Ministeri Rajamäki Lapin ystävien tapaamisessa Saariselällä
- Suomen puheenjohtajakaudella saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys Schengen alueen laajentamisen kannalta välttämättömän SIS II- järjestelmästä sekä väliaikaisen tietojärjestelmän SIS one for all -projektin käynnistämisestä.Järjestelmät mahdollistavat sisärajatarkastusten mahdollisimman nopean poistamisen toukokuussa 2004 liittyneiden uusien jäsenvaltioiden ja vanhojen jäsenvaltioiden välillä. Sisärajatarkastusten poistamisella on suuri vaikutus EU:n kansalaisten turvallisuuteen ja tämän vuoksi vapaan liikkuvuuden toteuttaminen turvallisuudesta tinkimättä oli Suomen puheenjohtajakaudella ministerineuvoston keskeinen linjaus, Suomen sisäasiainministeri Kari Rajamäki sanoi 29. tammikuuta Saariselällä pidetyssä Lapin ystävien EU-tapaamisessa.
Tapaamiseen osallistuivat komission varapuheenjohtaja komissaari Franco Frattini, Slovenian sisäministeri Dragotin Mate, Saksan sisäasiainministeriön edustajat sekä Europolin pääjohtaja Max-Peter Ratzel.
Sisärajatarkastusten poistaminen on joulukuussa EU:n sisäministerineuvostossa linjatuilla tavoilla mahdollista maa- ja merirajoilta joulukuussa 2007 ja lentokentiltä maaliskuussa 2008. Edellytyksenä aikataululle on, että jäsenvaltiot kykenevät soveltamaan Schengen-säännöstöä kokonaisuudessaan ja täyttämään kaikki tarkastusten poistamisen edellytykset.
- On tärkeää, että SIS II:ta ei unohdeta, vaikka sen alkuperäinen aikataulu väistämättä viivästyy SIS one for all -projektin takia. Tarvitsemme välttämättä käyttöön SIS II:n uudet ominaisuudet mahdollisimman pian. Vuonna 2007 tehdään uusintatarkastuksia vuoden 2006 tarkastusten tulosten pohjalta yhteensä 16 eri kohteessa. Uskon, että uudet jäsenvaltiot ovat valmiita panostamaan merkittävässä määrin Schengen-valmiuksiin, jotta meillä edellytykset tehdä lopullinen sisärajatarkastuksen poistava päätös neuvostossa. Tänä vuonna odotamme komission ehdotusta Schengen-arviointijärjestelmän kehittämisestä. Nämä arvioinnit ovat osoittautuneet erittäin tärkeäksi tekijäksi jäsenvaltioiden välisen luottamuksen lisääjänä, sillä Schengen-tarkastusten arvo lisääntyy yhä Schengen-alueen laajentuessa, ministeri Rajamäki muistutti.
Joulukuun Eurooppa neuvosto vahvisti, että EU tarvitsee kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa. Tämän politiikan tulee perustua keskinäiselle luottamukselle sekä ihmisen perusoikeuksien kunnioittamiselle. Neuvosto pyytää komissiolta huhtikuuhun mennessä ehdotuksia, miten laittoman työnteon vastaista toimintaa voitaisiin tehostaa. Lisäksi komissiota pyydetään Suomen aloitteen mukaisesti tutkimaan mahdollisuuksia kehittää laajennettua eurooppalaista yhteisvastuuta maahanmuutto-, rajavalvonta- ja turvapaikkapolitiikassa.
- Oli erittäin tärkeätä, että kykenimme Suomen puheenjohtajakaudella käsittelemään EU:n rajaturvallisuuden tähän saakka vaikeat kipupisteet. Näistä käytiin avoin keskustelu "Lapin Ystävien" maaliskuisessa tapaamisessa. Komissio ansaitsee täyden tunnustuksen siitä, että se osin maaliskuun keskustelun pohjalta antoi viime kesänä realistisen tiedonannon mm. EU-maiden laittoman maahanmuuton ja laittomien työmarkkinoiden sekä puutteellisten palautusoperaatioiden tilanteesta, ministeri Rajamäki kiitti.
- Suomen puheenjohtajakaudella ministerineuvostossa keskusteltiinasioista oikeilla nimillä. Tuolloin Suomi esitteli laajennetun yhteisvastuuta koskevan aloitteensa. Komission tiedonannon kanssa tämä aloite yhdessä vaikutti siihen, että pelkistetyt tukivaatimukset muuttuivat keskusteluiksi yhteisistä toimintamahdollisuuksista, ministeri Rajamäki painotti.
- Viime vuonna saimme todella pään auki Afrikan suuntaan- ilman tiiviin yhteistyön kehittämistä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa emme pysty kehittämään kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa. Tästä yhteistyöstä on pidettävä huolta - unohtamatta vaikeitakin kysymyksiä kuten takaisinottoa EU:n ja Afrikan välillä. Samalla tavoin tärkeää, että Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti kiinnitämme maahanmuuttokysymyksissä huomattavasti enemmän huomiota itään ja kaakkoon. Suomi tukee tätä voimakkaasti. EU:lla on oltava politiikka ja valmiudet reagoida maahanmuuttoasioissa kaikkiin ilmansuuntiin, ministeri Rajamäki muistutti.
Ministeri Rajamäki korosti myös, että Haagin ohjelman välitarkistuksen sekä Suomen kaudella käynnistettyjen aloitteiden jatkon kannalta on tärkeää nostaa niiden valmistelujen poliittista tasoa. Tähän prosessiin on myös kytkettävä kaikki yhteisen turvallisuuden lisäarvoa tuova osaaminen.
- Koko EU:n kannalta olisi hyvä, jos Suomen rajaturvallisuuteen ja rajavalvontaan liittyvä erityisosaaminen kytketään EU:n ulkorajojen ja uuden rajastrategian valmistelun jatkovaiheisiin. Tämä tukisi sekä EU:n parempaa ulkorajavalvontaa että laajennetun yhteisvastuualoitteen toimivuutta. Suomi on valmis antamaan myönteisen panoksensa Saksan ja tulevien puheenjohtajien työlle yhdessä komission kanssa EU:n sisäisen turvallisuuden vahvistamisessa, ministeri Rajamäki sanoi.
- Eurooppa-neuvosto linjasi joulukuussa, että Suomen kaudella hyväksytty rajastrategia on yhdennetyn ulkorajojen valvontajärjestelmän kehittämisen pohja. Meidän on panostettava erityisesti Schengen-rajaturvallisuuden parantamiseen ja Välimeren alueen merivalvonnan kehittämiseen. Näistä asioista keskustelimme maaliskuussa Lapin ystävienensimmäisessä tapaamisessa, ministeri Rajamäki totesi.
- EU:n yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän perusta on edelleen oltava kansallisen vastuun periaate. Jäsenvaltioiden on vastattava tarpeellisesta infrastruktuurista, kalustosta ja henkilöstöstä. "Euroopan rannikkovartiostosta" keskusteltaessa on pidettävä huolta, että Schengen-rajaturvallisuus on sen tärkein tehtävä- unohtamatta toki muita valvonta- ja turvallisuustehtäviä. Seminaariin osallistujille esitettiin suomalaisen rajavalvonnan ja viranomaisyhteistyön malli sunnuntaina Suomenlahden Merivartiostossa.
Lisätietoja: ylijohtaja Antti Pelttari, (09) 160 42290 ja rajavartiolaitoksen kansainvälisen yksikön päällikkö Jukka Savolainen, 020 410 6654