Usein kysytyt kysymykset reservipoliisista

  • Miksi reservipoliisijärjestelmää tarvitaan, miksi ei yksinkertaisesti vain lisätä poliisien määrää?

    Reservipoliisijärjestelmä on merkittävä osa poliisin varautumista. Reservipoliiseilla ei ole tarkoitus korvata ammattipoliiseja tai vaikuttaa poliisien määrään. Poliisilla on oltava, samalla tavoin kuin muillakin turvallisuusviranomaisilla, käyttöönottokelpoinen reservi sellaisia yllättäviä yhteiskunnallisia tilanteita varten, jotka sitovat poliisin omat resurssit tilapäisesti, mutta kuitenkin tavanomaista pidemmäksi aikaa.

  • Eikö ole riskialtista, että poliisin tehtäviä hoitaisivat reservissä olevat?

    Reservipoliisijärjestelmällä ei ole tarkoitus korvata ammattipoliiseja. Reservipoliiseille voitaisiin antaa vain rajoitetusti tehtäviä ja he toimisivat aina ammattipoliisin välittömässä ohjauksessa. Reservipoliisit eivät toimisi itsenäisesti vaan ammattipoliisin apuna. Reservipoliisit voisivat tehdä laajemmin poliisien tehtäviä, jos yhteiskunnallinen tilanne pahenisi poikkeusoloihin tai puolustustilaan.

  • Kuka voisi hakea reservipoliisiksi, mitkä ovat kriteerit?

    Reservipoliiseiksi kelpaavia tai sopivia ei olisi laissa mitenkään rajoitettu. Reservipoliisiksi hakeutuvien aiempi kokemus ja koulutus voivat kuitenkin olla eduksi reservipoliisiksi hakeutumisessa. Esimerkiksi vartija- tai sotilaspoliisikoulutus voi luoda hyvän pohjan reservipoliisina toimimiselle, mutta poliisi tarvitsee laajasti erilaista osaamista.

  • Miten varmistetaan, ettei tehtävään hakeudu sopimattomia henkilöitä?

    Reservipoliisikoulutukseen valitseminen ja sitoumusten tekeminen reservipoliisien kanssa olisi Poliisihallituksen tehtävänä. Poliisihallitus huolehtisi siitä, että tehtävään ei valita siihen sopimattomia henkilöitä. Reservipoliiseiksi sitoutuvista tehtäisiin myös perusmuotoiset turvallisuusselvitykset.

  • Minkälaisia tehtäviä reservipoliisi voisi hoitaa?

    Reservipoliisin tehtävistä säädettäisiin laissa. Normaaliolojen häiriötilanteissa reservipoliisit ylläpitäisivät yleistä järjestystä ja turvallisuutta kokoontumislaissa tarkoitetuissa yleisissä kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa. Heidän tehtäviinsä kuuluisi myös liikenteen ohjausta, eristettyjen alueiden vartiointia sekä kiinniotettujen kuljetuksia ja vartiointia. Lisäksi reservipoliisihenkilöstön tehtävänä voisi olla muita poliisin toimintaa tukevia tehtäviä eli tehtäviä, joissa ei tarvitsisi käyttää poliisin toimivaltuuksia. Tällainen tehtävä voisi olla esimerkiksi lupahakemusten vastaanottaminen. Poikkeusoloissa ja puolustustilassa reservipoliisit voisivat tehdä kaikkia poliisin tehtäviä.

  • Edellytetäänkö reservipoliiseilta molempien kotimaisten kielten taitoa?

    Ei. Riittää, että osaa suomea tai ruotsia. Poliisin hallinnosta annettuun asetukseen on reservipoliisin osalta tulossa poikkeus yleisiin kielitaitovaatimuksiin liittyen.

  • Saisiko reservipoliisi kantaa asetta?

    Reservipoliisit voisivat olla aseistettuja poikkeusoloissa ja puolustustilassa, mikäli tehtävä sitä edellyttäisi.

  • Minkälainen koulutus reservipoliiseilla olisi ja miten taitoja ylläpidettäisiin?

    Reservipoliiseille annettaisiin Poliisihallituksen suunnittelema peruskoulutus ja koulutusta myös ylläpidettäisiin täydennyskoulutuksella ja harjoituksilla.

  • Minkälaisissa normaaliolojen tilanteissa reservipoliisijärjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön?

    Laissa säädettäisiin niistä tilanteista, joissa reservipoliisijärjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön. Normaaliolojen häiriötilanteilla tarkoitettaisiin sellaisia poikkeuksellisia tilapäisiä tilanteita, joissa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ei ole mahdollista poliisin olemassa olevin voimavaroin.

    Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi yllättävä laajan maahanmuuton tilanne, jolloin poliisin voimavaroja täytyy vahvistaa tai kun esimerkiksi terrorismin uhka-arviota on nostettu väliaikaisesti sellaiselle tasolle, että poliisin voimavarat ovat koetuksella. Tilanteen tulisi kuitenkin olla siinä määrin tilapäinen, ettei ole perusteita vahvistaa poliisien lukumäärää kokoaikaisesti.

  • Mitkä ovat ne poikkeusolot, joissa reservipoliisijärjestelmää tarvittaisiin?

    Poikkeusolot määritellään valmiuslaissa. Valmiuslain mukaan poikkeusoloilla tarkoitetaan Suomeen kohdistuvaa aseellista tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavaa hyökkäystä tai sen uhkaa, väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuvaa erityisen vakavaa tapahtumaa tai uhkaa, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat. Poikkeusoloilla tarkoitetaan myös erityisen vakavaa suuronnettomuutta ja sen välitöntä jälkitilaa sekä vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavaa hyvin laajalle levinnyttä vaarallista tartuntatautia. Vain valtioneuvosto voi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa todeta maassa vallitsevan poikkeusolot.

  • Viekö tämä nyt Suomea kohti poliisivaltiota?

    Ei. Suomen turvallisuusviranomaisten tehtävänä on varautua sellaisiin tilanteisiin, jotka poikkeavat tavanomaisesta. Järjestelmä olisi osa poliisin varautumista ja sillä pyrittäisiin varmistamaan kansalaisten turvallisuus myös niissä tilanteissa kun jotain poliisin resursseja sitovaa ennakoimatonta ja yllättävää tapahtuu.

  • Mitä muutoksia hallituksen esitykseen tehtiin lausuntopalautteen jälkeen?

    • Reservipoliisien suunniteltu vahvuus tiputettiin 2 000 henkilöstä 1 000 henkilöön
    • Suunnitellut kustannukset alenivat, nyt alkuinvestoinnit 2,1 milj euroa ja ylläpitokustannukset 250 000 euroa / v
    • Reservipoliisit voisivat olla aseistettuja vain poikkeusoloissa ja puolustustilassa, ei normaaliolojen häiriötilanteissa
    • Toimivaltuuksia täsmennettiin ja tarkkarajaistettiin eli toimivaltuuksia voisi käyttää vain kun se on välttämätöntä tehtävien suorittamiseksi
    • Reservipoliisien koulutuksesta ei päättäisi enää Poliisihallitus vaan siitä säädettäisiin erikseen valtioneuvoston asetuksessa
    • Muut muutokset lähinnä teknisiä
  • Kuka päättäisi reservipoliisijärjestelmän käyttöönotosta?

    Reservipoliisihenkilöstön käyttöönotosta päättäisi aina valtioneuvosto.