Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma on alueen tärkeä kahittämisväline
Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma pureutuu yritystoiminnan kehittämiseen, yritysten verkottumisen ja toimintaympäristön parantamiseen sekä alueella asuvien ihmisten osaamisen tason nostamiseen. Ohjelman keskeistä toimintakenttää ovat syrjäytymisen estäminen ja työllisyyden hoito, joten työllisyyskysymykset ovat esillä ohjelman kaikissa toimenpiteissä. Tärkeitä kehittämiskohteita ovat lisäksi alkutuotannon kilpailukyvyn lisääminen ja maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistaminen. Lisäksi nuoret ovat erityisen huomion kohteena. Ohjelma on keskeinen kehittämisväline Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelman seurantakomitea kokoontuu Kaustisella 10-11.6.2004.
Vuonna 2003 kolmannes ohjelman yritysrahoituksesta kohdistettiin matkailuyrityksiin. Muut painopistealat olivat puutuotteiden valmistus ja metalli. Finnvera Oyj:n rahoituksella perustettiin merkittävä määrä uusia naisyrityksiä. Myös työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi käynnistettiin hankkeita pitkäaikaistyöttömille.
Ohjelma edennyt lupaavasti
Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma on edennyt lupaavasti ja asetettuihin tavoitteisiin nähden jopa etuajassa. Ohjelman avulla on myötävaikutettu 6 700 työpaikan luomiseen ja noin 10 000 työpaikan säilyttämiseen Pohjois-Suomessa. Yrityksiä on syntynyt ohjelman myötävaikutuksella noin 900. Euroopan Sosiaalirahaston toimenpiteisiin on osallistut neljän ensimmäisen ohjelmavuoden aikana lähes 40 000 henkilöä. Ohjelmasta on rahoitettu vuoden 2003 loppuun mennessä 4 092 hanketta.
Keski-Pohjanmaalla keskitytty metalli-, puu- ja tietoteollisuuden yritystoiminnan kehittämishankkeisiin
Keski-Pohjanmaalla rahoituksen kysyntä on vilkasta ja yrityshankkeiden rahoitus kohdentui vuonna 2003 pääosin metalli-, puu- ja tietoteollisuuden yritystoiminnan kehittämishankkeisiin. Ohjelman tuella on ollut merkittävä vaikutus Kaustisen seutukunnan työllisyyskehitykseen sekä uusien yritysten syntymiseen. Kaivostoiminnan käynnistämiseen liittyvät selvitystyöt ovat lopuillaan ja tavoitteena on litiumiin liittyvän pienkaivostoiminnan käynnistäminen vuosina 2005-2006. Hankkeen työllisyysvaikutukset alueelle tulevat olemaan merkittävät. Kaivostoiminnan energialähteenä käytettävän biokaasulaitoksen selvitystyöt ovat loppusuoralla. Yritysten henkilöstön osaamista parannettiin elinkeinojen kehittämiskeskus-, seutukunnan rekrytointi- ja Kase-Center-hankkeilla. Seutukunnan matkailun edistämistä tukee tänä vuonna aloitettava Kaustisen Kansanlääkintäkeskuksen laajennus. Kaustisen seutukunnassa on otettu käyttöön Kansalaisen tietoverkko hankkeessa työstetty VoIP -puhelinjärjestelmä.
Keski-Suomen kehittämisresurssit yritysverkostoihin
Keski-Suomen tavoite 1 -ohjelman kehittämisresurssit suunnataan yritysverkostoihin. Yritysverkostot toimivat puu-, metalli-, matkailu- ja bioenergia-toimialoilla ja maataloudessa. Yritysverkostojen työskentelyä vahvistetaan osaamista parantavilla hankkeilla. Kivialalla työ etenee yrityskohtaisesti. Yritysinvestointeja erityisesti puu- ja metallialoilla käynnistettiin vuonna 2003 ennätystahtiin. Kaikista yrityshankkeisiin kohdistetuista varoista puutoimialalle meni puolet ja metallialalle kolmannes. Suurimpia yrityshankkeita olivat Metso Oyj:n teknologiapartnerin Teräs-Astra Oy:n laajennusinvestointi Karstulassa ja Haka Components Oy:n investointi koivusahan uuden jatkojalostuslaitokseksi Viitasaarella. Muita tärkeitä hankkeita ovat tuotantotalouden insinöörin muuntokoulutus Viitasaarella sekä ProvinsSoimaan-hanke, jossa neljä musiikkitapahtumaa ovat yhdistäneet kehittämistyönsä. Työllisyyden edistämisessä haettiin räätälöityjä ratkaisuja erityisesti pitkäaikaistyöttömille. Maaseudun infrastruktuuria on parannettu muun muassa kolmen kylän yhteisellä vesihuoltohankkeella Saarijärvellä ja aloittamalla kylien laajakaistayhteyksien parantaminen Pihtiputaalla.
Pohjois-Pohjanmaalla keskeisiä puuteollisuus, elektroniikkateollisuus ja matkailu
Pohjois-Pohjanmaalla tavoite 1 -ohjelman keskeisiä tuettavia toimialoja olivat puutuoteteollisuus, elektroniikkateollisuus ja matkailu. Puutuoteteollisuuden osalta käynnistettiin Pohjoinen puutuoteteollisuus - asumisen ja sisustamisen tekijä -kehittämisohjelma sekä Pohjois-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuuden kehittämisstrategian toteutus kahdella hankkeella, joista Bothnia Design - käsityöyrittäjyyden tukiverkko -hanke tähtää alan yritysten tukipalveluiden kehittämiseen. Toisen hankkeen tavoitteena on kehittää alan korkeakouluopetusta alueella toisen asteen oppilaitosten ja Lapin yliopiston yhteistyönä. Matkailussa Rukan kehittämistä jatkettiin ohjelmarahoituksella laaditun "masterplanin" mukaisesti. Syötteelle käynnistettiin vastaavanlaisen suunnitelman toteuttaminen. Rukan ja Syötteen välissä sijaitsevan Taivalvaaran kokonaissuunnittelu aloitettiin tavoitteena näiden kolmen kohteen matkailualue.
Lapissa painotus elämystuotantoon, hyvinvointiin ja tietoyhteiskuntahankkeisiin
Lapissa hanketoiminta on painottunut elämystuotantoon, hyvinvointiin ja tietoyhteiskuntahankkeisiin. Yritysrahoituksesta yli puolet myönnettiin matkailu- ja elämysteollisuuden yrityshankkeille. Matkailussa kehittämisen painopistettä on siirretty kesämatkailuun ja vuonna 2003 tuettiin muun muassa Rovaniemen kesätuotteet -hanketta ja Simojoen melontamatkailuhanketta. Sosiaali- ja terveysalan työvoiman turvaamiseksi käynnistettiin kaksi hanketta, joista toisella haetaan apua nykyiseen farmaseuttipulaan muuntokoulutus-hankkeella. Vanhustenhuollossa rahoitettuiin uudenlaisten palveluketjujen rakentamiseen tähtäävä Kylä elämän keskus -hanke ja tietoteknologian hyödyntämiseen painottuva VANTUKI -hanke. Kylmäteknologiaan ja testaukseen liittyviä hakkeita käynnistettiin sekä Rovaniemen seudulla että Pohjois-Lapissa. Tietoyhteiskuntahankkeissa käynnistettiin Santa?s Technology Parkin ja Campus Borealiksen toisen vaiheen rakentaminen Rovaniemellä. Maakunnallisen tietoyhteiskuntastrategian mukaisesti käynnistettiin hanke, jossa keskeisiksi toimenpiteiksi on noussut Lapin runkoverkon rakentumiseen tähtäävät toimenpiteet ja kuntien tietohallinnon kehittämistarpeisiin kohdistuvan selvityksen tekeminen. Lisäksi toteutettiin suuri hankekokonaisuus jaloterästuotteiden tuotantostudion ja prototehtaan rakentamiseksi Kemi-Tornio-alueelle. Tavoitteena on synnyttää Outokummun jaloterästehtaan kylkeen jaloterästuotteiden muovausalan huipputeknologiayksikkö. Vuoden aikana käynnistettiin myös Lapin maakuntakorkeakouluhanke, jonka tavoitteena on rakentaa yhteistyöverkosto alueen korkeakoulujen ja seutukuntien välille. Lapin TE-keskuksen yritysosasto suuntasi yritystukea vuonna 2003 voimakkaasti matkailuelinkeinon kehittämiseen. Puuteollisuudessa panostukset suuntautuivat erityisesti jalostusasteen nostoon.
Pohjois-Suomen merkittävin yhteishanke on Multipolis-verkostohanke. Multipolisverkoston kehittämisessä pääpaino vuonna 2003 oli toimialoittain toteutettavan Forum -tyyppisen työskentelyn sisäänajossa polisten yritysten yhteistyöhön. Multipolisverkoston kehittämistä rahoittavat toisessa vaiheessa Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Keski-Pohjanmaan liitojen lisäksi Kainuun liitto Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmasta.
Ylimaakunnallista maaseudun kehittämistyötä viritellään Myötäle ry:n piirissä. Myötäle on Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken alueella toimiva toimintaryhmä, johon Posion ja Kemijärven kunnat ovat vastikään liittyneet.
Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelman rahoituskehys vuosille 2002-2006 on 1 098 milj. euroa, josta EU:n rakennerahastojen osuus on 335 miljoonaa euroa. Valtion ja kuntien rahoitus on myös yhteensä 335 miljoonaa euroa. Alueen yritykset osallistuvat ohjelmantoteutukseen arviolta 428 miljoonalla eurolla. Ohjelman strategisena tavoitteena on lisätä taloudellista kasvua siten, että alueelle syntyy uusia työpaikkoja ja uutta yrittäjyyttä ja että työttömyyttä voidaan alentaa. Tavoitteena on luoda väestölle toimeentulon ja kehittymisen mahdollisuuksia sekä pysäyttää väkiluvun pieneneminen.Pohjois-Suomen tavoite 1 -alue kattaa Lapin maakunnan ja osia Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakunnista.
Lisätietoa Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmasta osoitteesta http://www.intermin.fi/suomi/euohjelmatyo.
Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 040 551 3022, neuvotteleva virkamies Marja Taskinen 040 731 8794