Kuvitteellisia esimerkkejä tiedustelulainsäädännön soveltamisesta

Oheiset esimerkit ovat kuvitteellisia, mutta ne auttavat kuvaamaan Suojelupoliisin toimialaa ja uuden tiedustelulainsäädännön mahdollista soveltamista.

"Kaksi maahan salakuljetettuna saapunutta henkilöä ovat osa terroristijärjestön solua, joka on toteuttamassa iskua toisessa EU-maassa. Heidän henkilöllisyytensä ei ole viranomaisten tiedossa."

Terrori-iskun todennäköisyys on kasvanut merkittävästi, ja siten uhka kansalliselle turvallisuudelle on ilmeinen. Riskejä ovat esimerkiksi Suomessa tai muualla Euroopassa toteutuva terroriteko, ulkopoliittiset seuraukset Suomelle maamme kautta tulleiden tekijöiden vuoksi sekä iskun tapahtuessa väestöryhmien suhteiden jännittyminen kotimaassa.

Suojelupoliisi haluaa selvittää saapuneiden henkilöllisyyden, yhteyshenkilöt Suomessa ja ulkomailla sekä heille annetut tehtävät.

Maahan saapuneen kaksikon henkilöllisyydet eivät ole tiedossa ja toimintaa ohjataan ulkomailta. Tietoliikennetiedustelulla pyritään löytämään sellaista Suomeen saapuvaa ja Suomesta lähtevää viestiliikennettä, kuten puheludataa, jonka toisena osapuolena ovat terroristijärjestön johtohenkilöt ulkomailla. Sitä kautta voidaan tunnistaa Suomessa käytössä olevat liittymät ja niiden käyttäjät. Ulkomaantiedustelulla voidaan hankkia järjestön tavoitteita, tekijöiden henkilöllisyyttä ja toimintatapoja koskevia tietoja tulijoiden aiemmista oleskelumaista.

"Valtioiden X ja Y tiedustelupalvelut ovat saaneet valtiojohdoiltaan käskyn tehostaa EU-maiden viranomaistietojärjestelmiin kohdistuvaa verkkovakoilua. Valtiot X ja Y panostavat erittäin suuria summia verkkohyökkäyskyvyn kehittelyyn."

Suomen valtioon kohdistuvan verkkovakoilun uhka on kohonnut. Salassa pidettävien tietojen joutuminen vieraan valtion haltuun vaarantaisi kansallisen turvallisuuden. Riskejä olisivat muun muassa salassa pidettävän tiedon hyödyntäminen Suomen ulko-, kauppa- ja turvallisuuspoliittisten etujen vastaisesti sekä kansainväliset seuraukset siitä, että Suomi ei kykene suojaamaan kansainvälisten kumppaneiden, esimerkiksi EU:n luovuttamaa turvaluokiteltua tietoa.

Suojelupoliisi selvittää jatkuvasti, pyritäänkö suomalaisiin tietojärjestelmiin kohdistamaan verkkovakoilua: Onko järjestelmiin onnistuttu tunkeutumaan suojauksista huolimatta? Kuinka kauan vakoilu on jatkunut ja mitä tietoa on saatu haltuun? Keskeistä on myös saada selville, mitkä tahot ovat toiminnan takana ja mitä strategisia tarkoitusperiä toiminnalla pyritään edistämään.

Tekijät ovat tuntemattomia ja todennäköisesti ulkomailla, joten tiedonhankintaa ei voida kohdistaa mihinkään tunnistettuun henkilöön. Suojelupoliisi on kuitenkin saanut tekijöiden käyttämät palvelimet tietoonsa kansainvälisiltä kumppaneilta. Tietoliikennetiedustelulla pystytään tunnistamaan vieraiden valtioiden verkkovakoilussa käyttämien välityspalvelimien dataliikennettä Suomeen ja Suomesta. Näin saadaan selville Suomessa verkkovakoilun kohteena olevia yrityksiä ja viranomaisia, joihin kohdistuvat vahingot pyritään estämään ja joiden suojautumista pyritään parantamaan.

"Vieraan valtion tiedetään pyrkivän luomaan niin sanottua illegaaliverkostoa Suomeen. Illegaalien eli väärällä henkilöllisyydellä yhteiskuntaan soluttautuneiden tiedustelu-upseerien tavoitteena on hankkia salassa pidettävää tietoa sekä vaikuttaa suomalaiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon."

Suomen valtioon yritetään vaikuttaa epäasiallisesti. Uhkana on, että vieraalle valtiolle paljastuu yhteiskunnan kannalta kriittisen tärkeää salassa pidettävää tietoa ja että vieras valtio myös käyttää tätä tietoa omien pyrkimystensä edistämiseen Suomen etuja vaarantaen.

Suojelupoliisi haluaa selvittää, ketkä illegaaliverkoston jäsenet ovat, sekä miten ja kenen toimesta heitä johdetaan. On tärkeää tietää myös, mihin he pyrkivät.

Kohteiden henkilöllisyydet eivät ole tiedossa ja toimintaa johdetaan ulkomailta. Tietoliikennetiedustelulla voidaan seurata uhkan kannalta olennaista Suomeen saapuvaa ja Suomesta lähtevää viestiliikennettä. Sitä kautta on mahdollista tunnistaa verkoston jäsenet ja muita tiedustelumenetelmiä käyttäen heidän kytköksensä.

"Suomalaiseen kansalaismielipiteen muodostukseen on havaittu kohdistettavan ulkomailta johdettua järjestelmällistä ja massiivista vaikuttamista sosiaalisessa mediassa ja internetin keskustelupalstoilla."

Koska Suomessa on lähiaikoina vaalit, epäillään, että informaatiovaikuttamisella pyritään aiheuttamaan hämmennystä, syventämään vastakkainasettelua sekä vaikuttamaan vaalien lopputulokseen.

Suojelupoliisi selvittää, onko informaatiovaikuttamiskampanjan takana vieras valtio, joka haluaa horjuttaa Suomen demokratiaa. Lisäksi selvitetään, mikä on toiminnan perimmäinen tavoite.

"Ulkomaiset tahot ovat viime aikoina ostaneet järjestelmällisesti Suomen kansainvälisen kaupan kannalta tärkeitä kuljetus- ja huolintayrityksiä. Kansainvälisiltä kumppaneilta saatujen tietojen mukaan veroparatiiseihin rekisteröityjen ostajien taustalla saattaa olla vieraassa valtiossa toimiva rikollisjärjestö. Rikollisjärjestöllä tiedetään olevan läheiset suhteet kyseisen valtion virkakoneistoon ja valtionjohtoon."

Uhkana on, että Suomen vienti ja tuonti lamaantuvat mahdollisen kriisin aikana ja että perustarpeista tulee pulaa.

Suojelupoliisi selvittää, kytkeytyvätkö yritysostot toisiinsa ja onko niiden taustalla vieraan valtion lukuun toimiva rikollisjärjestö. Lisäksi pyritään selvittämään, mihin vieras valtio bulvaanitoiminnan avulla pyrkii. Suojelupoliisi informoi valtionjohtoa asiasta yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja huoltovarmuuden turvaamiseksi.