Päätökset valtiontaloutta vähintään 110 miljoonalla eurolla vahvistavista työllisyystoimista tehty
Hallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi. Jo tehdyt työllisyystoimet saivat jatkoa, kun hallitus päätti uusista työllisyystoimista perjantaina 11.2.2022.
”Hallitus on sitoutunut tekemään päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä ja 75 prosentin työllisyysaste vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Valtaosa näistä päätöksistä on jo tehty ja tänään päätetyt 110 miljoonan euron julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet ovat osa tätä suurempaa työllisyyttä kohentavaa kokonaisuutta. Aiemmin olemme tehneet päätökset toimista, joilla työllisyys vahvistuu lähes 80 000 lisätyöllisellä”, työministeri Tuula Haatainen kertoo.
Lisäksi hallitus teki päätöksiä, joilla vahvistetaan koulutus- ja osaamistasoa, vahvistetaan työ- ja opiskeluhyvinvointia sekä puretaan ylivelkaantuneiden kannustinloukkuja.
Hallituksen politiikan lähtökohtia ovat työllisyyden ja talouden vahvistaminen kestävästi. Viime syksyn budjettiriihessä hallitus sopi jo tehtyjen työllisyystoimien lisäksi, että päätökset 110 miljoonalla eurolla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista tehdään 15.2.2022 mennessä.
Työttömyysturvan, opintotuen ja palkkatuen muutokset vahvistavat julkista taloutta
Hallitus päätti työttömyysturvan euroistamisesta, eli työttömän päivärahaoikeus määräytyisi kuukausikohtaisen tulorajaehdon kautta ennen työttömyyttä tehtyjen työtuntien määrän sijaan. Työssäoloehtoa voisi kerryttää myös 0,5 kuukauden jaksoissa. Lisäksi opintotuen tulorajan väliaikainen korottaminen 50 prosentilla tehtäisiin pysyväksi. Tavoitteena on parantaa osaavan työvoiman saatavuutta ja opiskelijoiden taloudellista asemaa.
Omaehtoista opiskelua työttömyysturvalla uudistettaisiin siten, että kumotaan pohjoismaiseen työnhakumalliin liittyviä poikkeuksia työnhausta vuoden 2023 alusta. Nykymuotoiset omaehtoisesti opiskelevien poikkeukset rajoitetaan koskemaan vain sellaisia henkilöitä, joilta puuttuu ammatilliset valmiudet. Muut vapaaehtoisesti opiskelevat olisivat lähtökohtaisesti normaalin työnhakuvelvoitteen piirissä. Tätä työnhakuvelvoitetta voidaan alentaa normaalisti tai se voitaisiin jättää asettamatta kuten muillakin työnhakijoilla. Alentamisen arvioinnissa huomioidaan erityisesti mahdollisuus opintojen loppuunsaattamiseen.
Hallitus päätti myös palkkatukilainsäädännön muutoksista. Palkkatukeen tehdään EU:n valtiontukisäätelyn edellyttämät muutokset ja 100 prosenttista palkkatuen käyttöä rajoitettaisiin suurimpien taloudellista toimintaa harjoittavien yhteisöjen osalta. Muutos tuo myös uusia, pienempiä työnantajia palkkatuen piriin. Muutos tulisi voimaan palkkatukilainsäädännön uudistuksen yhteydessä.
Edellä mainitut muutokset tulisivat kaikki voimaan vuoden 2023 alusta lähtien. Toimet vahvistaisivat julkista taloutta vähintään 110 miljoonan euron verran ja toisivat arviolta 5100 työllistä lisää.
Panostuksia koulutukseen, osaamiseen ja hyvinvointiin
Lisäksi hallitus päätti useista muista toimista työelämän ja työmarkkinoiden kehittämiseksi. Tarkoituksena on muun muassa parantaa työvoiman kohtaantoa, lisätä jatkuvaa oppimista ja tukea työkykyä ja työelämässä pysymistä.
Päätöksiä tehtiin esimerkiksi ulosottokaaren muuttamisesta vapaakuukausien osalta sekä tekijänoikeuskorvauksien sovittelusta luopumisesta työttömyysturvassa. Lisäksi työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuutta laajennettaisiin alipalkkauksen kitkemisen tehostamiseksi ja työturvallisuuslain uudistaminen psykososiaalisen kuormituksen näkökulmasta käynnistetään.
Nuorten työllisyyden edistämiseksi hallitus päätti myös Ohjaamo-toiminnan vakinaistamisesta sekä korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden vahvistamisesta lisäämällä YTHS:n rahoitusta miljoonalla eurolla vuodessa neljän vuoden ajan.
Yhteensä kokonaisuus vahvistaa julkista taloutta vähintään 110 miljoonalla eurolla.
*aineistossa korjattu 15.2. opintotuen tulorajoja koskevan päätöksen vaikutus 12,7 miljoonasta eurosta 12,2 miljoonaan euroon.
Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Mikko Heinikoski, p. 029 504 7175
finanssineuvos Jukka Mattila, valtiovarainministeriö, p. 02955 30409, (valtiovarainministeriön laskelmat)