Valtioneuvosto nimesi 13 saaristokuntaa ja 44 saaristo-osakuntaa vuodeksi
Valtioneuvoston päätti tänään 5. joulukuuta saaristokunnista ja saaristo-osakunnista. Päätös tehtiin tavanomaisesta eduskuntavaalien vaalikaudesta poiketen vain vuodeksi, sillä saaristoalueita koskevat monet vireillä olevat vuonna 2008 päätettävät kuntaliitoshankkeet. Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat edustavat suurimpia saaristoalueita, joihin kohdistetaan tehokkaimmat saaristopoliittiset toimet.
Valtioneuvosto nimesi saaristokunnaksi seuraavat 13 kuntaa: Enonkoski, Puumala, Sulkava, Hailuoto, Dragsfjärd, Houtskari, Iniö, Korppoo, Kustavi, Nauvo, Rymättylä, Velkua ja Maalahti.
Saaristo-osakunniksi nimettiin seuraavat 44 kuntaa: Joutsa, Kivijärvi, Korpilahti, Kuhmoinen, Luhanka, Kuopio, Tervo, Kotka, Pyhtää, Parikkala, Ruokolahti, Taipalsaari, Hirvensalmi, Savonlinna, Mikkeli, Vaala, Juuka, Kesälahti, Lieksa, Liperi, Rääkkylä, Asikkala, Askainen, Halikko, Kemiö, Merimasku, Parainen, Piikkiö, Särkisalo, Taivassalo, Uusikaupunki, Västanfjärd, Helsinki, Inkoo, Pernaja, Porvoo, Ruotsinpyhtää, Sipoo, Tammisaari, Luoto, Vöyri-Maksamaa, Mustasaari, Närpiö ja Oravainen.
Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat sijoittuvat 13 maakuntaan. Saaristokunnissa ja saaristo-osakunnissa asui 2006 yhteensä noin miljoona asukasta, joista 54 000 saaristoalueilla. Saaristoväestöstä 24 000 asuu saaristokunnissa ja 30 000 saaristo-osakuntien saaristo-osilla. Tämän lisäksi Ahvenanmaalla asuu 27 000 asukasta. Saaristolaki ei koske Ahvenanmaata.
Saaristokuntien ja saaristo-osakuntien lisäksi maassa on n. 40 kuntaa, joissa on pysyvästi asuttuja ilman kiinteää tieyhteyttä olevia saaria. Maassa on myös tuhansia osa-aikaisesti asuttuja saaria, jotka sijoittuvat lähes kaikkiin kuntiin.
Kaikkiaan Suomessa on 76 000 yli puolen hehtaarin saarta, 56 000 yli hehtaarin järveä, 650 jokea sekä 314.000 km rantaviivaa. Vapaa-ajan asuntoja on n. 500 000 ja niiden säännöllisiä käyttäjiä lähes 2 miljoonaa. Ohjelmallinen saaristopolitiikka tähtää vesistöisyyden hyödyntämiseen koko maassa.
Saaristolaki velvoittaa kaikkia viranomaisia huomioimaan saariston erityisaseman toiminnassaan. Saaristopäätöksellä on ollut vaikutusta muun muassa valtionosuuksiin, yritystukiin, kuntien tukialue- ja EU:n tavoitealueasemaan ja liikenneyhteyksien kehittämiseen.
Lisätietoja: saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen 0400 744 900