Valtioneuvoston periaatepäätös ohjaa Suomen toimintaa terrorismintorjunnassa

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen kansallisesta terrorismintorjunnan strategiasta vuosille 2022 – 2025. Strategiassa vahvistetaan terrorismintorjunnan strategiset tavoitteet ja toimenpiteet ja sillä tuetaan pitkäjänteistä ja laajaa yhteistyötä kaikkien terrorismintorjuntaan osallistuvien välillä. Kyseessä on aikaisemman strategian päivitys, joka ei sisällä merkittäviä uudenlaisia strategisia linjauksia.

-Strategia ohjaa Suomen toimintaa terrorismintorjunnassa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Strategialla vastataan vaatimuksiin, joita muuttuva toimintaympäristö ja pitkällä aikavälillä jatkuvasti kasvanut terrorismin uhka asettavat. Terrorismintorjuntaan osallistuvien tahojen toiminnan yhdenmukaisuus, suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys ovat edellytyksiä onnistumiselle – niitä vahvistetaan strategian avulla, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen.

Uuden strategian tavoitteena on vahvistaa jo olemassa olevia yhteistyön malleja sekä tukea uusien toimintatapojen luomista. Kyseessä on järjestyksessään neljäs valtioneuvostotason terrorismintorjuntaa ohjaava asiakirja. Strategiaa päivitetään säännöllisesti neljän vuoden välein.
Terrorismin uhka Suomessa on suojelupoliisin arvion mukaan neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Uhkataso on säilynyt ennallaan vuodesta 2017.

Suomessa terrorismintorjunta on viranomaisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistyötä

Suomessa terrorismintorjunta perustuu kaikkien viranomaisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden yhteistyöhön ja kumppanuuteen. Ymmärrys eri toimijoiden toimintamahdollisuuksista ja voimavaroista, siihen perustuva yhteistyö, lakiin perustuvat toimivaltuudet sekä selkeä vastuunjako parantavat terrorismintorjunnan vaikuttavuutta kokonaisuutena. Viranomaistoiminnan lisäksi yhteiskunnalle tärkeistä toiminnoista ja kohteista vastaavat tahot, kunnat ja kansalaisyhteiskunta tuottavat terrorismintorjunnassa tarvittavaa tietoa.

Suomi osallistuu aktiivisesti terrorismin vastaiseen kansainväliseen yhteistyöhön

Terrorismin torjunta edellyttää laaja-alaista kansainvälistä ja EU-maiden välistä yhteistyötä. Suomi osallistuu aktiivisesti terrorismin vastaiseen yhteistyöhön ja terrorismiin johtavan väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta estämiseen. Merkittävimpiä yhteistyön foorumeita ovat esimerkiksi YK, EU, Euroopan neuvosto, Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestö ETYJ, kansainvälinen Isisin vastainen koalitio sekä Euroopan poliisivirasto Europol ja kansainvälinen rikospoliisijärjestö Interpol.

Tulevana Naton jäsenvaltiona Suomi on sitoutunut terrorismintorjuntaan täysimääräisesti myös Naton puitteissa.

Terrorismin ja terrorismiin johtavan väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin torjunta osana kansainvälistä turvallisuus- ja kehitysyhteistyötä turvaa Suomen kansallisia etuja sekä edistää Suomen ja Suomessa asuvien ihmisten turvallisuutta. Suomi jatkaa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyä toimenpideohjelman 2019 –2023 mukaisesti.

Terrorismintorjunnan strategialla tiivis yhteys muihin ohjausasiakirjoihin

Uudella strategialla on, aiempien strategioiden tavoin, tiivis yhteys muihin turvallisuuteen liittyviin strategisen tason ohjausasiakirjoihin. Näistä olennaisimpia esimerkkejä ovat sisäisen turvallisuuden selonteko, ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, puolustusselonteko, yhteiskunnan turvallisuusstrategia ja Suomen kyberturvallisuusstrategia 2019. Terrorismintorjunnan strategian tavoitteet ja toimenpiteet on yhdenmukaistettu vastaamaan mainittujen strategioiden ja niiden perusteella laadittujen toimenpideohjelmien sisältöä.

Sisäministeriö vastaa kansallisen terrorismintorjunnan strategian päivittämisestä, seuraa strategian toteutumista ja laatii väliraportin vuonna 2024.

Lisätietoja:
poliisiylitarkastaja Sami Nevalainen (terrorismintorjunta), p. 0295 488 545, [email protected]
johtava asiantuntija Hanna Nykänen (väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisy), p. 0295 488 534, [email protected]