Kysymyksiä ja vastauksia kansalaisuuslain uudistamisesta

Kyseessä on suuri useiden tavoitteiden muodostama kokonaisuus. Lisäksi useampi tavoite edellyttää ensin selvittämistä. Siksi hallitusohjelman kansalaisuutta koskevia kirjauksia toteutetaan vaiheittain.

Ensimmäinen hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 18.4.2024, toinen on tarkoitus antaa kevätistuntokaudella 2025 ja kolmas syysistuntokaudella 2025. 

Kansalaisuuslakihankkeiden etenemistä voi seurata sisäministeriön verkkosivuilla, jossa on mm. hankkeiden asettamispäätökset. Sivuille lisätään myös lausuntokierroksiin liittyvät asiakirjat.  

1. hanke: https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM034:00/2023    
2. hanke: https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM055:00/2023    
3. hanke: https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM056:00/2023    

Hankkeissa kuullaan viranomaisia ja muita sidosryhmiä. Hallituksen esitysten luonnokset lähetetään lausuntokierroksille, joiden aikana luonnoksista voi antaa lausuntoja. 

Nuhteettomuusedellytystä tiukennetaan siten, että mahdollinen rikoksiin syyllistyminen vaikuttaa entistä tuntuvammin siihen, voidaanko hakijalle myöntää kansalaisuus. 

Rikosten perusteella määrättäviä odotusaikoja pidennetään yleisesti yhdellä vuodella. Odotusaika tarkoittaa ajanjaksoa, jonka jälkeen henkilö voi hakea uudestaan kansalaisuutta. Kielteisen päätöksen yhteydessä määrättävä odotusaika voi jatkossa olla yhdestä kahdeksaan vuotta. 

Lisäksi lakia on tarkennettu siten, että erittäin vakavaan rikokseen syyllistynyt henkilö ei voi saada Suomen kansalaisuutta.

Kansalaisuuden menettämiseen tehtävät muutokset koskevat tilanteita, joissa hakija on antanut hakemusmenettelyn aikana vääriä tietoja tai syyllistynyt Suomen elintärkeitä etuja loukkaaviin rikoksiin.

Jatkossa kansalaisuuden voisi menettää entistä useammin näissä tilanteissa. Esimerkiksi nykyistä useampi terrorismiin liittyvä rikos voi johtaa kansalaisuuden menettämiseen. Kaksoiskansalainen voi menettää Suomen kansalaisuuden, jos hän on saanut vähintään 2 vuoden (aiemmin vähintään 5 vuotta) tuomion terrorismi-, maanpetos- tai valtiopetosrikoksesta.

Hallitusohjelman mukaan kansalaisuutta ei voi saada ilman aktiivisuutta oman henkilöllisyytensä selvittämisen edesauttamisessa. Henkilöllisyys osoitetaan yleensä kansalaisuusvaltion passilla tai muulla henkilöllisyystodistuksella.

Hakijan velvollisuutta selvittää omaa henkilöllisyyttään lisätään nykyiseen verrattuna. Muutokset koskevat sellaisia henkilöitä, joilta voidaan kohtuudella vaatia kansalaisuusvaltionsa passin esittämistä. Muutokset eivät koske kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä.

Jatkossa Suomen kansalaisuuden hakijalta edellytettään turvattua toimeentuloa. 

Lähtökohtana on se, että ainoastaan työttömyysetuudella tai toimeentulotuella elävä henkilö ei enää voi saada Suomen kansalaisuutta.

Jos arvioidaan, että henkilö muodostaa uhan Suomen kansalliselle turvallisuudelle, kansalaisuus voidaan jättää myöntämättä.

Jatkossa kansalaisuus voidaan jättää myöntämättä kansallisen turvallisuuden perusteella riippumatta siitä, onko kansalaisuutta haettu hakemuksella vai ilmoituksella. Näin kansallista turvallisuutta vaarantaviin uhkiin voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin.

Myös kansalaisuusilmoituksesta voidaan pyytää lausuntoa suojelupoliisilta ja keskusrikospoliisilta.

Kansalaisuusilmoituksessa on kyse menettelystä, jolla on helpotettu tiettyjen hakijaryhmien, kansalaisuuden saamista. Näihin kuuluvat mm. entiset Suomen kansalaiset ja Pohjoismaiden kansalaiset. Ilmoitusmenettelyssä kansalaisuuden saamiselle on vähemmän edellytyksiä kuin hakemusmenettelyssä.

Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa pidennettiin viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen 1.10.2024 alkaen. Asumisajaksi hyväksytään jatkossa vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu, ja asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennettiin. 

Kansainvälistä suojelua saavien asumisaikaa koskeva poikkeus poistettiin. Suomen kansalaisten puolisoilta, 15 vuotta täyttäneiltä lapsilta, kielitaitoedellytyksen täyttäviltä hakijoilta ja kansalaisuudettomilta edellytetään jatkossa viiden vuoden asumisaikaa neljän vuoden sijaan

Muutos liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä. Asumisajan pidentämisen tarkoituksena on korostaa onnistunutta kotoutumista kansalaisuuden saamisen edellytyksenä ja mahdollistaa turvallisuusnäkökohtien huomioiminen entistä paremmin.

Pidentämällä asumisaikaa lähtökohtaisesti kaikkien kansalaistettavien kohdalla ainakin vuodella pyritään siihen, että asumisajan pidentämiseen liitettyjä tavoitteita voitaisiin toteuttaa mahdollisimman kattavasti.

Tasavallan presidentti vahvisti kansalaisuuslain muutoksen 5.7.2024 ja muutokset tulivat voimaan 1.10.2024.

Asumisajan muutoksia sovelletaan niihin hakemuksiin, jotka tehdään 1.10. tai sen jälkeen. Tätä ennen tehtyihin hakemuksiin sovelletaan niitä kansalaisuuslain säännöksiä, jotka ovat olleet voimassa ennen muutosten voimaantuloa. 

Kansalaisuuskokeen käyttöönotto on osa kansalaisuuslain uudistamista, jossa Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennetaan hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on, että kansalaisuuden saamiseksi hakijalta vaadittaisiin sellaisia perustason tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee toimiakseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämän hakija voisi osoittaa suorittamalla hyväksytysti kansalaisuuskokeen. 

Poikkihallinnollinen työryhmä selvitti, miten kansalaisuuskoe voitaisiin toteuttaa Suomessa ja arvioi myös kansalaisuuskokeen suhdetta kielitaitovaatimukseen.  Jo nykyisin kansalaisuuden saaminen edellyttää tietyntasoista suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Työryhmän jäsenet tulivat sisäministeriön lisäksi työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Maahanmuuttovirastosta, Poliisihallituksesta, Opetushallituksesta, ELY-keskuksista, Kuntaliitosta ja C6-kaupungeista. Työryhmä kuuli eri asiantuntijoita. 

Selvitys kansalaisuuskokeen käyttöönotosta

Työryhmä laati kolme vaihtoehtoista mallia siitä, miten kielitaitoa ja yhteiskuntaosaamista voitaisiin testata. Yhdessä mallissa kielitaito säilyisi laissa omana vaatimuksenaan ja hakijan tulisi antaa selvitys etukäteen sekä kielitaidostaan että yhteiskuntaosaamisestaan.  Kahdessa muussa mallissa kielitaito testattaisiin kansalaisuuskokeessa joko osana yhteiskuntaosaamisen koetta tai kaksiosaisena kokeena. 

Kyse on uudesta edellytyksestä Suomen kansalaisuuden saamiseksi, eli Suomessa ei ole vielä kansalaisuuskoetta. Kansalaisuuskoeselvityksen laatineen työryhmän mukaan kansalaisuuskokeen kysymysten aihealueiksi sopisivat muun muassa: 

•    perus- ja ihmisoikeudet
•    yhteiskuntatietous
•    historia ja maantiede
•    arkielämäntieto
•    tavat ja arvot
•    turvallisuus
•    digitaidot

Kansalaisuuskoe voitaisiin toteuttaa läsnäoloa vaativana, valvottuna kokeena ja lähtökohtaisesti digitaalisessa muodossa. Kokeessa olisi ainakin sekä monivalinta- että oikein/väärin -kysymyksiä. 

Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) julkaisi heinäkuussa 2020 tutkimuksen kansalaisuuden saamisesta Euroopassa.

Tutkimuksen mukaan enemmän kuin puolet EU-maista edellyttää kansalaistamista varten kansalaisuuskokeen suorittamista tai lojaalisuusvakuutusta. Kansalaisuuskoe oli tuolloin käytössä Itävallassa, Bulgariassa, Tsekissä, Saksassa, Virossa, Espanjassa, Ranskassa, Kroatiassa, Unkarissa, Liettuassa, Luxemburgissa, Latviassa ja Alankomaissa.

Muista Pohjoismaista Tanskassa ja Norjassa on käytössä kansalaisuuskoe. Ruotsi suunnittelee kansalaisuuskokeen käyttöönottoa. Islannissa ei ole kansalaisuuskoetta. 

Tutkimus kansalaisuuden saamisesta Euroopassa

Kokeen käyttöönoton valmistelua jatketaan sisäministeriössä yhteistyössä muiden hallinnonalojen toimijoiden kanssa. Kansalaisuuskoetta koskeva lakiehdotus on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden 2025 aikana.  

Kansalaisuuskoetta koskevan valmistelun etenemistä voi seurata hankesivulta.  

Hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet siirtyä kaksoiskansalaisuusjärjestelmän osalta vastavuoroisuusperiaatteeseen huomioiden lapsen oikeudet ja perheoikeudelliset kysymykset.

Hallitusohjelman mukainen selvitys kaksoiskansalaisuusjärjestelmästä toteutetaan osana kolmatta hanketta. Tässä vaiheessa ei vielä pystytä sanomaan, mitä muutoksia selvityksen perusteella mahdollisesti ehdotettaisiin. Selvityksen valmistumisesta tiedotetaan erikseen.