Rajamäki Heinäveden reitin ja Kerman kanavan 100-vuotisjuhlassa
Arvoisat juhlavieraat,Hyvät naiset ja miehet,
Kanavat ja vesitiet ovat aikojen kuluessa muodostuneet koko itäisen Suomen tärkeiksi taloudellisen kehityksen vauhdittajiksi. Vesistöjemme muodostamat kuljetusreitit ja alueemme luonnon tarjoamat voimakkaat vetovoimatekijät tulee hyödyntää alueen kehityksen vahvistamiseksi jatkossakin.
Kerman kanavan valmistumisen jälkeen vuonna 1906 laivaliikenne alkoi kulkea koko Heinäveden reitin päästä päähän. Mutkaiset ja kapeikkoiset vesistöt, järvenselät saarineen sekä vanhat kanavat tekevät Heinäveden reitistä upean ja ainutlaatuisen kappaleen suomalaista kansallismaisemaa.
Vesiteiden merkitys on suurimmillaan metsäteollisuuden vientituotteiden kuljetuksessa ulkomaille. Itä-Suomen maakuntaliittojen metsäteollisuuden kehittämisedellytyksiä tutkinut työryhmä totesi vesitiekuljetusten kilpailevan rautatiekuljetusten kanssa juuri pitkillä etäisyyksillä. Infrastruktuurin kehittämisen ohella maakuntaliitot ovat todenneet tärkeäksi myös toimenpiteet uuden kuljetusyrittäjyyden synnyttämiseksi.
Itä-Suomessa sijaitsee 30 % maamme puuvarannoista, mistä johtuen Itä-Suomi on jo perinteisesti ollut merkittävä metsäteollisuuden sijaintialue maassamme. Osaltaan metsäteollisuuden sijoittumiseen Itä-Suomeen on vaikuttanut Saimaan kanavan mahdollistama meritieyhteys. Myös kaivannaisteollisuudesta on uusien kaivosten myötä jälleen kehittymässä tärkeä itäsuomalainen teollisuuden ala.
Vientitoimintaa harjoittavilla kilpailluilla aloilla, joissa kuljetuskustannusten osuus lopputuotteen hinnassa on suuri, yrityksen sijainnilla tai vaihtoehtoisesti edullisten kuljetusmuotojen saatavuudella on ratkaiseva merkitys yrityksen kannattavalle toiminnalle. Tämä seikka on korostunut entisestään viime vuosina tapahtuneen energian hinnan nousun ja mm. kemianteollisuudessa tapahtuneen kuljetusmatkojen pidentymisen seurauksena. Sen sijaan monilla itäsuomalaisillakin teollisuuden aloilla, jossa lopputuotteet ovat erittäin painavia, mutta niiden jalostusaste on erittäin suuri kuten metsäkone- ja muussa isometalliteollisuudessa, nousevatkin jo innovaatiot ja osaaminen kuljetuskustannusten sijasta keskeiseksi kilpailutekijäksi.
Rannikolla tai lähempänä asiakasta sijaitsevilla yrityksillä on ollut lähtökohtaisesti merkittävä kilpailuetu Sisä-Suomen yrityksiin verrattuna. Suoran meritieyhteyden tarjoavalla kanavareitistöllä ja Saimaan kanavalla onkin ollut tärkeä rooli itäsuomalaisen metsäteollisuuden ym. perinteisen teollisuuden logististen kustannusten tasaajana muuhun Suomeen nähden.
Saimaan kanavan ja itäsuomalaisen kanavareitistön vaikutukset teollisuuden toimintaedellytyksiin eivät ole pelkästään itäsuomalainen kysymys, sillä alueen metsävarantojen, kaivannaisvarojen ja teollisen osaamisen hyödyntäminen kannattavalla tavalla vientiteollisuudessa heijastuu ja näkyy myös koko maamme talouden tilassa.
Muista maista poiketen Saimaalla kuljetetaan pääasiassa jalostettuja tuotteita, kun muualla kuljetukset painottuvat raaka-aineisiin, joiden osuus on jatkossa kasvussa. Muutos on vuodesta 2000 lähtien ollut selkeästi nähtävissä raaka-ainekuljetuksissa. Kasvua on tapahtunut erityisesti raakapuun kuljetuksissa, mutta on odotettavissa, että mm. kaivannaisten kuljetukset kasvavat - esimerkkeinä Kemiran vientikuljetukset ja Kuopion kiviainesvienti. Tulevaisuus näyttää, kuinka myös uudet kaivokset voivat hyödyntää vesitiekuljetusmahdollisuuden. Myös tuonnin puolella on odotettavissa selvää kasvua mm. teräksen osalta. Itä-Suomi maamme raakapuuaittana tulee olemaan tulevaisuudessa tärkeässä asemassa myös bioenergian tuotannossa, joten on luonnollista, että vesitiet ovat myös tällöin vahva kuljetusvaihtoehto. Nyt jo pelletit kulkevat pitkälti vesitietä pitkin Euroopan markkinoille.
Itä-Suomen teollisuuden kannalta tärkein kysymys on Saimaan kanavan vuokrasopimuksen uudistaminen kannattavan kuljetustoiminnan turvaavin ehdoin sekä kanavan parantaminen ympärivuotiselle liikenteelle. Mikäli nämä tavoitteet toteutuvat, tulevat kanavan liikennemäärät kasvamaan nykyisestään oleellisesti.
Saimaan kanavan vuokraneuvotteluissa on edetty ja viime viikkoina on käyty tiivistä neuvottelua Suomen ja Venäjän välillä. Asia oli mm. esillä Suomen ja Venäjän presidenttien tapaamisessa Pietarissa. Piakkoin kanavan alueelle on valmistumassa uudet liikennejärjestelyt, mikä osaltaan auttaa alueen logistiikkaa ja lisää kanavan kilpailukykyä. Myös muita teollisuuden kilpailukykyä lisääviä uudistuksia, kuten lastikoon kasvattamista ja lastauksen tehostamistoimia on suunnitteilla, mikäli erinäiset uudistukset toteutuvat. On tärkeää saada Saimaan kanavan neuvottelut pikaisesti satamaan.
Hyvät kuulijat,
Liikennepoliittisten painopisteiden tarkempaan poliittiseen arviointiin luo tarvetta myös EU:n liikennepolitiikka. Myös EU:n liikennepolitiikassa korostetaan raide- ja vesikuljetusten vahvistamista. Suomen tulevan kilpailukyvyn keskeisten perusteiden kannalta on monia tekijöitä, jotka edellyttävät uudelleen arviointia. Logistiikkakustannukset ovat teollisuuden toiseksi suurin kustannuserä henkilökulujen jälkeen. Tältä osin olemme kuitenkin edelleen kuljetusjärjestelmissä monia kilpailijamaitamme heikommassa asemassa.
Meidän on rakennettava sisävesiteitämme ja kehitettävä rannikkoliikennettämme EU:nliikennepolitiikan mukaisesti. Näin luomme edellytykset kytkeytyä EU:n logistisiin järjestelmiin. Muutoin saatetaan helposti luoda ylimääräisiä kustannuksia ja haittoja teollisuutemme ja kansantaloutemme kehitykselle.
Teollisuuden ja elinkeinoelämän vesikuljetustarpeiden rinnalla on entistä vahvemmin nähtävä järvimatkailun uudet muodot ja mahdollisuudet. Suomalaiset järvimatkailualukset voisivat erikoistua järjestämään risteilyjä sekä kotimaisille että myös esimerkiksi Keski-Euroopasta tuleville ulkomaisille matkustajille. Markkinarako olisi myös luoda kiireisille liikemiehille selkeitä lento-laiva-paketteja.
Suomesta on mahdollista muodostaa tukikohta-alue EU:sta Venäjälle suuntautuvalle järvimatkailulle. Euroopan oloissa ainutlaatuisen kauniit Suomen vesistöt sekä vesistöjen äärellä saatavissa olevat kaikki matkailijoiden tarvitsemat palvelut luovat yhteisen suuren haasteen Itä-Suomen kehittämiselle. Matkailu ja erityisesti luontomatkailu on maailman voimakkaimmin kasvava teollisuuden ala.
Huomattavaa on, että nimenomaan kanava- ja vesitieverkon kehittäminen tulee vaikuttamaan positiivisesti erityisesti työttömyydestä ja talouden hitaasta kasvusta kärsiville Sisä-Savon alueelle sekä itäiselle ja pohjoiselle Keski-Suomelle. Ensimmäinen merkittävä matkailupainotteinen kanavointihanke toteutettiin kaksi vuotta sitten Juankoski-Tahko -kanavoinnin myötä. Tästä kanavasta sisävesiliikenteemme sai pitkään odottamansa lähtölaukauksen uudelle tulemiselleen.
Luonnollinen jatkumo tälle lupaavasti alkaneelle kehitykselle on Päijänne-Saimaan kanava, joka toisi selkeän piristysruiskeen koko Järvi-Suomelle aina Lappeenrantaa ja Lahtea myöten. Liikenneväyläpolitiikan ministerityöryhmä totesi toissa talvena jättämässään mietinnössään, että Päijänne-Saimaan kanava eli niin sanottu Savon-kanava on hanke, jolla on merkittäviä alueellisia yritys- ja matkailuelinkeinoa tukevia vaikutuksia. Toteutettuna sillä on merkitystä koko Päijänne-Saimaa -vesistön matkailun ja vesiliikenteen sekä niihin liittyvän elinkeinotoiminnan kannalta.
Liikenneministeri Luhtasen johtama ministerityöryhmä, jossa itsekin toimin jäsenenä, päätyi siihen, että kanavahankkeen rahoitus voidaan koota EU:n rakennerahastovaroista ja työllisyysvaroista käyttäen myös kuntien rahoitusta sekä kauppa- ja teollisuusministeriön rahoitustukia. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä on jo varannut päätöksillään ja puolloillaan kanavan rakentamiseen Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta ja kansallista vastinrahaa. Kanavahanketta pohjustamaan on asetettu laaja Päijänne-Saimaan kanavatyöryhmä.
Hyvät ystävät,
Jo olemassa olevien kanavien huoltoon ja kunnossapitoon on syytä kiinnittää huomiota. Sisävesikanavien rakenteet ovat monin paikoin päässeet maassamme huonoon kuntoon. Valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa johdollani säännöllisesti lisäsimme määrärahoja sisävesikanavien peruskorjauksen tarpeeseen. Erittäin tärkeää on ollut kanavaperinteen ja kanavamuseoiden, kuten Varistaipaleen kanavamuseon, toiminnan vahvistaminen lisämäärärahoilla. Myös nykyinen hallitus pitää tärkeänä tukea sisävesikanaviemme parantamista sekä kanavaperinteen vahvistamista.
Sadan vuoden ajan höyrylaivat ovat liikennöineet pitkin kapeaa ja mutkaista sekä ainutlaatuista Heinäveden reittiä. Tänäkin päivänä matkailijat voivat seilata perinteisellä sisävesilaivalla Savonlinnasta Heinävedelle ihaillen upeaa kansallismaisemaa.
Hyvät kuulijat,
Omasta ja valtiovallan puolesta kiitän Heinäveden kuntaa päämäärätietoisesta ja pitkäjänteisestä työstä alueen kilpailukyvyn ja vesiteiden hyväksi. Koko Suomen kilpailukyvyn sekä tulevaisuuden varmistamiseksi Itä- ja Keski-Suomen sekä vesiteiden kohtalonyhteys edellyttää pitkäjänteistä liikenne- ja vesiteiden kehittämisnäkökulmaa entistä vahvemmassa Konnuksen ja Taipaleen hengessä.