Maahanmuuton tilannekatsaus: Työperäisen maahantulon painoarvo kasvaa
Tuore maahanmuuton tilannekatsaus on julkaistu. Katsauksessa tarkastellaan työperäisen maahanmuuton kehittymistä tilastojen valossa, työlupaprosesseja helpottaneita viimeaikaisia lainsäädäntömuutoksia, yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisen etenemistä EU:ssa sekä turvapaikanhakijatilanteen viimeaikaisia trendejä.
Hallituksen maahanmuuttopolitiikan painopiste on siirtynyt työvoiman maahanmuuton edistämiseen. Hallitus on linjannut työperäisen maahanmuuton edistämistoimista tammikuussa 2018 julkaistussa uudessa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan. Samalla uusien turvapaikanhakijoiden määrä on viime ja tänä vuonna laskenut murto-osaan vuosien 2015–16 tasosta.
Viimeisten neljän vuoden aikana työntekijöiden oleskeluluvat ovat olleet kasvussa ja kasvu vaikuttaisi jatkuvan elpyvän talouden myötä. Työperäisten oleskelulupien määrä kasvoi viime vuonna kiihtyvästi kolmanneksella vuosien 2013–2014 tasosta. Sujuvilla lupamenettelyillä on merkitystä kansainvälisten osaajien ja työvoiman houkuttelussa Suomeen.
Maahanmuuttoviraston tavoitteena on sujuvoittaa päätöksentekoa ja parantaa käsittelyaikatavoitteissa pysymistä. Sähköisen asioinnin käyttöaste pyritään nostamaan 50 prosenttiin. Vuoden 2018 aikana on tavoitteena ottaa käyttöön jatkolupien hakemista oleellisesti sujuvoittava menettely, jossa hakija saa tunnistauduttuaan eteensä aiemmista tiedoista esitäytetyn hakemuksen.
– Samalla valmistaudutaan siirtämään yksinkertaisiin rekisteritarkistuksiin perustuvia lupamenettelyjä kokonaan koneelliseen päätösprosessiin, kuten esimerkiksi Verohallinto on veropäätösten osalta jo vuosia toiminut, sisäministeri Kai Mykkänen kertoo.
Kasvuyrittäjille tarkoitettu uusi startup-oleskelulupa tuli voimaan huhtikuussa 2018. Vuoden alussa astuivat voimaan myös lakimuutokset koskien ICT-lakia ja kausityötä. Opiskelijoita ja tutkijoita koskevan lakiesityksen myötä opiskelijoiden ja tutkijoiden oleskelulupia pidennettäisiin ja työnhakuun ja yrittäjyyteen kannustettaisiin. Myös erityisosaajia koskevan sinisen kortin direktiivin uudistaminen etenee EU-tasolla.
– Työlupaprosessin sujuvoittamiseen panostetaan lisää, jotta menestymme kilpailussa kansainvälisistä osaajista ja työntekijöistä. Maahanmuuttoviraston sähköinen asiointi on hyvä esimerkki innovatiivisesta otteesta toiminnan tehostamiseen, ministeri Mykkänen toteaa.
Yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen EU:n prioriteettilistan kärjessä
Vuoden 2015 pakolaiskriisi osoitti, että EU-maiden turvapaikkajärjestelmät ovat liian kaukana toisistaan. Yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää (CEAS) koskevissa neuvotteluissa edistytään, mutta edelleen on joitain keskeisiä kysymyksiä ratkaisematta, kuten solidaarisuutta ja vastuunkantoa koskevat kysymykset Dublin-asetuksessa. Koko säädöspaketti on tarkoitus saada hyväksytyksi ennen Euroopan parlamentin vaaleja keväällä 2019.
Koko EU:n alueella kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamiset ovat nousseet hyvin keskeiseksi teemaksi. Tällä hetkellä vain murto-osa henkilöistä, joilla ei ole lupaa oleskella EU:n alueella, saadaan palautettua lähtömaahansa. EU pyrkii kohentamaan palautusastetta monin eri toimin.
Suomessa uudeksi ilmiöksi turvapaikanhaussa viime vuonna nousi uuden turvapaikkahakemuksen jättäminen sen jälkeen, kun hakija on saanut jo lainvoimaisen päätöksen aikaisempaan hakemukseensa. Alkuvuonna 2018 uusintahakemusten määrä on ollut jo yli puolet kaikista jätetyistä turvapaikkahakemuksista.
Maahanmuuton tilannekatsaus kokoaa yhteen ajankohtaisia, maahanmuuttoa koskevia asioita politiikan valmistelun ja lainsäädännön näkökulmasta. Katsaus julkaistaan 1–2 kertaa vuodessa ja se on valmisteltu sisäministeriön maahanmuutto-osastolla.
Maahanmuuton tilannekatsaus 1/2018
Lisätietoja:
ylijohtaja Jorma Vuorio, p. 0295 488 600, [email protected]
erityisasiantuntija Anna Rundgren, p. 0295 488 210, [email protected]