Ulkosuomalaisseminaarissa keskusteltiin muun muassa koulutukseen ja kansalaisuuteen liittyvistä asioista
Sisäministeriö järjesti 17.3.2025 ulkosuomalaisstrategian toimeenpanon seurantaseminaarin Teamsissa. Seminaarin teema keskittyi tänä vuonna Suomen kansalaisuuden merkitykseen muuttuneessa maailmassa ja yhteiskunnassa.
Tilaisuuden avasi sisäministeri Mari Rantanen. Lisäksi tilaisuudessa kuultiin mm. Suomi Seuran, Maahanmuuttoviraston ja ministeriöiden puheenvuoroja. Seminaarissa käytiin myös vilkasta keskustelua esim. koulutukseen ja kansalaisuuteen liittyvistä asioista.
Alla seminaarissa esitetyt kysymykset ja vastaukset. Uutisen lopusta löytyy linkki seminaarin videotallenteeseen.
Seminaarissa 17.3.2025 esitetyt kysymykset ja vastaukset
Onko Suomi-koulua tarjolla suorana verkossa 8-vuotiaille?
Osa Suomi-kouluista tarjoaa myös etäryhmiä eri-ikäisille oppilaille. Lisätietoa [email protected].
Etäkoulu Kulkurissa voi opiskella verkossa suomalaisen opetussuunnitelman mukaan perusopetuksen aineita luokilla 1-9. Ilmoittautuminen ensi lukuvuodelle avautuu 5.5.2025.
Lisätietoa: Etäkoulu Kulkuri tai [email protected].
Tarjolla suomen kielen lisäksi monia muita aineita.
Mistä voisi ostaa yksittäisiä kouluaineiden materiaaleja, esim. matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja maantietoa koskevia koulumateriaaleja?
Oppikirjoja voi ostaa Otavalta tai SanomaProlta.
Voiko Suomessa yliopiston pääsykokeita suorittaa englanniksi?
Hakukäytännöt yliopistotutkintoihin Suomessa vaihtelevat riippuen alasta. Vuodesta 2025 alkaen yliopistot ovat valinneet opiskelijansa suomen ja ruotsinkielisiin ohjelmiinsa hyödyntäen oman harkintansa mukaisesti alakohtaisia suullisia ja/tai kirjallisia soveltuvuuskokeita, todistusvalintoja sekä samankaltaisia opintoaloja yhdistäviä valintakokeita.
Jokaisen hakijan on todennettava riittävä kielitaito opintoihin, vaikka hakisi opiskelemaan omalla äidinkielellään.
Tyypillisesti hakijat osoittavat riittävän kielitaidon sillä, että ovat kirjoittaneet kyseisen kielen ylioppilaskirjoituksissa äidinkielenä. Huomaa, että tavat osoittaa riittävä kielitaito voivat vaihdella hakukohteittain. Yleisiä tapoja todentaa suomenkielentaito:
- Suomalainen ylioppilastutkinto
- IB- tai EB-tutkinto
- Suomessa suoritettu RP- tai DIA-tutkinto
- Suomessa suoritettu ammatillinen perustutkinto, ammatti- tai erikoistutkinto, perusopetus ja lukio-opetus tai aiemmat korkeakouluopinnot.
- korkeakoulun tai korkeakoulujen yhteistyössä järjestämä kielitesti
- Yleinen kielitutkinto (YKI)
- valtionhallinnon kielitutkinto
Englanninkielisiin tutkinto-ohjelmiin voi hakea englanniksi, kielitaito tosin pitää osoittaa esimerkiksi:
- yleisellä kielitestillä (esimerkiksi IELTS, TOEFL, PTE A, Cambridge)
- opetushallituksen yleisellä kielitutkinnolla
- aiemmalla Suomessa suoritetulla suomen, englannin tai ruotsinkielisellä korkeakoulututkinnolla
- englanninkielisellä korkeakoulututkinnolla EU-/ETA-maassa
- EU-/ETA-maassa tai AUS, CAN, NZ, SA, SUI, UK, USA suoritetulla toisen asteen tutkinnolla
Käytännöt kuitenkin vaihtelevat jonkin verran riippuen korkeakoulusta ja tutkinto-ohjelmasta. Joihinkin englanninkielisiin kandidaatin ja maisterin tutkintoihin valmistaviin ohjelmiin voi hakea esimerkiksi englanninkielisillä SAT- tai ACT-testeillä.
Valtaosa Suomessa tarjottavista englanninkielisistä tutkinnoista on maisteritutkintoja. Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta kaikki suomalaiset yliopistot tarjoavat maisteritason opetusta englanniksi. Kandidaattitutkintoja englanniksi tarjoavat esimerkiksi Helsingin, Itä-Suomen, Oulun ja Tampereen yliopistot sekä Aalto-yliopisto, LUT-yliopisto sekä Taideyliopisto.
Onko suunnitteilla esim. paluumuuttajille ja maahanmuuttajille alkavaa ruotsin kielen opetusta AMK ja yliopiston alkaessa? Valtion virkaan vaaditaan ruotsin kielen taito.
Yliopistot (esimerkiksi Helsinki, Tampere, Turku, Aalto, Itä-Suomi, Oulu, Vaasa) järjestävät ruotsin kielen valmentavia kursseja (CEFR A1- tai A2-tasolla), joille opiskelijat voivat ilmoittautua itsenäisesti tai kielitasoa mittaavan tasokokeen ohjaamana. Osa kursseista on ns. ”preppauskursseja”, joissa opetuskieli on suomi/ruotsi, osa kursseista on suunnattu kansainvälisille opiskelijoille, joissa opetuskieli on ruotsi/englanti.
Kurssit tarjoavat pohjaa ns. virkamiesruotsia varten (saavuttamaan CEFR B1-tason) sekä perehdyttää opiskelijan suomenruotsalaiseen kulttuuriin ja ruotsin kielen asemaan Suomessa.
Ammattikorkeakoulut tarjoavat valmentavaa ruotsin opetusta heikommin. Kuitenkin esimerkiksi Haaga-helia, Turun AMK, Tampereen AMK tarjoavat valmentavia ruotsin kursseja alakohtaisten kielikurssien lisäksi.
Mikä on Digi-lompakon aikataulu? Miten digitaalinen lompakko toimii ETAn ulkopuolella?
Eurooppalainen digitaalinen lompakko tulee EU- ja ETA-alueella saattaa käyttöönotettavaksi viimeistään 24.12.2026. Suomessa lompakon kehitystyötä vie eteenpäin Digi- ja väestötietovirasto.
Älypuhelimeen asentuvan digitaalisen lompakon voivat rekisteröidä itselleen henkilöt, jotka ovat Suomen väestötietojärjestelmässä riippumatta nykyisestä asuinpaikasta. Lompakkoa voi käyttää ETA-alueen ulkopuolelta käsin sekä Suomeen suuntautuvaan sähköiseen asiointiin, että myös laajemmin EU-alueelle suuntautuvaan.
Miten ulkomailla asuva saa nimenmuutoksen suomalaiseen ajokorttiin?
Tietoa ajokortin hankkimisesta, uusimisesta ja muuttamisesta löytyy Traficomin sivuilta.
Suomalaisen ajokortin vanheneminen? Meneekö ajokortti umpeen ennen kuin itse ajokortissa oleva päivämäärä?
Ennen 19.1.2013 myönnetyt ajokortit ovat voimassa enintään 18.1.2033 saakka, vaikka korttiin olisi merkitty pidempi päivämäärä. Tämä johtuu nykyisestä ajokorttilaista, joka muutti myös vanhojen korttien voimassaoloaikoja.
Kaikki uudet Suomessa myönnettävät ajokortit ovat määräaikaisia. Voimassaoloaika riippuu iästäsi ja ajokorttiluokasta: ajokortti on voimassa 2, 5 tai 15 vuotta kerrallaan. Kun ajokortti uudistetaan, se myönnetään uusien voimassaoloaikojen mukaisesti.
Kaksoiskansalaisen henkilön kansalaisuustietojen rekisteröinti. Lisätäänkö kansalaisuustiedot automaattisesti?
Väestötietojärjestelmään voi ilmoittaa useita kansalaisuuksia. Lisätietoja kansalaisuuden rekisteröinnistä:
Kansalaisuuden rekisteröiminen
Onko ulkomailla syntyneen lapsen syntymä ilmoitettava jonkin määräajan kuluessa digi- ja väestötietovirastolle?
Jotta ulkomailla syntynyt lapsi voidaan Suomessa merkitä väestötietojärjestelmään, tulee alkuperäinen syntymätodistus toimittaa Digi- ja väestötietovirastoon.
Lapsen syntymästä ilmoittaminen väestötietojärjestelmään
Miten Suomen ulkopuolella syntynyt lapsi saa Suomen kansalaisuuden?
Suomen kansalaisuus siirtyy vanhemmilta lapsille pääasiallisesti periytymisperiaatteen mukaisesti. Suomen kansalaisen äidin lapsi on syntymästään Suomen kansalainen, riippumatta siitä, missä valtiossa lapsi syntyy tai syntyykö lapsi avioliitossa vai avioliiton ulkopuolella. Suomen kansalaisen isän avioliitossa syntynyt lapsi on Suomen kansalainen riippumatta siitä, missä valtiossa lapsi syntyy.
Lisätietoja Suomen kansalaisuuden saamisesta:
Suomen passin vanheneminen. Onko tulossa 10 vuoden passia?
Tällä hetkellä ei ole vireillä passilain muutoksia. Poliisin sähköistä passiprosessia voi käyttää myös ulkomailta, mikäli henkilöllä on pankkitunnukset ja käyntiä Suomessa. Käytössä on menettely, jossa henkilö voi joka toinen kerta uusia passinsa sähköisesti, mikäli hän on enintään 6 vuotta aikaisemmin käynyt henkilökohtaisesti tunnistettavana eikä nimi ole muuttunut. Vain yksi käynti poliisilaitoksella per 10 vuotta.
Mikään maa ei myönnä kaikille ikäryhmille 10 vuoden passeja. Suomi myöntää kaikille ikäryhmille 5 vuoden passeja.
Voiko pääosin ulkomailla asuva ulkosuomalainen päästä esim. sairaanhoitoon Suomeen?
Jokaisella on oikeus saada kiireellistä hoitoa Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Oikeuteen ei vaikuta se, mistä maasta olet tullut Suomeen tai minkä maan kansalainen olet. Suomen kansalaisuus ei siis itsessään tuo oikeuksia sairaanhoitoon Suomessa.
Hoidon laajuus ja siitä maksettava hinta riippuvat siitä, onko asiakkaalla kotikunta tai hoito-oikeustodistus, ja kuinka kauan hän oleskelee Suomessa. Kelan ja EU-terveydenhuollon sivustoilla on kattavasti tietoa asiassa. Kelaan voi myös olla yhteydessä selvittääkseen oikeutensa sairaanhoitoon Suomessa.
Jos asiakkaalla on Suomessa kotikunta, saa hän kaiken tarvitsemasi hoidon julkisessa terveydenhuollossa kuntalaisen asiakasmaksulla. Kotikuntaa voi hakea DVV:stä.
Oikeus hoitoon Suomessa | Henkilöasiakkaat | Kela
Tiedätkö oikeutesi terveydenhoitoon EU:n alueella?
Kotikunta | Digi- ja väestötietovirasto
Onko strategiavalmisteluissa tarkoitus järjestää kuunteluja yhdessä Suomi-Seuran kanssa, kuten edellistä strategiaa valmisteltaessa?
Kyllä on.