Työryhmän ehdotus:
Lapsibudjetointia pilotoidaan vuoden 2022 valtion talousarviossa

Työryhmä selvitti, miten lapsibudjetointia ja siihen liittyvää osaamista tulisi kehittää yli hallituskausien. Tavoitteena on edistää lasten oikeuksien toteutumista.

Hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan arvioimaan päätösten lapsivaikutuksia, edistämään lapsibudjetointia, lasten hyvinvoinnin tietopohjan vahvistamista sekä lasten ja nuorten osallisuutta. Valtioneuvoston kanslia asetti vuoden 2020 lopussa osana kansallista lapsistrategiaa työryhmän selvittämään, miten lapsibudjetointia ja siihen liittyvää osaamista tulisi kehittää yli hallituskausien. 

Lapsibudjetoinnilla tarkoitetaan talousarvion tarkastelemista lapsen oikeuksien näkökulmasta. Siinä on kyse lapsiin kohdistuvien talousarviomenojen ja -tulojen seurannasta sekä talousarviopäätösten lapsivaikutusten arvioinnista.

”Julkisen talouden johtamiseen tarvitaan lapsinäkökulmaa. Hallinnonalojen ja -tasojen rajat on ylitettävä, koska lapsen hyvä elämä on kokonaisuus. Lapsibudjetoinnin mallit on siksi vietävä sekä valtion että tulevien hyvinvointialueiden sekä niiden ja kuntien yhdyspintojen tiedolla johtamiseen. Valtiovarainministeriö käynnistää tämän kehitystyön välittömästi. Samalla haluan muistuttaa siitä, että lasten ja nuorten osallisuus on osa talousarvion vaikutusten arviointia joka tasolla. Päättäjien vuorovaikutus lasten ja nuorten kanssa on välttämätöntä, jotta opimme lisää siitä, miten panostukset vaikuttavat heidän arkeensa”, sanoo ministeri Annika Saarikko.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteutumista valvovan komitean mukaan lasten oikeudet tulisi ottaa huomioon talousarvioprosessien kaikissa vaiheissa. Lapsibudjetointi on kuitenkin Suomessa ollut toistaiseksi vähäistä.

”Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ilmiöperusteinen tarkastelu tarjoaa tilaisuuden täydentää budjetointiin liittyvää tietoperustaa. Tämä edellyttää hallinnonalarajat ylittävien tarkastelujen kehittämistä, jotta kokonaisuuksien tunnistaminen paranee ja tietoisuus lisääntyy. Lapsibudjetoinnin toimeenpanon onnistuminen edellyttää kuitenkin huolellista suunnittelua ja vaiheittaista etenemistä, jotta asiassa  päästään alkuun”, sanoo työryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Sami Yläoutinen.

Talousarvion lapsi-ikäryhmää koskeva tarkastelu auttaa muodostamaan kokonaiskuvan lapsiin kohdistuvista budjettieristä. Sitä voidaan hyödyntää myös lapsia koskevien yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti vaikeiden ongelmien esiintuomisessa ja ratkaisemisessa. 

”Lapsibudjetoinnin myötä voimme paremmin tunnistaa lapsiin kohdistuvia menoja ja siten myös turvata lasten ja perheiden tarpeita vastaavat palvelut nyt ja tulevaisuudessa”, sanoo lapsi- ja nuorisopoliittinen ministerityöryhmän puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.

Lapsibudjetointia selvittävän työryhmän työ on osa kansallisen lapsistrategian toteuttamista. Työryhmä on tehnyt ehdotukset siitä, miten lapsibudjetointi voisi tukea kansallisen lapsistrategian toimeenpanoa. 

Työryhmä ehdottaa, että

1. lapsibudjetointia pilotoidaan vuoden 2022 valtion talousarvioesityksessä ja se vakiinnutetaan osaksi talousarvioesitystä vuonna 2023 
2. lapsivaikutuksia arvioidaan hallituskausittain
3. kuntien (ja myöhemmin myös hyvinvointialueiden) talousarvioiden toteumatietojen seurantaa ja raportointia kehitetään erillisessä hankkeessa
4. kuntien ja hyvinvointialueiden omaa lapsibudjetointityö toteutetaan verkostomaisena valmisteluna sote-uudistuksen tultua voimaan.

Pilotin valmistelua jatketaan parhaillaan osana valtion vuoden 2022 talousarvioesityksen valmistelua. Valtiovarainministeriö on toimittanut ministeriöihin talousarvion valmistelua koskevan ohjeen, jossa on kuvattu myös talousarvion lapsibudjetointia koskeva osuus.

Työryhmä kuuli työskentelynsä aikana useita keskeisiä sidosryhmiä, kuten Valtiontalouden tarkastusvirastoa, lapsiasiavaltuutettua, eduskunnan keskeisiä valiokuntia, Suomen Kuntaliitto ry:tä sekä järjestöjä. Lisäksi se hyödynsi työssään ministeriöiden ja laitosten asiantuntijoiden osaamista. 

Lisätietoja:

Työryhmän puheenjohtaja, budjettipäällikkö Sami Yläoutinen, puh. 02955 30320, sami.ylaoutinen(at)vm.fi

Työryhmän sihteeri, erityisasiantuntija Piia Pekola, puh. 02955 30594, piia.pekola(at)vm.fi