Hyvinvointialueuudistuksen väliarviointi: uudistus etenee – tavoitteiden saavuttaminen edellyttää korjauksia

Hyvinvointialueuudistus on edennyt koko maassa uudistukselle asetettujen tavoitteiden suuntaan, mutta moni asia on vielä kesken. Näin todetaan riippumattoman asiantuntijaryhmän tekemässä laajapohjaisessa hyvinvointialueuudistuksen väliarvioinnissa.

Hyvinvointialueet ovat onnistuneet uudistamaan alueensa sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoa ja palveluja. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus valtakunnallisesti on pääosin samalla tasolla kuin ennen uudistusta. 

Palvelujen laatu ja yhdenvertaisuus ovat väliarvioinnin mukaan parantuneet. Erityisesti hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalvelujen myöntämiskriteerit ja palvelujen sisällöt ovat yhtenäistyneet.

Arviointi osoittaa, että yksittäisten palvelujen saatavuudessa ja uudistamisessa on kuitenkin merkittäviä eroja hyvinvointialueiden välillä. 

Pelastustoimen palvelujen saatavuudessa ja toimintavalmiudessa on väliarvioinnin mukaan tapahtunut myönteistä kehitystä uudistuksen alkuvuosista. Alueellisia eroja on kuitenkin erityisesti kasvukeskuksissa, joissa palvelujen saatavuuden kehitys ei ole täysin vastannut väestönkasvun ja demografisten muutosten tarpeita. Varautuminen kriisi- ja häiriötilanteisiin on kehittynyt, ja valtaosa alueista arvioi varautumisen parantuneen. 

Väliarvioinnissa todetaan, että uudistuksen käynnistämisvaihe on vienyt hyvinvointialueilla paljon voimavaroja. Hyvinvointialueiden hallintorakenteen eli poliittisen päätöksenteon ja johtamisjärjestelmän rakentaminen on ollut työlästä. 

Asiantuntijaryhmän mukaan johtamiskyky vaihtelee alueittain. Samanaikaisesti on pitänyt uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoa, yhtenäistää palveluita ja sopeutua uuteen rahoitusmalliin. Monilla hyvinvointialueilla on onnistuttu ihmisten ja muutosten johtamisessa. Alueet, joilla on selkeä strateginen johtamismalli, osaava ylimmän johdon tiimi ja investointeja johtamiseen, ovat edenneet hyvinvointialueuudistuksen toimeenpanossa muita alueita nopeammin. 

Asiantuntijaryhmältä ehdotuksia korjaussarjaksi

Asiantuntijaryhmä oli yhteenvedossaan ja suosituksissaan yksimielinen. Osa toimenpiteistä pitää käynnistää välittömästi, joidenkin jatkokehittäminen vie enemmän aikaa.

Tutkijat näkevät kolme vaihtoehtoista tulevaisuutta: entistä vahvempi alueiden itsehallinto, nykymallin kehittämiseen pohjautuva vaihtoehto tai nykyistä vahvempi valtion ohjaus.

Asiantuntijat pitävät olennaisena, että suunnitelmallisuutta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastuspalvelujen palvelujärjestelmän uudistamiseksi yli vaalikausien lisäämällä parlamentaarista yhteistyötä. Kansallista ohjausta ja alueiden sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteita on uudistettava rohkeasti pitkälle tulevaisuuteen.

Asiantuntijaryhmä ehdottaa, että hyvinvointialueiden määrä arvioidaan valtakunnallisena kokonaisuutena. Ennen kevään 2027 hallitusneuvotteluja on määriteltävä selkeät toiminnalliset ja taloudelliset kriteerit siitä, miten hyvinvointialueiden rakennetta ja määrää uudelleenarvioidaan. 

Väliarvioinnin mukaan kansallista hyvinvointialueiden ohjausta pitää vahvistaa ja selkeyttää. Ohjaavien ministeriöiden on muodostettava yhteisymmärrys hyvinvointialueiden strategisesta ja yhdensuuntaisesta ohjauksesta, ohjauskokonaisuudesta sekä sen keskeisistä sisällöistä. Asiantuntijat esittävät, että ministeriöt sovittavat yhteen olemassa olevat ohjauskeinot siten, että ne auttavat saavuttamaan uudistuksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. 

Asiantuntijaryhmän mukaan hyvinvointialueiden rahoitusmallin tunnistetut ongelmat on korjattava. Suositus on, että ensivaiheessa mahdollistetaan pidennetty alijäämien kattamisvelvoitteen määräaika vuoteen 2028 myös niille hyvinvointialueille, jotka tekevät alijäämäisen tuloksen vuonna 2025 ja joilla kuitenkin on riittävän yksityiskohtainen ja valtioneuvoston hyväksymä suunnitelma.

Tutkijat suosittavat, että sosiaali- ja terveysalan tietopohjaan liittyvät tekniset ongelmat korjataan ja varmistetaan, että kaikki hyvinvointialueet noudattavat yhdenmukaisia ja luotettavia kirjaamiskäytäntöjä (erityisesti diagnoosi- ja sairastavuuskirjaukset). Kirjaamiskäytäntöjä auditoidaan tarpeen mukaan laadun varmistamiseksi. 

Arviointiryhmä esittää, että rahoitusmallin kannustimia ennaltaehkäiseviin ja kustannusvaikuttaviin toimiin lisätään. Tutkijat ehdottavat laajennettavaksi nykyistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen osoitettavaa laskennallista rahoitusosuutta kannustepalkkioksi. Pidemmän aikavälin suosituksena asiantuntijat esittävät, että alueiden omaa rahoitusvastuuta lisätään ottamalla käyttöön verotusoikeus, mikäli valitaan nykyistä vahvempaan itsehallintoon pohjautuva ratkaisu.

Hyvinvointialueuudistusta on arvioitava säännöllisesti

Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö käynnistivät keväällä 2025 hyvinvointialueuudistuksen laajapohjaisen väliarvioinnin osana alivaltiosihteeri Marina Erholan toimeksiantoa. Väliarviointi pohjautuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen. Sen mukaan hallitus seuraa ja arvioi tiiviisti sosiaali- ja terveyspalvelujen hallintorakenteen toimivuutta, rahoitusmallin kestävyyttä ja kannustavuutta sekä palvelujärjestelmän toimivuutta, palvelujen integraation toteutumista sekä palvelujen saatavuutta.

Tavoitteena tässä väliarvioinnissa oli selvittää, miten uudistuksen toimeenpanossa on onnistuttu hyvinvointialueiden ensimmäisinä toimintavuosina ja millaiset ovat edellytykset saavuttaa uudistuksen tavoitteet pitkällä aikavälillä.

”Hyvinvointialueuudistuksen kaltaisen suuren uudistuksen toimeenpanoa pitää arvioida säännöllisesti. Hyvinvointialueuudistus on yksi Suomen historian merkittävimpiä hallinnollisia uudistuksia, ja se muutti julkisesti rahoitettujen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen tavat”, kiteyttää sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi.

Väliarvioinnin toteutti joukko ansioituneita tutkijoita eri tutkimuslaitoksista ja korkeakouluista. Arvioitsijana olivat professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta, professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta, professori emeritus Ilmo Keskimäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ja Tampereen yliopistosta, professori Juho Saari Tampereen yliopistosta, johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen THL:stä, tutkimusprofessori emeritus Markku Pekurinen, professori Mika Kortelainen Turun yliopistosta ja THL:stä, tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT), toimitusjohtaja Tiina Ristikari Väestöliitosta sekä tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa Helsingin yliopistosta. 

Lisätiedot:

Johtaja Saara Leppinen, STM, p. 0295 163 630, [email protected]

• Hyvinvointialueuudistuksen väliarviointi (Valtioneuvoston julkaisuja 2025:109)
• Hyvinvointialuereformin etenemisen ja siihen liittyvän ohjauskokonaisuuden kehittämistyö: Alivaltiosihteerin toimeksiannon ensimmäisen tehtävän loppuraportti (Valtioneuvoston julkaisuja 2025:56)
• Esittelyaineisto tiedotustilaisuudessa 

Väliarvioinnin asiantuntijaryhmä ja tutkimusteemat:

Uudistuksen toimeenpano ja palvelujärjestelmän uudistaminen:
Uudistuksen alueellinen toimeenpano
Professori Harri Jalonen, Vaasan yliopisto, [email protected], p. 029 449 8596

Hallintorakenne
Tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa, Helsingin yliopisto, [email protected], p. 029 412 4559
Professori Arto Haveri, Tampereen yliopisto, [email protected], p. 040 190 4020

Palvelujärjestelmän toimivuus
Johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, [email protected], p. 029 524 8517
Toimitusjohtaja Tiina Ristikari, Väestöliitto, [email protected], p. 050 917 7396

Rahoitusmalli ja talouden kehitys
Professori Mika Kortelainen, Turun yliopisto & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos [email protected], p. 029 524 8302
Tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, [email protected], p. 029 551 9431
Tutkimusprofessori emeritus Markku Pekurinen, p. 044 971 4581, markku(at)pekurinen.com

Kansallinen ohjaus
Professori Arto Haveri, Tampereen yliopisto, [email protected], p .040 190 4020

Toimintaympäristö:
Lainsäädännön keskeiset reunaehdot
Tutkimusprofessori emeritus Markku Pekurinen, p. 044 971 4581, markku(at)pekurinen.com

Alueelliset lähtökohdat
Professori emeritus Ilmo Keskimäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Tampereen yliopisto, [email protected], p. 029 524 7256

Ulkoiset muutosvoimat
Professori Juho Saari, Tampereen yliopisto, [email protected], p. 040 828 1027