Kysymyksiä ja vastauksia kansalaisuuslain uudistamisesta

Kansalaisuuslakihankkeiden etenemistä voi seurata sisäministeriön verkkosivuilla, jossa on mm. hankkeiden asettamispäätökset. Sivuille lisätään myös lausuntokierroksiin liittyvät asiakirjat.  

1. hanke: https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM034:00/2023    
2. hanke: https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM055:00/2023    
3. hanke: https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM056:00/2023    

Hankkeissa on tarkoitus kuulla viranomaisia ja muita sidosryhmiä. Hallituksen esitysten luonnokset lähetetään lausuntokierroksille, joiden aikana luonnoksista voi antaa lausuntoja. 

Kyseessä on suuri useiden tavoitteiden muodostama kokonaisuus. Lisäksi useampi tavoite edellyttää ensin selvittämistä. Siksi hallitusohjelman kansalaisuutta koskevia kirjauksia toteutetaan vaiheittain.

Ensimmäinen hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 18.4.2024, toinen on tarkoitus antaa kevätistuntokaudella 2025 ja kolmas syysistuntokaudella 2025. 

Kansalaisuuskokeen käyttöönotto on osa kansalaisuuslain uudistamista, jossa Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennetaan hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on, että kansalaisuuden saamiseksi hakijalta vaadittaisiin sellaisia perustason tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee toimiakseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämän hakija voisi osoittaa suorittamalla hyväksytysti kansalaisuuskokeen.

Poikkihallinnollinen työryhmä selvitti, miten kansalaisuuskoe voitaisiin toteuttaa Suomessa ja arvioi myös kansalaisuuskokeen suhdetta kielitaitovaatimukseen.  Jo nykyisin kansalaisuuden saaminen edellyttää tietyntasoista suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Työryhmän jäsenet tulivat sisäministeriön lisäksi työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Maahanmuuttovirastosta, Poliisihallituksesta, Opetushallituksesta, ELY-keskuksista, Kuntaliitosta ja C6-kaupungeista. Työryhmä kuuli tarpeen mukaan eri asiantuntijoita, mukaan lukien turvallisuusviranomaisia.
 

Työryhmä laati kolme vaihtoehtoista mallia siitä, miten kielitaitoa ja yhteiskuntaosaamista voitaisiin testata. Yhdessä mallissa kielitaito säilyisi laissa omana vaatimuksenaan ja hakijan tulisi antaa selvitys etukäteen sekä kielitaidostaan että yhteiskuntaosaamisestaan.  Kahdessa muussa mallissa kielitaito testattaisiin kansalaisuuskokeessa joko osana yhteiskuntaosaamisen koetta tai kaksiosaisena kokeena.

Kyse on uudesta edellytyksestä Suomen kansalaisuuden saamiseksi, eli Suomessa ei ole vielä kansalaisuuskoetta. Kansalaisuuskoeselvityksen laatineen työryhmän mukaan kansalaisuuskokeen kysymysten aihealueiksi sopisivat muun muassa:

•    perus- ja ihmisoikeudet
•    yhteiskuntatietous
•    historia ja maantiede
•    arkielämäntieto
•    tavat ja arvot
•    turvallisuus
•    digitaidot

Kansalaisuuskoe voitaisiin toteuttaa läsnäoloa vaativana, valvottuna kokeena ja lähtökohtaisesti digitaalisessa muodossa. Kokeessa olisi ainakin sekä monivalinta- että oikein/väärin -kysymyksiä.

Järjestävä taho ei ole vielä selvillä, mutta kokeen käyttöönoton valmistelua jatketaan sisäministeriössä yhteistyössä muiden hallinnonalojen toimijoiden kanssa.
 

Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) julkaisi heinäkuussa 2020 tutkimuksen kansalaisuuden saamisesta Euroopassa.

Tutkimuksen mukaan enemmän kuin puolet EU-maista edellyttää kansalaistamista varten kansalaisuuskokeen suorittamista tai lojaalisuusvakuutusta. Kansalaisuuskoe oli tuolloin käytössä Itävallassa, Bulgariassa, Tsekissä, Saksassa, Virossa, Espanjassa, Ranskassa, Kroatiassa, Unkarissa, Liettuassa, Luxemburgissa, Latviassa ja Alankomaissa.

Muista Pohjoismaista Tanskassa ja Norjassa on käytössä kansalaisuuskoe. Ruotsi suunnittelee kansalaisuuskokeen käyttöönottoa. Islannissa ei ole kansalaisuuskoetta. 

Tutkimus kansalaisuuden saamisesta EuroopassaLinkki toiselle sivustolle

Kokeen käyttöönoton valmistelua jatketaan sisäministeriössä yhteistyössä muiden hallinnonalojen toimijoiden kanssa. Kansalaisuuskoetta koskeva lakiehdotus on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2025 aikana. 

Kansalaisuuskoetta koskevan valmistelun etenemistä voi seurata osoitteessa hankesivulta. 

Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa pidennettiin viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen 1.10.2024 alkaen. Asumisajaksi hyväksytään jatkossa vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu, ja asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennettiin. 

Kansainvälistä suojelua saavien asumisaikaa koskeva poikkeus poistettiin. Suomen kansalaisten puolisoilta, 15 vuotta täyttäneiltä lapsilta, kielitaitoedellytyksen täyttäviltä hakijoilta ja kansalaisuudettomilta edellytetään jatkossa viiden vuoden asumisaikaa neljän vuoden sijaan

Muutos liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä. Asumisajan pidentämisen tarkoituksena on korostaa onnistunutta kotoutumista kansalaisuuden saamisen edellytyksenä ja mahdollistaa turvallisuusnäkökohtien huomioiminen entistä paremmin.

Pidentämällä asumisaikaa lähtökohtaisesti kaikkien kansalaistettavien kohdalla ainakin vuodella pyritään siihen, että asumisajan pidentämiseen liitettyjä tavoitteita voitaisiin toteuttaa mahdollisimman kattavasti.

Tasavallan presidentti vahvisti kansalaisuuslain muutoksen 5.7.2024 ja muutokset tulivat voimaan 1.10.2024.

Asumisajan muutoksia sovelletaan niihin hakemuksiin, jotka tehdään 1.10. tai sen jälkeen. Tätä ennen tehtyihin hakemuksiin sovelletaan niitä kansalaisuuslain säännöksiä, jotka ovat olleet voimassa ennen muutosten voimaantuloa. 

Kansalaisuuslain muutosten toisen vaiheen etenemistä voi seurata osoitteessa https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM055:00/2023 

Hankkeen asettamispäätös Linkki toiselle sivustolle

Tätä on tarkoitus selvittää hankkeessa tarkemmin. 

Nuhteettomuusedellytys tarkoittaa sitä, että kansalaisuutta hakeva henkilö ei ole syyllistynyt rikokseen. Nuhteettomuusedellytyksestä voidaan kansalaisuuslain mukaan poiketa. Poikkeamisharkintaan vaikuttaa rikoksesta kulunut aika, rikoksen vakavuus ja se, onko rikoksia ollut toistuvasti. Jos kansalaisuutta ei myönnetä, hakijalle voidaan määrätä odotusaika, jonka aikana ei yleensä voi saada kansalaisuutta. Nuhteettomuusedellytyksen tiukentaminen voisi koskea esimerkiksi rikosten perusteella määrättäviä odotusaikoja. 

Kansalaisuuslain mukaan henkilöä ei kansalaisteta, jos on perusteltua syytä epäillä, että kansalaistaminen vaarantaa valtion turvallisuutta tai yleistä järjestystä. Hankkeessa on tarkoitus tarkastella tarkemmin myös sitä, miten kansallista turvallisuutta arvioidaan kansalaistamisprosessissa. 

Kansalaistaminen edellyttää nykyisin sitä, että kansalaisuutta hakeva henkilö pystyy luotettavasti selvittämään, mistä hän saa toimeentulonsa. Toimeentulona voi olla myös sosiaalietuuksia. Toimeentuloedellytyksen tiukentamista tullaan tarkastelemaan hankkeessa tarkemmin. 

Hallitusohjelman mukaan kansalaisuutta ei voi saada ilman aktiivisuutta oman henkilöllisyytensä selvittämisen edesauttamisessa. Henkilöllisyys osoitetaan yleensä kansalaisuusvaltion passilla tai muulla henkilöllisyystodistuksella. Hankkeessa on tarkoitus selvittää tarkemmin, millä tavoin kansalaisuuslain henkilöllisyyttä koskevia säännöksiä voitaisiin muuttaa, ja valmistella muutokset. 

Hallitusohjelmassa on kolme tavoitetta, jotka koskevat kansalaisuuden menettämistä: 

1. Yksi niistä liittyy tilanteeseen, jossa henkilö on saanut kansalaisuuden antamalla vääriä tietoja tai toimimalla muutoin petollisesti.
2. Toinen tavoite liittyy tilanteeseen, jossa henkilö on syyllistynyt vakavaan terrorismi-, maanpetos- tai valtiopetosrikokseen. 
3. Kolmas tavoite liittyy aseellisen terroristiryhmän toimintaan osallistumiseen. 

Kansalaisuuslaissa olevia säännöksiä on tarkoitus tiukentaa. Toisen vaiheen hankkeessa on tarkoitus selvittää tarkemmin, mitä muutoksia kansalaisuuslakiin tehtäisiin. 

Hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on selvittää Tanskan malli kansalaisuuden perumisesta ulkomailla aseellisen terroristiryhmän tai vastaavan toimintaan osallistuvan kaksoiskansalaisen kohdalla. Tavoite liittyy siis sen selvittämiseen, voisiko Suomen kansalaisuuden menettää sillä perusteella, että osallistuu ulkomailla aseellisen terroristiryhmän tai vastaavan toimintaan. 

Hankkeessa selvitetään tarkemmin, millaisia muutoksia kansalaisuuslain voitaisiin mahdollisesti tehdä. 

Hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet siirtyä kaksoiskansalaisuusjärjestelmän osalta vastavuoroisuusperiaatteeseen huomioiden lapsen oikeudet ja perheoikeudelliset kysymykset.

Hallitusohjelman mukainen selvitys kaksoiskansalaisuusjärjestelmästä toteutetaan vuonna 2024. Tässä vaiheessa ei vielä pystytä sanomaan, mitä muutoksia selvityksen perusteella mahdollisesti ehdotettaisiin. Selvityksen valmistumisesta tiedotetaan erikseen.