Suomessa tarvittaisiin 20-25 ympärivuorokautista selviämisasemaa
Sisäasiainministeriön työryhmä ehdottaa, että päihtyneiden selviämisasemia perustettaisiin niihin kihlakuntiin, joiden alueella on terveyspalveluja saatavilla ympäri vuorokauden. Yli tuhannen säilöönoton kihlakuntia on 25 ja yli tuhannen säilöönoton kuntia 20. Selviämisasemia voisi siten olla koko maassa 20-25.
Pienimmillään selviämisasema toimisi viidellä sairaanhoitajalla ja viidellä vartijalla, joiden työpanosta täydentäisivät osa-aikainen lääkäri ja mahdollisesti sosiaalityöntekijä. Selviämisasema pystyisi tällöin palvelemaan ympäri vuorokauden.
Selviämisasemien toteuttamisvaihtoehtoja ja kustannuksia selvittänyt työryhmä luovutti raporttinsa tänään 11.3. Työryhmässä oli poliisin lisäksi myös Suomen kuntaliiton sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustus. Taloudellinen selvitys liittyy sisäasiainministeriössä valmisteilla olevaan esitykseen poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelua koskevaksi lainsäädännöksi, joka on määrä antaa eduskunnalle kesäkuussa.
Vaikka lakiesityksessä ei tulla esittämään säilössäpitovastuun siirtämistä pois poliisilta, haluttiin kuitenkin selvittää, millainen kustannusvaikutus kunnille aiheutuisi valtakunnallisesti riittävän kattavan selviämisasemaverkoston perustamisesta ja ylläpidosta.
Työryhmä esittelee kolme selviämisaseman mallia. Irrallaan muista toimijoista sijaitseva selviämisasema olisi kallein vaihtoehto. Muut mallit lähtevät siitä, että selviämisasema perustettaisiin joko poliisilaitoksen tai sairaalan yhteyteen. Poliisiasemalla vartijat tulisivat nykyisestä henkilökunnasta, mutta lisäksi tarvittaisiin sairaanhoidon palvelut. Sairaalan yhteydessä olisivat valmiina sairaanhoitajat, lääkäri ja vahtimestareita tai vartijoita.
Poliisiaseman yhteyteen sijoitetun selviämisaseman kustannukset olisivat vuositasolla noin 228 000 euroa ja sairaalan yhteydessä vastaavasti noin 380 000 euroa. Muista toimijoista erillisen selviämisaseman kustannukset olisivat noin 398 000 euroa vuodessa. Perustamiskustannuksia aiheutuisi vähimmillään noin 15 000 euroa kalustohankinnoista. Päihdepalvelun laatusuositukset täyttävä vuorokausihinta hyvin resursoidussa päihdehuollon yksikössä olisi ylläpitokulujen mukaan laskettuna keskimäärin 110 euroa.
Eri puolilla Suomea on toteutettu erilaisia hankkeita selviämisasemiksi. Vaasassa toimii kaupungin selviämisasema. Tampereella kaupungin selviämisasema on vuokrannut tiloja poliisilta. Lahdessa poliisilaitoksella toimivat sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja. Turussa toimii nuorten selviämisasema viikonloppuisin. Kotkassa Karhulan alueella on selviämisasema. Helsingissä on poliisin säilytyssuojan yhteydessä kaupungin ylläpitämä selviämishoitoasema. Hyvinkäällä on päivätoimintakeskuksessa kaupungin ensisuoja, jossa on tilaa päihtyneille.
Päihtyneiden säilöönotot ovat vähentyneet noin kolmannekseen 30 vuoden aikana. Viime vuonna tehtiin koko maassa 95 159 päihtyneiden säilöönottoa. Säilöönotot ovat vähentyneet, koska nykyisin poliisi toimittaa päihtyneet mahdollisimman usein suoraan koteihinsa. Myös kiinniottokynnys on aiempaa korkeampi. Samalla päihtyneiden tukitoimet ovat parantuneet.
1960-luvulla päihtymys yleisellä paikalla oli rangaistava teko, ja siksi päihtyneiden säilyttäminen kuului selkeästi poliisin tehtäviin. Päihtymyksen rangaistavuus poistettiin vuonna 1968. Silti päihtyneistä huolehtiminen jäi poliisin tehtäväksi.
Laki päihtyneiden käsittelystä astui voimaan vuonna 1973. Sen mukaan poliisin tulee toimittaa päihtynyt selviämisasemalle tai muuhun säilössäpitopaikkaan. Vuonna 1987 voimaan tullut päihdehuoltolaki velvoittaa kunnat järjestämään päihdehuollon.
Lisätietoja: poliisiylitarkastaja Jorma Vuorio, (09) 160 42300.