Deradikalisoitumiseen tähtäävä Exit-toiminta ja valtionavustukset
Sisäministeriö avaa täydennyshaun deradikalisoitumiseen tähtäävälle Exit-toiminnalle.
Deradikalisoitumiseen tähtäävällä Exit-toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on tukea irtautumista aatteilla perustellusta väkivaltaisesta toiminnasta tai väkivaltaisen toiminnan hyväksymisestä. Exit-toiminnassa kohdennetaan räätälöityä tukipalvelua henkilöille, jotka ovat jo radikalisoituneet tai vaarassa radikalisoitua.
Exit-toiminnan ja sen kehittämisen tavoitteena on pysyvä palvelu, jota järjestävät sekä viranomaiset että järjestöt. Tälläkin hetkellä Suomessa Exit-toimintaa toteuttavat viranomaiset ja erilaiset järjestöt.
Sisäministeriö sai vuoden 2022 täydentävässä talousarviossa 0,3 miljoonaa euroa Exit-toimintaan ja sen kehittämiseen yhteistyössä julkisen sektorin ja järjestöjen kanssa. Sisäministeriö jakoi osan varoista valtionavustuksena kesällä 2022 ja nyt avattavassa täydennyshaussa summa on yhteensä 120 000 euroa.
Valtionavustusten hakeminen, käyttö ja valvonta
Valtionavustukset ovat valtion varoista myönnettävää harkinnanvaraista rahoitusta, jolla tuetaan jotakin yhteiskunnallisesti tarpeellista toimintaa tai hanketta. Valtionavustusta haetaan kirjallisella hakemuksella. Exit-toiminnan hakemukset käsitellään sisäministeriön asettamassa ohjausryhmässä.
Valtion talousarviossa on esitetty, mihin käyttötarkoituksiin valtionavustuksia voidaan myöntää. Sisäministeriön myöntämiin avustuksiin voidaan käyttää yhteensä 300 000 euroa vuonna 2022. Vuoden 2022 määrärahalla rahoitettu hanke voi jatkua vuoden 2023 loppuun, kuitenkin siten, että avustus tulee voida maksaa hyväksytyn loppuraportin ja kustannusten perusteella vuoden 2023 puolella.
Avustusta voi käyttää vain avustuspäätöksessä määriteltyihin käyttötarkoituksen mukaisiin hyväksyttyihin kustannuksiin. Sisäministeriö valvoo avustuksen käyttöä.
Sisäministeriössä päätetään harkinnanvaraisesti, mille toimijalle ja kuinka paljon avustuksia myönnetään.
Valtionavustuksen myöntämiseen, maksamiseen, käyttämiseen, käytön valvontaan ja takaisinperintään sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001), joihinkin avustuksiin myös tarkentavia lakeja ja asetuksia.
Lähtökohtana on, että valtionavustuksen määrä ei kata kaikkia toiminnasta tai investoinnista aiheutuvia kustannuksia vaan vain osan niistä. Hakijalla tulee siis pääsääntöisesti olla muutakin rahoitusta (omavastuu 10%), ja toisinaan arvioitavaksi tulee myös se, millaiset toimintaedellytykset hakijalla on ylläpitää avustettua toimintaa avustuksen päättymisen jälkeen.
Aikataulu ja hakulomake
Valtionavustusten hakuaika: 28.10.-12.12.202, haku on päättynyt.
Avustushakemus-, päätös- ja selvitysasiakirjoja koskevat tietopyynnöt: [email protected]
Sisäministeriö voi myöntää haussa olevan avustuksen järjestötoimijalle, joka toteuttaa de-radikalisoitumiseen tähtäävää exit-toimintaa.
Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset
- käyttötarkoituksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys
- avustuksen perusteltavuus sille asetettujen tavoitteiden kannalta
- tarpeellisuus hankkeen tai toiminnan laatuun, laajuuteen ja muihin tukiin nähden
- avustuksen kilpailuneutraalisuus.
Erityiset edellytykset
- Exit-palvelua kyetään toteuttamaan valtakunnallisesti. Hankkeen on kyettävä tuottamaan Exit-palvelua valtakunnallisesti ja suunnitelmasta ilmenee, miten tämä aiotaan toteuttaa. (Esim. kokeilupilotit eri paikkakunnilla ja parhaiden käytäntöjen arviointi ja toteutus seuraavaksi muualla tai huomattavasti laajempi toiminta-alue kuin nyt)
- Hakemus sisältää toimintasuunnitelman
- Hakijalla on asiantuntemusta exit-toiminnasta sekä väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja ekstremismistä
Arvioinnissa käytetyt kriteerit
- Tavoite: Hankkeella on selkeä tavoite, joka voidaan jakaa alatavoitteisiin
- Kohderyhmä: Hankkeen kohderyhmä on määritelty ja rajattu perustellusti
- Toiminnallinen kuvaus: Hakemuksesta ilmenee exit-toiminnan toiminnallinen kuvaus (miten toiminta järjestetään konkreettisesti)
- Hakemuksessa käy ilmi, miten hankkeesta aiotaan viestiä asiakkaille ja yhteistyökumppaneille
- Hakemuksesta ilmenee, miten asiakkaita aiotaan hankkia (reaalimaailmassa ja verkossa)
- Hakemuksesta käy ilmi, millaista viranomaisyhteistyötä hanke aikoo toteuttaa ja minkä viranomaisten kanssa
- Mitattavuus: Hankkeen tulokset ovat mitattavissa (hakemuksesta käy ilmi, miten hankkeen tuloksia mitataan ja miten usein)
- Tiedon ja osaamisen kasvu: Järjestöjen ja viranomaisten tieto ja osaaminen ennaltaehkäisyssä kasvaa (hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä exit-toiminnan kehittämisessä)
Painotukset
Hankkeelle on eduksi, jos toimintaa toteutetaan laajassa yhteistyössä paikallisten viranomaisten ja järjestöjen sekä muiden keskeiseksi katsottujen toimijoiden kanssa. Lisäksi hankkeen tulosten mitattavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.
Ohjeita hyvän hakemuksen tekemiseen:
- Aloita valmistelu hyvissä ajoin ennen määräaikaa.
- Lue hakuohjeet ja lomakkeen täyttöohje huolellisesti.
- Tarkista, että haetun avustuksen kohteena oleva toiminta tai hanke vastaa hakuilmoituksessa kuvattuja kriteerejä.
- Tee selkeä toiminta- tai hankesuunnitelma: mitä tehdään, miksi tehdään, mikä toimija tekee, minkä toimijan kanssa, missä tekee, millä aikataululla, ja mitä tuloksia odotetaan. Ilmoita selkeästi, mikä toimija on hakija (= avustuksen saaja, jos avustusta myönnetään) ja mitkä toimijat saavat avustusta käyttöönsä (= osatoteuttajat).
- Tee suunnitelman kanssa samanaikaisesti realistinen talous- tai kustannusarvio, joka on suhteutettu toiminnan laajuuteen ja laatuun sekä perustuu laskelmiin. Myös tulojen on käytävä ilmi.
- Tarkista, että hakemus ja hakuun liittyvät asiakirjat sisältävät kaikki vaaditut tiedot ja asianmukaisen allekirjoituksen.
- Huolehdi, että hakemus saapuu perille määräajassa.
- Sisäministeriöön saapuvat hakemukset lähetetään kirjaamon [email protected] kautta. Vain määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset otetaan huomioon.
- Viittaa hakemuksessa diaarinumeroon VN/11673/2022.
Ministeriö käsittelee hakemukset hakuajan päättymisen jälkeen. Jos toimitettu hakemus on puutteellinen, hakijaa kehotetaan määräajassa täydentämään sitä. Valtionavustushakemusten käsittely vie hakemusten määrästä riippuen noin 3–8 viikkoa.
Sisäministeriö arvioi hakemukset yhdessä ohjausryhmän kanssa. Arvio perustuu kokonaisharkintaan. Kokonaisharkinnassa otetaan huomioon hakuilmoituksessa esitetyt hakukohtaiset myöntöperusteet, sekä valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset.
Kaikkiin määräaikaan mennessä saapuneisiin hakemuksiin laaditaan kirjallinen päätös. Kun avustuspäätökset on tehty, ministeriö lähettää hakijalle päätöksen sekä tiedon mahdollisuudesta oikaisuun tai valitukseen.
Avustuksen saaja voi siirtää osan avustuksesta hankkeen osatoteuttajille.
Avustuksia voi siirtää muun kuin alkuperäisen avustuksen saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen vain, jos asiasta on mainittu ministeriön päätöksessä. Avustuksen saaja tekee sopimuksen valtionavustuksen käytöstä, käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan osatoteuttajan kanssa. Sopimuksen ehdot on määritelty päätöksen liitteenä lähetettävässä avustuksen siirtosopimuksen pohjassa.
Avustuksen saajan on
- laadittava siirtosopimuspohjan mukainen sopimus osatoteuttajan kanssa (myös siinä tapauksessa, että osatoteuttaja osallistuu hankkeen omavastuuosuuteen pelkällä työpanoksella, ilman avustuksen siirtoa)
- varmistettava, että saa osatoteuttajalta päätöksessä määritellyt selvitykset avustuksen käytöstä
- toimitettava siirretyn avustuksen käyttöä koskeva selvitys ministeriölle avustuspäätöksen mukaisesti.
Valtionavustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Valtionavustuksen käytön ehdot on määritelty valtionavustuspäätöksessä. Käyttötarkoituksen muutokseen tai käyttöajan pidentämiseen voi perustellusta syystä tehdä muutoshakemuksen, johon ministeriö ottaa kantaa.
Valtionavustus maksetaan hankkeen hallinnoijalle toteutuneiden hyväksyttyjen kustannusten perusteella vuosittain pääsääntöisesti kahdessa erässä. Valtionavustuksen maksamiseen voi hakea myös ennakkoa perustellusta syystä.
Maksatushakemusta tehtäessä on otettava huomioon, mitä päätöksessä sekä maksatuksesta vastaavan viranomaisen antamissa ohjeissa on todettu valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista.
Yksittäisiä kustannuseriä ei ole valtionavustuspäätöksessä hyväksytty sellaisenaan, vaan kustannusten valtionavustuskelpoisuutta arvioidaan erikseen maksatushakemuksen yhteydessä.
Ministeriö seuraa avustusten käyttöä. Valtionavustuksen käytöstä on tehtävä selvitys sisäministeriölle avustuspäätöksen mukaiseen määräaikaan mennessä.
Mikäli maksettua avustusta ei voida käyttää myönnettyyn tarkoitukseen, avustuksen saajan tulee palauttaa maksettu avustus tai sen osa ministeriölle.
Ministeriö voi tehdä valtionavustuksen saajan toimintaan ja talouteen kohdistuvia tarkastuksia ja tarvittaessa periä avustuksia takaisin.
Avustus tai sen osa voi jäädä käyttämättä esimerkiksi, jos hanke/toiminta on voitu toteuttaa suunniteltua taloudellisemmin tai toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia. Jos käyttämättä jäänyt avustus palautetaan omaehtoisesti ja viipymättä sisäministeriölle, ei palautettavasta avustuksesta tai sen osasta peritä korkoa, josta säädetään valtionavustuslain 24 §:ssä.
Omaehtoisella ja viipymättömällä palauttamisella tarkoitetaan sitä, että valtionavustuksen saaja palauttaa käyttämättä jääneen valtionavustuksen tai sen osan omatoimisesti avustuspäätöksen ehdoissa ja rajoituksissa ilmoitetulle pankkitilille ennen valtionavustuspäätöksessä määriteltyä selvityksen antamisen määräaikaa.
Edellä kuvattu menettely ei koske valtionavustuksen tai sen osan palauttamista, joka tehdään valtionavustuslain 20 §:n perusteella (virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti maksetun valtionavustuksen palauttaminen tai palauttaminen sillä perusteella, että avustusta ei voida käyttää valtionavustuspäätöksessä edellytetyllä tavalla). Menettely ei myöskään koske valtionavustuslain 21 §:n tarkoittamia tapauksia, joissa valtionapuviranomaisen on päätöksellään määrättävä valtionavustuksen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu valtionavustus takaisin perittäväksi.
Hankehallinnoija: avustuksen saaja eli se organisaatio, jolle avustus myönnetään.
Osatoteuttaja: avustuksen käyttäjä eli se organisaatio, jolle osa avustuksesta siirretään, eli delegoidaan jonkin hankkeen osan toteuttamiseen (tai joka osallistuu pelkällä työpanoksella)
Hanketoimijat: Hankehallinnoija ja osatoteuttajat yhdessä
Hankekumppani/yhteistyö- tai verkostotaho: hankkeen toteuttamiseen liittyvä toimija, jonka kanssa tehdään yhteistyötä ilman rahaliikennettä tai esim. työpanoksella osallistumista.