Syyriasta palaavat lapset ja aikuiset

Euroopasta on lähtenyt noin 4000 ihmistä Syyrian ja Irakin konfliktialueelle. Nyt eri maat pohtivat, miten tulisi toimia niiden lasten ja naisten kanssa, jotka ovat Syyrian leirillä. Suomi pitää erittäin tärkeänä, että lapsen oikeuksia kunnioitetaan ja lapsia autetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Suomesta on matkustettu Syyrian ja Irakin konfliktialueelle jo vuodesta 2012 lähtien ja sieltä on palannut tähän mennessä 20 henkilöä. Al-Holin leirillä on arviolta kymmenkunta suomalaista aikuista ja noin 30 lasta.

Leirillä olevien tilannetta selvitetään ulkoministeriön johdolla sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, poliisin ja muiden viranomaisten kanssa. Tilanteen ratkaisemisessa viranomaisten toiminnan lähtökohtana on:

  • Suomi ei voi hakea lapsia toisen valtion alueelta ilman kyseisen maan viranomaisten myötävaikutusta. Ulkoministeriö neuvottelee leiriä ylläpitävän kurdihallinnon kanssa.
  • Periaatteessa lastensuojelulain mukaan Suomen viranomaiset voivat tehdä huostaanottopäätöksen ulkomailla olevasta lapsesta. Tässä tapauksessa se on kuitenkin erittäin vaikeaa, kun Syyriassa ei ole sosiaaliviranomaisia, jotka voisivat tavata lapsen, tunnistaa henkilöllisyyden, arvioida tilanteen yksilöllisesti ja auttaa päätöksen toimeenpanossa.
  • Suomi pyrkii mahdollisuuksien mukaan huolehtimaan leirillä olevien, Suomesta lähteneiden ja heidän lastensa selviytymisestä toimittamalla ruokaa ja lääkkeitä leirille järjestöjen avustuksella.
  • Suomeen on palannut ja voi palata henkilöitä myös omatoimisesti sillä Suomen lain mukaan Suomen kansalaista tai oleskeluluvan haltijaa ei voida estää palaamasta Suomeen. Suomen kansalaisilla on aina oikeus palata kotimaahansa. Suomi ei aktiivisesti auta aikuisia palaamaan Suomeen.

Miten radikalisoitumista ja ääriajattelua voidaan ehkäistä ja tukea palaajia irtautumaan väkivaltaisesta ideologiasta?

  • Alueelta palaajat ovat nähneet, kokeneet ja jossain tapauksissa myös itse tehneet väkivaltaa. He tarvitsevat väkivallasta irti auttavia palveluja samalla tavalla kuin muutkin väkivaltaisessa ympäristössä kasvaneet tai siellä oleskelleet.
  • Myös islamilaisilla yhteisöillä on tärkeä rooli. Ne voivat tukea palaajia irrottautumisessa väkivaltaisesta uskonnontulkinnasta ja tuoda tilalle valtavirran islamintulkinnan, johon ei kuulu väkivalta.
  • Mahdollisesti Suomeen saapuvan lapsen tilanne harkitaan tapauskohtaisesti ja yksilöllisesti. Tavoitteena on tukea jokaista lasta suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti viranomaisten yhteistyönä ja edistää hänen mahdollisuuksiaan palata takaisin normaaliin arkeen.

Millainen on palaajien rikosoikeudellinen vastuu?

  • Syyriasta Isilin alueelta palaavat aikuiset ovat rikosoikeudellisesti vastuussa toiminnastaan sukupuolesta riippumatta. He ovat matkustaneet alueelle vapaaehtoisesti ja on mahdollista, että he ovat olleet mukana terroristisessa toiminnassa tai tukeneet sitä muuten. Suomen lainsäädäntöä liittyen terroristisiin rikoksiin on viime vuosien aikana tarkistettu, ja se kattaa laajasti erilaiset terroristiset teot sekä terrorismia tukevat toimet.
  • Suomi tekee kaiken mahdollisen sen hyväksi, että rikoksiin syyllistyneet saadaan vastuuseen teoistaan.
  • Alle 15-vuotiaiden henkilöiden mahdollisten tekojen käsittelystä vastaa sosiaalitoimi

Lisätietoja

Tarja Mankkinen, Kehittämispäällikkö 
sisäministeriö, Poliisiosasto, Poliisitoiminnan ohjausyksikkö 0295488370