa.
-
Poliisin säilytystiloissa on esiintynyt runsaasti yksin vartioimista, eli säilytystilaa ja vapautensa menettäneitä on säilytystilassa valvonut vain yksi henkilö. On selvää, että tästä aiheutuu sekä valvonnan määrään ja laatuun että työturvallisuuteen liittyviä ongelmia. Henkilöiden turvallisuuden valvonnassa henkilöllistä valvontaa ei voida täysin korvata esimerkiksi valvontaan soveltuvia teknisiä laitteita hyödyntämällä. Myös valvontaan liittyvien käytäntöjen erilaisuus säilytystiloissa on katsottu valvontaa koskevaksi ongelmaksi.
-
Tutkintavastuun ja säilytysvastuun eriyttäminen turvaa viime kädessä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Jos esitutkinnan selvittämisvastuu ja vastuu vapautensa menettäneen olosuhteista ja säilyttämisestä ovat samalla taholla, järjestelyssä piilee muun muassa laillisuusvalvojien ja kansainvälisten sopimusten valvontaelinten näkemyksen mukaan vapautensa menettäneen painostamis- ja lahjomisvaara. Kysymys ei koske ainoastaan tutkintavankeja, vaan myös muita poliisin säilytystilaan sijoitettuja vapautensa menettäneitä. Asiaan liittyy myös säilytystilan järjestykseen liittyviä työturvallisuuskysymyksiä. On katsottu, että nykyistä selkeämpi sääntely koskien tutkintavastuun ja säilytysvastuun eriyttämistä on tarpeen.
-
Laki edellyttää, että poliisin tulisi pyrkiä toimittamaan henkilö, joka on otettu kiinni hänen itsensä suojaamisen tarkoituksessa päihtymyksen vuoksi, selviämisasemalle tai muuhun hoitopaikkaan, jos henkilöstä ei voida huolehtia muuten. Monissa osissa Suomea selviämishoitoa ei ole tarjolla, jolloin asiakkaat joudutaan sijoittamaan poliisin säilytystilaan. Eduskunnan oikeusasiamies on putkakuolemia koskevassa ratkaisussaan todennut puutteet selviämishoidon järjestämisessä ja palvelun järjestämisvastuuta koskevassa sääntelyssä ja katsonut, että asia olisi syytä korjata sote-uudistuksen yhteydessä.
Myös esimerkiksi kidutuksen vastainen komitea CPT on säännönmukaisesti kritisoinut Suomea siitä, että päihtyneitä säilytetään edelleen usein poliisin säilytystiloissa, vaikka poliiseilla ja vartijoilla ei ole asiaan riittävää koulutusta. Suomea koskevaan vierailuun liittyvässä selonteossaan komitea on todennut pitävänsä selvänä, että vallitsevat järjestelyt eivät riitä estämään päihtyneiden kuolemia poliisin säilytystilassa. Työryhmän esitysluonnoksessa ehdotetaan selviämishoidon järjestämisvastuun täsmentämistä siten, että sote-uudistuksessa tarkoitetut hyvinvointialueet vastaisivat palvelun järjestämisestä alueellaan, jolloin niin sanottuja rauhallisia päihtyneitä henkilöitä olisi mahdollista säilyttää nykyistä vähemmän poliisin säilytystiloissa.