Miten Suomea luotsataan epävarmassa kansainvälisessä tilanteessa? Ministeriöiden tulevaisuuskatsaus tarjoaa eväitä päätöksentekijöille

Pitkittynyt koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja kiihtyvä ilmastonmuutos on johtanut Suomen ja koko maailman tilanteeseen, jossa tulevaisuus näyttää varsin epävarmalta. Epävarmassa tilanteessa päätöksenteko on vaikeaa. Suomessa pidetään eduskuntavaalit keväällä 2023, ja uuden hallitusohjelman pitäisi linjata lähivuosien politiikasta.

Ministeriöt julkaisevat tulevien päättäjien tueksi yhteisen tulevaisuuskatsauksen, joka antaa kattavan kuvan nykytilanteesta sekä näkymiä siihen, miten haasteita voisi ratkaista. Katsaus julkaistaan ensi kertaa helppokäyttöisenä verkkojulkaisunaLink to an external website, jota voi selata hakutoiminnon tai teemojen kautta.

Toimintaympäristömme asettaa Suomelle tulevina vuosina monenlaisia haasteita, joihin on kyettävä vastaamaan paitsi nopeasti, myös pitkän aikavälin vaikutukset huomioiden. Kansainvälinen tilanne on poliittisesti ja taloudellisesti epävakaa ja turvallisuusympäristömme on syvässä muutoksessa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on entisestään kasvattanut suurvaltajännitteitä ja heikentänyt sääntöpohjaiseen kansainvälisen järjestelmän ja monenkeskisen yhteistyön edellytyksiä ja vaikuttavuutta. Samaan aikaan on selvää, ettei kärjistyviin globaaleihin haasteisiin voida vastata ilman voimakasta kansainvälistä yhteistyötä. Suomen tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehys on Euroopan unioni, jonka jäsenenä olemme vaikuttamassa tehokkaasti myös ulkoiseen toimintaympäristöömme.

Ilmastonmuutos ja luontokato tunnistetaan globaalisti merkittävimmiksi uhkiksi, jotka heikentävät elämän perusedellytyksiä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo Suomessakin esimerkiksi sään ääri-ilmiöinä ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisenä. Vaikutukset koskettavat kaikkia sektoreita ja toimijoita yhteiskunnassa. Ne kasvattavat myös ruokaturvaan, vesihuoltoon ja pandemioihin liittyviä riskejä. Luonnonvarojen kysyntä kasvaa samalla kun niitä ylikulutetaan, pyrimme irtautumaan kriittisistä tuontiriippuvuuksista ja hinnat nousevat. Näiden vuoksi korostuu tarve tehostaa kiertotaloutta ja raaka-aineiden käyttöä, korvata tuotteita ja energiaa uusiutuvilla sekä kehittää vihreän siirtymän ratkaisuja.

Lähiajan talousnäkymät ovat synkentyneet sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hyökkäyksen takia länsimaat joutuivat asettamaan Venäjälle talouspakotteita, joihin Venäjä on vastannut omilla pakotteillaan. Sodan seurauksena energian ja raaka-aineiden hinnat kuten myös ruuan hinnat ovat lähteneet voimakkaaseen nousuun. Lähitulevaisuudessa tarvitaan ratkaisuja, joilla voidaan turvata julkisen talouden kestävyyttä, talouskasvun edellytyksiä ja hyvinvointiyhteiskuntaa.

Talouden ja elintason kasvu perustuu pitkällä aikavälillä siihen, että työn tuottavuus kasvaa: kilpailijamaihin verrattuna Suomen tuottavuuskasvu on viimevuosina ollut heikkoa. Tuottavuutta voidaan kasvattaa muun muassa panostuksilla osaamiseen, korkeatasoiseen tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatiokyvykkyyteen. Koulutustaso on kuitenkin jäänyt jälkeen keskeisistä kilpailijamaista ja suhteellinen osaamistaso on heikentynyt. Suomen T&K-menojen suhde bruttokansantuotteeseen on pysynyt alle kolmessa prosentissa, vaikka tavoitetaso on asetettu neljään prosenttiin.

Digitalisaatio tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia kasvattaa tuottavuutta ja hyvinvointia sekä edistää vihreää siirtymää. Teknologiset läpimurrot ja monet sosiaaliset innovaatiot ovat riippuvaisia siitä, että kehittäjillä on käytettävissä luotettavaa avointa dataa, jota voi hyödyntää laaja-alaisesti. Digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet voidaan hyödyntää turvallisesti ja luotettavasti, jos lainsäädäntö on ajan tasalla ja kyberturvallisuudesta on huolehdittu.

Julkisen talouden tasapaino linkittyy vahvasti myös hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuteen. Sen osalta on keskeistä väestönkasvu, jota tukee sekä väestö- että maahanmuuttopolitiikka. Työikäisten suhteellinen osuus Suomessa vähenee, kun väestö ikääntyy ja nuoret ikäluokat pienenevät. Pula osaavasta työvoimasta on merkittävä kasvun este. Suomeen tarvitaan yhä enemmän työvoimaa ulkomailta. Suomi ja Eurooppa kilpailevat parhaista osaajista muun maailman kanssa. Eriarvoisuus ihmisten välillä uhkaa kasvaa, oli kyse sitten tuloista, terveydestä tai koulutuksesta. Myös alueellinen eriytyminen on lisääntynyt.

Ministeriöiden nostot tulevaisuuskatsauksesta:

STM

• Eriarvoistumiskehityksen kasvu on pysäytettävä ihmisten hyvinvointia ja alueiden elinvoimaa tukien.
• Vaikuttavat ja yhdenvertaiset sote-palvelut on turvattava samalla varmistaen sote-henkilöstön saatavuus ja riittävyys.
• Työllisyyttä ja osallisuutta on lisättävä uudistamalla sosiaaliturvajärjestelmää.
• Kaikessa päätöksenteossa on huomioitava hyvinvointi- ja talousvaikutukset, ekologinen kestävyys sekä sukupuolten tasa-arvo.

OKM

• Koulutusta, tutkimusta ja kulttuuria on vahvistettava ja uudistettava sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän kasvun turvaamiseksi.
• Koulutustaso käännetään nousuun, panostetaan perustaitoihin ja vahvistetaan koulutusjatkumoa. Puolet nuorista on korkeasti koulutettuja 2030-luvun alussa. Aikuisten tutkintokoulutusta suunnataan koulutustason nostoon. T&K-rahoitus nostetaan 4 prosenttiin BKT:sta.
• Turvataan yhdenvertaiset sivistyspalvelut. Uudistetaan sivistyspalveluiden järjestämisen rakenteita ja laajennetaan palvelutarpeen erot huomioivaa rahoitusta. Uudistetaan varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen lainsäädäntö sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki.

YM

• Hiilinegatiivinen Suomi on pysäyttänyt luontokadon ja saastumisen: Aikajänne päätöksille on rajallinen.
• Vihreä siirtymä on kasvun perusta: Ilmasto- ja luontokriisin ratkaiseminen vaatii merkittäviä investointeja vihreään siirtymään ja kiertotalouteen sekä muutosta luonnonvarojen käyttöön. 
• Elinympäristö ja uudet ratkaisut tukevat sujuvaa arkea kaikissa elämäntilanteissa: Asuntoja on riittävästi erilaisille väestöryhmille ja ne vastaavat asukkaiden tarpeita.
• Yhteiskunnallinen päätöksenteko ohjaa vihreään siirtymään: Siirtymä edellyttää yhteiskunnallisen päätöksenteon johdonmukaisuutta. 

MMM

• Omavaraisuuden ja elinvoimaisen maaseudun turvaaminen ovat merkittävä osa kokonaisturvallisuutta.
• Kestävää kasvua ja hyvinvointia luonnon kantokykyä edistäen.
• Laadukas paikkatieto digitalisaation ja uuden liiketoiminnan mahdollistajana.

TEM 

• Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostettava monipuolisesti - julkinen ja yritysten TK-panostus 4 %:iin  BKT:sta vuoteen 2030 mennessä
• Kohti 80 %:n työllisyysastetta – osaaminen keskiössä
• Huoltovarmuus ja energiaomavaraisuus turvattava maailmantalouden arvoketjujen murroksessa

LVM

• Suomen on parannettava kansainvälistä saavutettavuuttaan ja logistista asemaansa.
• Päästöttömän ja investointeja mahdollistavan liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää liikenteen rahoituksen ja verotuksen uudistamista. Parlamentaarisesti sovittua tietopohjaista liikennejärjestelmäsuunnittelua (Liikenne 12) on vahvistettava entisestään.
• Liikenteen palveluille on luotava toimivat markkinat ja liikenteen peruspalvelut on varmistettava.
• Investointeja digitalisaatioon, datatalouteen ja kyberturvallisuuteen on kasvatettava ja sektorirajat ylittävien johtamis- ja toimintamallien kehittämistä on jatkettava. 

VM    

• Julkisen talouden vahvistaminen vaatii talouskasvun edellytysten parantamista, valintoja menokohteiden välillä ja verokertymien turvaamista.
• Vihreä siirtymä tarvitsee onnistuakseen tehokasta taloudellista ohjausta. 
• Toimiva ja turvallinen yhteiskunta tarvitsee uudistuskykyistä, vaikuttavaa ja tehokasta julkista hallintoa, joka edistää avoimuuden kautta syntyvää ymmärrystä vaikeistakin ratkaisuista.
• Ihmiskeskeisen digitalisaation rakentaminen automaatiota hyödyntäen edellyttää merkittäviä muutoksia yhteiskunnan toimintamalleissa sekä tiedon aiempaa parempaa hyödyntämistä.

OM

• Turvataan arjen oikeusvaltio  
• Ylläpidetään luottamusta ja edistetään yhteiskunnan sopeutumista muutoksiin
• Varmistetaan rikosprosessiketjun toimivuus ja viranomaisten kyky vastata rikollisuuden monimuotoistumiseen
• Ehkäistään syrjäytymistä, rikollisuutta ja ylivelkaantumista 
• Huolehditaan peruslainsäädännön selkeydestä ja ajantasaisuudesta

SM

• Viranomaisilta edellytetään toimintakyvyn ja resilienssin vahvistamista
• Suomen on varauduttava laaja-alaiseen vaikuttamiseen
• Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan
• Luottamuspääomaa on vahvistettava

UM

• Voimapolitiikan paluu, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja vahvistuvat geopoliittiset jännitteet haastavat ulkopolitiikan toimintaympäristöä. Suomi määrittää profiilinsa NATO:n jäsenmaana ja vahvistaa turvallisuuttaan kansainvälisillä kumppanuuksilla.
• Läntisen maailmanjärjestyksen autoritaaristen haastajien kehitys on keskeinen epävarmuustekijä. Suhteita Kiinaan ja Venäjään hoidetaan entistä haastavammassa tilanteessa.
• Ilmastonmuutos luo konflikteja ja muuttoliikepainetta, mutta vauhdittaa myös vihreää siirtymää. On puututtava konfliktien juurisyihin, hyödynnettävä vihreän siirtymän mahdollisuuksia ja vahvistettava suomalaista osaamista kestävän kehityksen edistämisessä.
• Läntisen maailman ja niin kutsutun Globaalin Etelän välinen kuilu kasvaa ja luo jännitteitä ja paineita kehityspolitiikalle. Suhteiden monipuolistamisen ohella on vahvistettava ratkaisuja, joilla yksityistä pääomaa kanavoidaan kehitysmaiden kestävän kehityksen investointeihin. 
• Maailmantaloudessa on merkittäviä stressitekijöitä ja riskejä avoimelle maailmankaupalle. On turvattava Suomen kaupallistaloudelliset edut ja panostettava viennin edistämiseen sekä kansainvälisten normien vahvistamiseen.

PLM

• Euroopan turvallisuustilanne on vakava ja riskialtis: Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa Euroopan ja Suomen turvallisuuteen pitkäkestoisesti. 
• Vahva kansallinen puolustuskyky on Suomen turvallisuuden perusta kaikissa turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa. Asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen, korkea maanpuolustustahto ja materiaalinen valmius ovat puolustuksen perustana jatkossakin.
• Puolustuksen toimintaedellytykset on turvattava: puolustusta kehitetään pitkäjänteisesti ja yhtenä kokonaisuutena parlamentaarisella tuella. Muutos sotilaallisessa toimintaympäristössä edellyttää puolustuskyvyn vahvistamista ja välitöntä ja pysyvää puolustusmäärärahojen tason nostoa.  
• Suomen puolustus sovitetaan osaksi Naton yhteistä puolustusta. Vahva puolustuskyky ja Nato-jäsenyys muodostavat Suomelle uskottavan turvallisuusratkaisun pitkälle tulevaisuuteen. 
• Suomen puolustusta vahvistetaan kansainvälisellä puolustusyhteistyöllä. Suomi jatkaa tiivistä kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä myös Naton jäsenenä. Nato-jäsenyys antaa mahdollisuuden syventää entisestään monia olemassa olevia yhteistyöjärjestelyitä.
• Suomen turvallisuus tehdään yhdessä, mikä vaatii kokonaisvaltaisia kansallisia ratkaisuja ja sääntelyn kehittämistä, ml. kyber-, avaruus- ja informaatiotoimintaympäristöjen osalta.

VNK 

• Tulevilla hallituskausilla on entistäkin tärkeämpää priorisoida ja käyttää viisaasti rajallisia resursseja, esimerkiksi ennakoimalla ja arvioimalla tehtyjen toimintapoliittisten ratkaisujen kestävyyttä pidemmällä aikavälillä.
• Hallituksen olisi suositeltavaa kiinnittää erityistä huomiota tärkeiden strategisten kokonaisuuksien johtamisen ja toimeenpanon edellytyksiin heti hallituskautensa alussa.

Lisätiedot: osastopäällikkö Seppo Määttä, p. 0295 160 598, yksikön päällikkö Jouni Varanka, p. 0295 160 177 ja johtava asiantuntija Ulla Rosenström, p. 0295 160 188, valtioneuvoston kanslia

Ministeriökohtaiset lisätietojen antajat

VM Talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja, p. 0295 530 554, Lauri.Kajanoja(at)gov.fi
OM Yksikön päällikkö Vava Lunabba, p. 0295 150 120, Vava.Lunabba(at)gov.fi
TEM Ohjausneuvos Jussi Toppila, p. 0295 048 070, Jussi.Toppila(at)gov.fi
MMM Neuvotteleva virkamies Elina Nikkola, p. 0295 162 333, Elina.Nikkola(at)gov.fi
YM Kehittämisjohtaja Juho Korpi, p. 0295 250 136, Juho.Korpi(at)gov.fi
OKM Neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius, p. 0295 330 291, Aleksi. Kalenius(at)gov.fi
VNK Johtava asiantuntija Hanna Kivistö, p. 295 160 309, Hanna.Kivisto(at)gov.fi
PLM Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen, p. 0295 140 354, Karoliina.Honkanen(at)gov.fi
STM Strategiajohtaja Pasi Pohjola, p. 0295 163 585, Pasi.Pohjola(at)gov.fi
UM Lähetystöneuvos Sini Paukkunen-Mykkänen, p. 0295 351 759, Sini.Paukkunen-Mykkanen(at)formin.fi
SM Kehittämisjohtaja Harri Martikainen, p. 0295 488 512, Harri.Martikainen(at)govsec.fi
LVM Strategiajohtaja Johanna Särkijärvi, p. 0295 342 024, Johanna.Sarkijarvi(at)gov.fi