Selvitys Suomeen paenneiden ukrainalaisten tilanteesta julkaistu
Sisäministeriön teettämän selvityksen mukaan Suomeen pakolaisina helmikuun 2022 jälkeen saapuneet ukrainalaiset ovat tyytyväisiä elämäänsä Suomessa ja aiempaa kiinnostuneempia jäämään Suomeen. Verkossa toteutettuun kyselyyn vastasi 1 300 ukrainalaista marraskuussa 2023.
Selvitys kartoitti Suomeen saapuneiden ukrainalaispakolaisten tulevaisuuden suunnitelmia ja toiveita Suomessa oleskelusta, kotikunnan hakemisesta ja mahdollisesta kotiinpaluusta. Selvitys on jatkoa kesällä 2022 tehdylle vastaavalle tutkimukselle.
Kyselyyn vastanneista ukrainalaisista 53 % oli rekisteröinyt kotikunnan Suomessa ja 28 % aikoi tehdä näin lähitulevaisuudessa. Lain mukaan kotikunnan rekisteröintiä voi hakea, kun on oleskellut Suomessa vuoden verran. Tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset ovat vastaanottopalveluiden piirissä ennen kotikunnan saamista.
Selvityksen toteuttivat ukrainalaistaustaiset tutkijat Arseniy Svynarenko ja Anastasia Koptsyukh sisäministeriön toimeksiannosta.
Epävarmuus oleskelun jatkumisesta aiheuttaa huolta
Euroopan unionin maaliskuussa 2022 tekemän päätöksen mukaan ukrainalaisille on myönnetty tilapäistä suojelua. Tällä hetkellä päätös on voimassa maaliskuuhun 2025. Tilapäisen suojelun direktiivin mukaan tilapäinen suojelu voi kestää enimmillään kolme vuotta. Jatkosta käydään parhaillaan keskustelua EU:ssa.
Kyselyn avovastauksissa tuli ilmi, että epävarmuus oleskelun jatkosta aiheuttaa vastaajissa huolta ja heijastuu myös halukkuuteen hakea kotikuntaa sekä integroitua Suomeen. Huolena nousi esille, miten sosiaali- ja terveyspalvelut jatkuvat siirryttäessä vastaanottokeskuksesta kuntaan. Kotikunnan saaneita koskevat samat oikeudet, velvollisuudet ja palvelut kuin Suomessa vakituisesti asuvia.
Tyytyväisyys Suomeen korkeaa ukrainalaisten keskuudessa
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet ukrainalaiset olivat joko erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä elämäänsä Suomessa. Aiempaan kyselyyn verrattuna entistä suurempi määrä (51 %) piti mahdollisena Suomeen jäämistä myös siinä tapauksessa, että paluu Ukrainaan olisi mahdollista. Sodan pitkittyminen lisää halukkuutta jäädä Suomeen muun muassa lasten, Suomessa työllistymisen tai opiskelun takia.
Viestintä kotikuntaan siirtymisestä ja yleensä viranomaisen tarjoamista palveluista Suomessa on selvityksen perusteella ollut hyvää. Valtaosa vastaajista kertoi käyttävänsä vastaanottokeskuksen tarjoamaa tietoa ja viranomaisten viestintäkanavia, kuten verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia, pääasiallisena tietolähteenään.
Lisätiedot:
Tutkija Arsenyi Svynarenko, puh. 050 328 3465, etunimi.sukunimi@nuorisotutkimus.fi
Johtava asiantuntija Mari Jaakkola, puh. 0295 488 538, etunimi.sukunimi@gov.fi