"Tuntemattoman pelko on inhimillistä"
Sisäasiainministeriön oikeusyksikön Good Relations -hanke järjesti Helsingissä 4. syyskuuta 2013 kansainvälisen työpajan, jonka tavoitteena oli muun muassa keskustella eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden määritelmästä Suomessa, Ruotsissa ja Euroopassa. Lisäksi työpajassa käynnistettiin keskustelu hyvien suhteiden mittareiden ja indikaattorien laatimiseksi.
Tavoitteena kelvollinen yhteiskunta
Työpajan pääpuheenvuorossa erikoistutkija, VTT Pasi Saukkonen Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporesta pohti hyvien suhteiden ja muukalaispelon käsitteitä sekä hyvien suhteiden edistämistä ja mittaamista.
- Etnisissä suhteissa on kyse ihmisten välisistä suhteista, ja ihmisten väliset suhteet ovat usein huonoja. Kun pyritään parempiin etnisiin suhteisiin, niitä pitää lähtökohtaisesti tarkastella "normaaleina" ihmisten välisinä suhteina, Saukkonen korosti.
Saukkosen mukaan tuntemattoman pelko on inhimillistä, mutta se mitä pidämme outona tai vieraana on kulttuuri- ja aikasidonnaista.
- Historia vaikuttaa asenteisiimme. On aivan eri asia olla venäläisenä Suomessa kuin vaikkapa Ruotsissa. Hyvien etnisten suhteiden edistäminen edellyttääkin kulttuurimuutosta. Se vie paljon aikaa ja synnyttää vastarintaa. Olemme usein liian kärsimättömiä, ja haluaisimme nähdä toimenpiteiden tulokset heti, Saukkonen harmitteli.
Saukkonen varoitti asettamasta liian kunnianhimoisia tavoitteita hyvien suhteiden edistämisessä.
- Ihmisten väliset konfliktit ovat väistämättömiä. Olennaista on se, kuinka niistä selvitään ja kuinka niitä estetään muuttumasta rakenteellisiksi. Paratiisin ja ihanteellisten suhteiden sijaan tavoitteeksi kannattaakin asettaa kelvollinen yhteiskunta ja siedettävät suhteet, Saukkonen muistutti.
Rasismin vastainen työ vie aikaa
Good Relations -hankkeessa sisäasiainministeriön kansainvälisiä kumppaneita ovat Ruotsin työministeriö sekä Pohjois-Irlannin etnisten vähemmistöjen neuvosto NICEM. Helsingin työpajassa kuultiin esimerkki rasismin vastaisesta toiminnasta Ruotsissa paikallistasolla. Sosiaalisen hyvinvoinnin johtaja ja opettaja Christer Mattsson Kungälvin kunnasta on työskennellyt vuosien ajan radikalisoituneiden nuorten parissa.
- Suvaitsemattomuus ja muukalaispelko ovat merkittävin este etnisten ryhmien rinnakkaiselolle, Mattsson totesi. Kungälvin kunnassa ekstremismin vaikutuksiin herättiin toden teolla vuonna 1995, kun uusnatsit tappoivat nuoren pojan. Siitä lähtien kunnassa on työskennelty määrätietoisesti suvaitsevaisuuden puolesta ja rasismia vastaan.
Mattsson puhui nimenomaan "suvaitsemisesta", joka on hänen mukaansa avain ihmisten rauhanomaiselle rinnakkaiselolle. Samoin kuin Saukkonen, myös Mattsson peräänkuulutti pitkäjänteisyyttä rasismin vastaisessa työssä.
- Jos yritämme muuttaa asioita kiireellä, ne menevät usein huonompaan suuntaan. Suvaitsevaisuuskasvatus ja rasismin vastainen työ vievät aikaa ja edellyttävät määrätietoisia toimia niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Yksittäiset rasisminvastaiset tapahtumat, manifestaatiot ja symboliset teot eivät muuta todellisuutta ruohonjuuritasolla, Mattsson painotti.
Hyvien suhteiden indikaattorit puhuttivat
Työpajaan osallistui yli 40 kansalaisjärjestöjen, kuntien ja yliopistojen edustajaa, jotka pääsivät iltapäivän työryhmäosiossa pohtimaan hyvien suhteiden mittaamista. Erityisen merkillepantavaa oli eri etnisten vähemmistöryhmien ja monikulttuuristen yhdistysten edustajien aktiivinen osallistuminen keskusteluihin.
Good Relations -hankkeessa väestöryhmien välisten suhteiden mittaamista tarkastellaan neljällä eri osa-alueella, jotka perustuvat Iso-Britannian Equality and Human Rights Commissionin vuonna 2010 julkaisemaan hyvien suhteiden mittaristoon. Näille neljälle osa-alueelle, joita ovat asenteet, henkilökohtainen turvallisuus, vuorovaikutus, sekä osallistuminen ja vaikuttaminen, on tarkoitus löytää indikaattorit ja konkreettiset paikallistason mittarit.
Hankkeen lopputuotoksena julkaistaan hyvien suhteiden viitekehys ja mittaristo. Lisäksi tuotetaan opas paikallistasolle hyvien suhteiden edistämiseen tähtäävistä käytännön toimenpiteistä. Sekä viitekehys että opas julkistetaan hankkeen loppukonferenssissa syyskuussa 2014.
Raportti Helsingin työpajasta julkaistaan syyskuun aikana Good Relations -hankkeen verkkosivuilla osoitteessa: http://www.intermin.fi/fi/kehittamishankkeet/good_relations
Lisätietoja: hankepäällikkö Liisa Männistö, [email protected], p. 071 878 8296