Väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta ehkäisytyö on arvioitu
Sisäministeriö koordinoi valtakunnallisesti väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisevää työtä. Työ perustuu kansalliseen toimenpideohjelmaan, joka vahvistettiin keväällä 2016. Ohjelman toimeenpanoa ja sen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista käsittelevä arviointi on valmistunut. Arvioinnin toteutti konsulttiyhtiö KPMG sisäministeriön toimeksiannosta.
- Lähes jokainen EU maa on laatinut ennalta ehkäisyä ohjaavan toimenpideohjelman, mutta näitä on arvioitu vain hyvin harvoin. Ulkopuolinen arviointi on erittäin tärkeää koska työhön osallistuu monia toimijoita, viranomaisia ja järjestöjen edustajia. Arviointi antaa hyvä pohjan tulevien toimien suunnittelulle, kertoo kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen.
Ensimmäinen kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma julkaistiin vuonna 2012. Toimenpideohjelma uudistettiin toimintaympäristön muutokset huomioiden vuonna 2016. Tänä vuonna ohjelmaa päivitetään edelleen ja uusi ohjelma julkaistaan kesällä 2019.
Toimenpideohjelmassa ja siitä tehdyssä arvioinnissa väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan sitä, että väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, siihen kannustetaan tai se oikeutetaan aatemaailmalla tai ideologialla perustellen. Ohjelman toimenpiteet kohdistuvat aikaisen tason ennalta ehkäisevästä työstä henkilöihin, jotka ovat riskissä radikalisoitua sekä jo radikalisoituneisiin henkilöihin. Arviointi toteutettiin tutustumalla sisäministeriön ja eri toimijoiden toimittamiin tausta-aineistoihin ja haastattelemalla keskeisimpiä toimijoita.
Järjestöjen mukaantulo onnistunut hyvin, rahoitus turvattava
Moniammatillinen yhteistyö ja järjestöjen mukaantulo ennalta ehkäisevään työhön on onnistunut hyvin. Järjestöillä on mahdollisuus toimia siellä, missä viranomaistoiminta loppuu tai luottamus viranomaisiin ei ole vahva. Yhteistyölle on luotu edellytyksiä tuomalla toimijat saman pöydän ääreen kansallisissa ja paikallisissa yhteistyöfoorumeissa, mikä on auttanut yhteisen tilannekuvan luomisessa ja toimijoiden välisessä verkostoitumisessa.
Järjestöt tekevät työtä, jossa pysyvyys on keskeistä. Järjestöjen rahoitus ennalta ehkäisevässä työssä pohjautuu kuitenkin hankerahoitukseen, joka ei takaa jatkuvuutta. Esimerkkinä tästä on RADINET -exit toiminta, joka ei enää saanut rahoitusta STEA:lta. Riskinä on, että työ valuu hukkaan ja pitkäaikaisen luottamuksen rakentaminen on haasteellista. Järjestöjen rahoitus tulisi järjestää niin, että toiminnan jatkuvuus turvataan ja hankkeiden aikana kertynyt tietotaito saadaan hyödynnettyä.
Haasteena kun asiakas siirtyy toimijalta toiselle
Toimijoiden mukaan suurin riski ennalta ehkäisevässä työssä on tilanteet, joissa asiakas siirtyy yhden toimijan palveluista toiselle. Tällöin voi syntyä katkos, ja asiakas häviää viranomaisten näköpiiristä. Yhteistyö on hyvin henkilösidonnaista, jolloin henkilöiden vaihtuminen voi heikentää merkittävästi yhteistyötä toimijoiden välillä. Toimijoiden välisessä yhteistyössä ongelmana on lisäksi tiedonvaihto. Ongelmana on erityisesti erilaiset tulkinnat lainsäädännöstä, jolloin yhtenäisiä toimintamalleja on vaikea luoda.
Arvioinnin tekijät suosittelevat, että toimijoiden välisiä rajapintoja selkeytetään ja toimijoiden välisiä rooleja kuvataan laajemmin uudessa toimenpideohjelmassa. Toimijoiden välistä yhteistyötä tulisi parantaa toimijarajat ylittävillä toimenpiteillä, joissa kehitetään toimintaa yli toimijoiden välisten raja-aitojen.
Laajempi lähestymistapa tärkeä
Suomessa väkivaltaisen ekstremismin ennalta ehkäisyn kohteena ovat kaikki ekstremismin muodot. Toimijoiden keskuudessa pidetäänkin tärkeänä, että väkivaltaista ekstremismiä ei nähdä vain uskontoon liittyvänä ilmiönä, sillä äärioikeiston ja vasemmiston ideologialla oikeutetussa väkivaltaisessa toiminnassa on yhtä lailla kyse väkivaltaisesta ekstremismistä.
Laajemmalla lähestymistavalla on tärkeä viesti. Väkivaltaa tai sillä uhkailua ei hyväksytä riippumatta siitä, millä se on oikeutettu. Tällä on suuri periaatteellinen merkitys ja se on tärkeää myös käytännön työn kannalta.
Koulutukselle tarkemmat tavoitteet ja prioriteetit
Käytännön toimijoiden koulutukselle ei ole asetettu selkeitä tavoitteita eikä prioriteetteja. Myös koulutuksen tavoitteista on ristiriitaa erityisesti sen osalta, missä roolissa radikalisoitumisen tunnistamisen tulisi olla. Toimijoilla koulutukseen käytettävissä olevat resurssit eivät vastaa koettua koulutuksen tarvetta koulutuksen järjestäjän, eikä koulutukseen osallistujan kannalta. Lisäksi erityisesti itseopiskelutarkoitukseen tarkoitettua koulutusmateriaalia on ollut huonosti saatavilla.
Käytännön toimijoiden koulutuksella tulisi olla tarkemmat tavoitteet ja prioriteetit, jotta vajavaiset resurssit ohjautuvat oikein. Kaavaillut web-pohjaiset koulutukset ja itseopiskelupaketit voivat osaltaan auttaa tilanteessa.
Toimenpiteiden toteutumista on arvioitu
Ohjelmassa päätettiin yhteensä 36 toimenpiteestä, ja arviointi sisältää myös arvioinnin toimenpiteiden toteutumisesta.
Kansallinen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma
Lisätietoja:
kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, p. 040 595 5760, [email protected]