Ukrainalaisista harva suunnittelee paluuta – tilapäisen suojelun jälkeen Suomeen jääminen edellyttää työ- tai opiskelupaikkaa

Sisäministeriön tilaamassa selvityksessä tarkasteltiin tilapäistä suojelua saavien ukrainalaisten työllistymistä, tulevaisuuden suunnitelmia ja aikeita palata Ukrainaan tilapäisen suojelun päättyessä. Erityisesti kielitaidon kehittyminen ja siirtyminen vastaanottojärjestelmästä kuntien palveluiden piiriin ovat tukeneet ukrainalaisten sopeutumista Suomeen. Haasteena on kuitenkin yhä melko matala työllisyysaste. Verkkokyselyyn vastasi 2 085 ukrainalaista heinä–elokuussa 2025.

Suurin osa vastaajista (63 %) oli kotoisin Itä-Ukrainasta. Kotiseutu koetaan turvattomaksi palata, ja vain 6 % kertoi aikovansa palata Ukrainaan sodan päätyttyä.

Suomeen jäämistä suunnittelevien osuus on kasvanut huomattavasti aiempiin kyselyihin verrattuna. Vastaajista 66 % ei enää aio palata Ukrainaan, kun kesän 2022 kyselyssä vastaava luku oli 27 % ja syksyn 2023 kyselyssä 51 %. Vastaajista 26 % ei vielä ollut tehnyt päätöstä paluusta tai jäämisestä (2022: 39 %; 2023: 35 %).

Liki puolet vastaajista (48 %) aikoo hakea Suomesta oleskelulupaa työn, opiskelun tai perhesiteen perusteella, kun tilapäinen suojelu aikanaan päättyy. Vastaajista 14 % kertoi aikovansa jatkaa asumista Suomessa jo myönnetyllä oleskeluluvalla.

Työ- tai opiskelupaikan löytäminen on edellytys oleskeluluvan saamiselle ja Suomeen jäämiselle, koska uutta, erityisesti ukrainalaisille suunnattua lupatyyppiä ei ole EU:ssa suunnitteilla. Jos tavanomaisen oleskeluluvan edellytykset eivät täyty, vaihtoehtona on paluu Ukrainaan.

Suomen kielen taito tukee työllistymistä

Suomen ja englannin kielen osaajien osuus on kasvanut vuosittain. Nyt noin 38 % vastaajista ilmoitti pystyvänsä työskentelemään tai opiskelemaan suomen kielellä (2022: 0 %, 2023: 12 %). Työllisiä oli noin 34 % suomea osaavista ja vain 19 % niistä, joiden suomen, ruotsin tai englannin kielen taito oli riittämätön.

Kaikista vastaajista 67 % oli etsinyt aktiivisesti töitä, mutta vain 30 % oli työllistynyt (2023: 28 %). Niille 33 %:lle vastaajista, jotka eivät olleet hakeneet työpaikkaa, yleisimmät syyt olla hakematta töitä olivat itse ilmoitettu heikko kielitaito (72 %) ja heikko työllisyystilanne (25 %). Joka viidennellä taustalla olivat terveydelliset ja sosiaaliset syyt. 

Vastausten perusteella työssäkäyvien ja opiskelevien osuus kasvaa Suomessa vietetyn ajan myötä. Yleisimmät työllistävät alat ovat elintarviketeollisuus (17 %), kiinteistönhuolto ja siivous (12 %) sekä teollisuus (12 %).

Tilapäinen suojelu on luonteeltaan väliaikaista

EU-maat ovat sitoutuneet antamaan tilapäistä suojelua ukrainalaisille niin kauan kuin tarve suojelulle on olemassa. EU:ssa on päätetty tilapäisen suojelun jatkamisesta 4.3.2027 saakka. Vielä on vaikea ennakoida, mitä sen jälkeen tapahtuu. Selvää on, että tilapäinen suojelu on luonteeltaan väliaikaista ja tulee jossain vaiheessa päättymään. Suomessa tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 48 000.

EU:n neuvosto antoi syyskuussa 2025 suosituksen koordinoidusta siirtymisestä pois tilapäisestä suojelusta. Nyt valmistunut selvitys yhdessä suosituksen kanssa auttaa viranomaisia valmistautumaan mahdollisimman hyvin tilanteeseen, jossa sota Ukrainassa päättyy, maan olosuhteet vakautuvat ja ukrainalaisten tilapäinen suojelu EU:ssa tulee päätökseensä. Tavoitteena on varmistaa, että ukrainalaiset saavat riittävästi tietoa tavanomaisten työ-, opiskelu- ja perhesideperusteisten oleskelulupien hakemisesta sekä tarvittavan tuen paluuseen, jos edellytykset Suomeen jäämiselle eivät täyty.

Selvityksen toteuttivat ukrainalaistaustaiset tutkijat Arseniy Svynarenko ja Anastasia Koptsyukh sisäministeriön toimeksiannosta. Tilapäistä suojelua saavien ukrainalaisten tilanteesta Suomessa on laadittu sisäministeriön johdolla aiemmin kaksi selvitystä, joista ensimmäinen julkaistiin syksyllä 2022 ja toinen keväällä 2024.

Lisätietoja:
tutkija Arseniy Svynarenko, p. 044 902 7675, [email protected] (lisätietoja selvityksestä suomeksi ja englanniksi)
tutkija Anastasia Koptsyukh, [email protected] (lisätietoja selvityksestä englanniksi)
johtava asiantuntija Tuuli Tuunanen, sisäministeriö, p. 0295 488 658, [email protected]