Suomi ja Ruotsi vahvistavat siviilivalmiuttaan ja varautumistaan tiiviimmällä yhteistyöllä

Suomi ja Ruotsi tiivistävät yhteistyötä ja tiedonvaihtoa siviilivalmiuteen, varautumiseen ja pelastustoimeen liittyvissä asioissa. Sisäministerit Maria Ohisalo ja Mikael Damberg allekirjoittivat 10.2. Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyölinjauksen yhteistyön tiivistämisestä.

− Ruotsi ja Suomi ovat pitkään olleet läheisiä yhteistyökumppaneita, mikä luo vahvan pohjan yhteistyön tiivistämiselle. Turvallisuuteemme kohdistuvia yhteisiä haasteita ovat esimerkiksi lähialueemme muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne, ilmastonmuutos ja keskinäisriippuvaisen yhteiskunnan haavoittuvuudet. Yhteinen tavoitteemme on, että maidemme välistä yhteistyötä siviilivalmiuden, varautumisen ja pelastustoimen aloilla vahvistetaan entisestään, jotta yhdessä voisimme vastata kohtaamiimme moninaisiin uhkakuviin, ministerit Ohisalo ja Damberg sanovat.

Siviilivalmiudella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, väestön perushuolto ja valtion toimintakyky kriisitilanteessa. Sisäministeriön alaan kuuluvia kokonaisuuksia ovat erityisesti pelastustoimi ja väestönsuojelu. Sisäministeriö osallistuu omalta osaltaan muun muassa huoltovarmuuteen sekä kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinuhkiin (CBRN) liittyviin toimiin.

Tiiviimpi yhteistyö naapurimaiden kesken lisää osaamista ja tuo synergiaetuja

Suomella ja Ruotsilla on samantyyppisiä kokemuksia uhista, riskeistä ja haavoittuvuuksista. Yhteiskunnan kriisinkestävyys on kunkin maan omalla vastuulla, mutta syvempi yhteistyö naapurimaiden kesken lisää osaamista, tuo synergiaetuja ja antaa paremman mahdollisuuden suunnitella, harjoitella ja olla valmiudessa erilaisia kriisitilanteita varten. Yhteistyön syventäminen luo myös paremmat edellytykset tarjota ja vastaanottaa kahdenvälistä apua ja tukea tehokkaasti. Yhteistyötä on tarkoitus tiivistää myös materiaalisen varautumisen ja huoltovarmuuden aloilla sekä CBRNE-tilanteita varten suunniteltavien resurssien kehittämisessä.

Maiden välillä on jo paljon yhteistyötä siviilivalmiuteen, pelastustoimeen ja varautumiseen liittyvissä asioissa. Pohjoismaisesta yhteistyöstä hyvänä esimerkkinä voi mainita pelastustoimen ja varautumisen Haga-yhteistyön, jonka puheenjohtajana Suomi toimii tänä vuonna. Myös kahdenvälinen pelastustoimen yhteistyö on jatkuvaa ja esimerkiksi Tornionjokilaaksossa päivittäistä.

Siviilivalmiuden useilla osa-alueilla Suomi-Ruotsi -yhteistyössä on kuitenkin paljon kehittämispotentiaalia ja vahvempaa yhteistyötä tarvitaan. Yhdessä Suomi ja Ruotsi voivat vaikuttaa ja toimia vahvemmin niin Euroopan unionissa (esim. EU:n pelastuspalveluyhteistyö) kuin muissa kansainvälisissä yhteyksissä (esim. Naton kumppanuusohjelma). 

Lisätietoja:
erityisavustaja Sameli Sivonen, p. 050 406 68 55, [email protected] (ministeri Ohisalon haastattelupyynnöt)
kansainvälisten asioiden johtaja Veera Parko, p. 0295 488 442, [email protected] 
neuvotteleva virkamies Wivi-Ann Wagello-Sjölund, p. 0295 488 640, [email protected]