Ukrainasta paenneiden kotikuntaan siirtyminen alkaa – kuntien ja hyvinvointialueiden rooli palveluissa kasvaa

Sisäministeri Krista Mikkonen, kuntaministeri Sirpa Paatero, työministeri Tuula Haatainen ja opetusministeri Li Andersson painottavat Ukrainasta paenneiden sujuvan arjen merkitystä. Kotikunnan saaneita koskevat samat oikeudet, palvelut ja velvollisuudet kuin Suomessa vakituisesti asuvia.

Kotikunnan hakeminen on ajankohtaista tuhansille Ukrainasta paenneille maaliskuusta alkaen, kun oleskelu Suomessa on kestänyt vuoden. Viime vuonna tilapäistä suojelua sai yli 45 000 Ukrainasta paennutta.

Ukrainasta paenneiden hyvinvointi ja toimeentulo on tähän saakka turvattu vastaanottopalveluiden kautta. Kotikunnan saaneet siirtyvät kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden sekä oppivelvollisuuden piiriin. Kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista, ja päätöksen kotikunnan hakemisesta voi tehdä henkilökohtaisen tilanteen mukaan.

- Mitä pitempään sota jatkuu, sitä useampi ukrainalainen jää maahan, johon on paennut. Silloin sujuvan arjen merkitys korostuu entisestään. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on tässä jatkossa suuri vastuu. Suomeen saapuu Ukrainasta jatkuvasti myös uusia sotapakolaisia, arvioiden mukaan 20 000 - 30 000 tänä vuonna. Tulijoiden määrään vaikuttavat etenkin sodan tapahtumat. Toivon, että suomalaisten halu auttaa jatkuu, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen.

Kotikunnan saaminen ei vaikuta kansalaisuuteen, oleskeluoikeuteen Suomessa tai oikeuksiin Ukrainassa. Ukrainalaisten tilapäisen suojelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat ovat voimassa automaattisesti 4.3.2024 asti, eli niin kauan kuin tilapäinen suojelu EU:ssa jatkuu.

Kuntien ja hyvinvointialueiden rooli palveluiden järjestäjänä kasvaa

Kotikunnan myöntää hakemuksesta Digi- ja väestötietovirasto. Virasto on avannut verkossa hakulomakkeen Ukrainasta paenneille 1.3.2023. Hakeminen on mahdollista, kun henkilö on asunut Suomessa vuoden, hänellä on suomalainen henkilötunnus ja vähintään vuosi sitten haettu tilapäisen suojelun oleskelulupa.

- Suomalaiset kunnat ovat sodan alusta alkaen ottaneet vahvan roolin ukrainalaisten pakolaisten auttamisessa. Sota jatkuu edelleen ja ukrainalaiset tarvitsevat apuamme, kun Ukrainan kaupunkeja koetellaan kovin ottein. Nyt on tärkeää, että ukrainalaisille tiedotetaan kattavasti kotikunnan hakemisesta Suomessa sekä kotikunnan saamisen myötä heille kuuluvista palveluista, toteaa kuntaministeri Sirpa Paatero.

Hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista, kunnat puolestaan monista muista keskeisistä palveluista, kuten varhaiskasvatuksesta, esi- ja perusopetuksesta, kotoutumispalveluista ja asumisen järjestämisestä.

Varhaiskasvatuksella, perusopetuksella ja opiskelulla on merkittävä vaikutus arjen turvallisuuden rakentumiseen

Ukrainasta on tullut Suomeen paljon lapsia ja nuoria. Lapset ja nuoret on tavoitettu varhaiskasvatuksen ja koulutuksen piiriin hyvin. Kotikunnan saatuaan lapsella on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen, esiopetusikäisellä lapsella on velvollisuus osallistua esiopetukseen ja oppivelvollisuusikäisiä lapsia ja nuoria koskee oppivelvollisuus.

Kouluikäisille opetus järjestetään esi- tai perusopetuksena tai muun muassa maahanmuuttajille tarkoitettuna perusopetukseen valmistavana opetuksena. Oppilailla on oikeus oppilaanohjaukseen sekä riittävään oppimisen ja koulunkäynnin tukeen heti tuen tarpeen ilmetessä.

Oppivelvollisella on velvollisuus hakeutua perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjillä sekä muilla oppivelvollisuuskoulutusta järjestävillä sekä viimesijassa asuinkunnalla on velvollisuus ohjata ja valvoa oppivelvollisuuden suorittamista.

- Osallistuminen varhaiskasvatukseen tai koulutukseen tuo lapselle ja nuorelle turvallista rutiinia arkeen, mahdollisuuden kohdata luotettavia aikuisia sekä tutustua saman ikäisiin kavereihin. Samalla varmistetaan, että kotimaan järkyttävästä tilanteesta huolimatta jokaisella Ukrainasta paenneella lapsella ja nuorella on oikeus oppia. Jokainen lapsi, joka jää koulutuksen ulkopuolelle, kasvattaa sodan hintaa, opetusministeri Li Andersson sanoo.

Ukrainalaisten työllistymistä ja työnhakua tuetaan monin tavoin

Suomeen saapuva voi tehdä töitä heti, kun hän on hakenut tilapäistä suojelua. Suomeen Ukrainasta paenneista noin 5 400 on tulorekisterin mukaan töissä. Tilapäistä suojelua saaneet ovat voineet ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi jo ennen kotikunnan saamista. Helmikuun lopussa Suomeen Ukrainasta paenneista lähes 7 700 oli kirjoilla TE-palveluissa. TE-toimistoon työnhakijaksi rekisteröityneet siirtyvät työllisyyden kuntakokeilujen asiakkaiksi 1.3.2023 alkaen muiden vieraskielisten tapaan.

- Työ on keskeinen osa turvallisen arjen rakentumista ja oman paikan löytämistä suomalaisesta yhteiskunnasta. Työvoimalle on Suomessa myös paljon kysyntää ja yritykset ovat olleet erittäin kiinnostuneita palkkaamaan ukrainalaisia. Heidän työllistymistään ja työnhakuaan edistetään jatkossakin monin eri tavoin, kuten työllisyyspalveluilla, kotoutumis- ja kielikoulutuksella, rekrytointitapahtumilla sekä ohjaus- ja neuvontapalveluilla, työministeri Tuula Haatainen sanoo.

Lisätiedot:
sisäministerin erityisavustaja Mikko Jalo, p. 050 304 8522, [email protected] 
työministerin erityisavustaja Piritta Jokelainen, p. 0295 047 353, [email protected]
kuntaministerin erityisavustaja Sofia Nevalainen, p. 0295 530 530, [email protected]
opetusministerin erityisavustaja Anna Lemström, p. 050 472 6356, [email protected]