Kysymyksiä ja vastauksia kansalaisuuslain uudistamisesta

Yleistä hankkeista

Kansalaisuuslakihankkeiden etenemistä voi seurata sisäministeriön verkkosivuilla, jossa on mm. hankkeiden asettamispäätökset. Sivuille lisätään myös lausuntokierroksiin liittyvät asiakirjat.

1. hanke: https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM034:00/2023
2. hanke: https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM055:00/2023
3. hanke: https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM056:00/2023
Kyseessä on suuri useiden tavoitteiden muodostama kokonaisuus. Lisäksi useampi tavoite edellyttää ensin selvittämistä. Siksi hallitusohjelman kansalaisuutta koskevia kirjauksia toteutetaan vaiheittain.

Ensimmäinen hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 18.4.2024, toinen on tarkoitus antaa kevätistuntokaudella 2025 ja kolmas syysistuntokaudella 2025.

Nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksen tiukentaminen ja muita muutoksia

Nuhteettomuusedellytystä tiukennettaisiin siten, että mahdollinen rikoksiin syyllistyminen vaikuttaisi entistä tuntuvammin siihen, voidaanko hakijalle myöntää kansalaisuus.

Rikosten perusteella määrättäviä odotusaikoja pidennettäisiin yleisesti yhdellä vuodella. Odotusaika tarkoittaa ajanjaksoa, jonka jälkeen henkilö voisi hakea uudestaan kansalaisuutta. Kielteisen päätöksen yhteydessä määrättävä odotusaika voisi jatkossa olla yhdestä kahdeksaan vuotta.

Lisäksi laissa säädettäisiin, että erittäin vakavaan rikokseen syyllistynyt henkilö ei saisi kansalaisuutta.
Jos arvioidaan, että henkilö muodostaa uhan Suomen turvallisuudelle, kansalaisuus voitaisiin jättää myöntämättä kansallisen turvallisuuden perusteella.

Voimassa oleva laki mahdollistaa kansallisen turvallisuuden arviointiin liittyvän harkinnan ainoastaan silloin, kun henkilö on tehnyt kansalaisuushakemuksen. Jatkossa kansalaisuus voitaisiin jättää myöntämättä kansallisen turvallisuuden perusteella myös silloin, kun sitä on haettu kansalaisuusilmoituksella. Näin kansallista turvallisuutta vaarantaviin uhkiin voitaisiin puuttua nykyistä tehokkaammin.

Kansalaisuusilmoituksesta voitaisiin myös pyytää lausuntoa suojelupoliisilta ja keskusrikospoliisilta.
Jatkossa Suomen kansalaisuuden hakijalta edellytettäisiin turvattua toimeentuloa.

Toimeentuloa tarkasteltaisiin nykyistä enemmän osoituksena kotoutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä tarkoittaa, että ainoastaan työttömyysetuudella tai toimeentulotuella elävä henkilö ei enää täyttäisi tätä edellytystä.
Hallitusohjelman mukaan kansalaisuutta ei voi saada ilman aktiivisuutta oman henkilöllisyytensä selvittämisen edesauttamisessa. Henkilöllisyys osoitetaan yleensä kansalaisuusvaltion passilla tai muulla henkilöllisyystodistuksella.

Hakijan velvollisuutta selvittää omaa henkilöllisyyttään lisättäisiin nykyiseen verrattuna. Muutokset koskisivat sellaisia henkilöitä, joilta voitaisiin kohtuudella vaatia kansalaisuusvaltionsa passin esittämistä. Muutokset eivät koskisi kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä.
Kansalaisuuden menettämiseen tehtävät muutokset koskisivat tilanteita, joissa hakija on antanut hakemusmenettelyn aikana vääriä tietoja tai syyllistynyt Suomen elintärkeitä etuja loukkaaviin rikoksiin. Jatkossa kansalaisuuden voisi menettää entistä useammin näissä tilanteissa. Tarkoitus olisi, että esimerkiksi nykyistä useampi terrorismiin liittyvä rikos voisi johtaa kansalaisuuden menettämiseen.

Asumisaikaa koskevat muutokset

Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa pidennettiin viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen 1.10.2024 alkaen. Asumisajaksi hyväksytään jatkossa vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu, ja asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennettiin.

Kansainvälistä suojelua saavien asumisaikaa koskeva poikkeus poistettiin. Suomen kansalaisten puolisoilta, 15 vuotta täyttäneiltä lapsilta, kielitaitoedellytyksen täyttäviltä hakijoilta ja kansalaisuudettomilta edellytetään jatkossa viiden vuoden asumisaikaa neljän vuoden sijaan
Muutos liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä. Asumisajan pidentämisen tarkoituksena on korostaa onnistunutta kotoutumista kansalaisuuden saamisen edellytyksenä ja mahdollistaa turvallisuusnäkökohtien huomioiminen entistä paremmin.

Pidentämällä asumisaikaa lähtökohtaisesti kaikkien kansalaistettavien kohdalla ainakin vuodella pyritään siihen, että asumisajan pidentämiseen liitettyjä tavoitteita voitaisiin toteuttaa mahdollisimman kattavasti.
Tasavallan presidentti vahvisti kansalaisuuslain muutoksen 5.7.2024 ja muutokset tulivat voimaan 1.10.2024.

Asumisajan muutoksia sovelletaan niihin hakemuksiin, jotka tehdään 1.10. tai sen jälkeen. Tätä ennen tehtyihin hakemuksiin sovelletaan niitä kansalaisuuslain säännöksiä, jotka ovat olleet voimassa ennen muutosten voimaantuloa.

Kansalaisuuskoetta koskeva selvitys

Kansalaisuuskokeen käyttöönotto on osa kansalaisuuslain uudistamista, jossa Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennetaan hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on, että kansalaisuuden saamiseksi hakijalta vaadittaisiin sellaisia perustason tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee toimiakseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämän hakija voisi osoittaa suorittamalla hyväksytysti kansalaisuuskokeen.
Poikkihallinnollinen työryhmä selvitti, miten kansalaisuuskoe voitaisiin toteuttaa Suomessa ja arvioi myös kansalaisuuskokeen suhdetta kielitaitovaatimukseen. Jo nykyisin kansalaisuuden saaminen edellyttää tietyntasoista suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Työryhmän jäsenet tulivat sisäministeriön lisäksi työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Maahanmuuttovirastosta, Poliisihallituksesta, Opetushallituksesta, ELY-keskuksista, Kuntaliitosta ja C6-kaupungeista. Työryhmä kuuli tarpeen mukaan eri asiantuntijoita, mukaan lukien turvallisuusviranomaisia.
Työryhmä laati kolme vaihtoehtoista mallia siitä, miten kielitaitoa ja yhteiskuntaosaamista voitaisiin testata. Yhdessä mallissa kielitaito säilyisi laissa omana vaatimuksenaan ja hakijan tulisi antaa selvitys etukäteen sekä kielitaidostaan että yhteiskuntaosaamisestaan. Kahdessa muussa mallissa kielitaito testattaisiin kansalaisuuskokeessa joko osana yhteiskuntaosaamisen koetta tai kaksiosaisena kokeena.
Kyse on uudesta edellytyksestä Suomen kansalaisuuden saamiseksi, eli Suomessa ei ole vielä kansalaisuuskoetta. Kansalaisuuskoeselvityksen laatineen työryhmän mukaan kansalaisuuskokeen kysymysten aihealueiksi sopisivat muun muassa:

•   perus- ja ihmisoikeudet
•   yhteiskuntatietous
•   historia ja maantiede
•   arkielämäntieto
•   tavat ja arvot
•   turvallisuus
•   digitaidot
Kansalaisuuskoe voitaisiin toteuttaa läsnäoloa vaativana, valvottuna kokeena ja lähtökohtaisesti digitaalisessa muodossa. Kokeessa olisi ainakin sekä monivalinta- että oikein/väärin -kysymyksiä.

Järjestävä taho ei ole vielä selvillä, mutta kokeen käyttöönoton valmistelua jatketaan sisäministeriössä yhteistyössä muiden hallinnonalojen toimijoiden kanssa.
Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) julkaisi heinäkuussa 2020 tutkimuksen kansalaisuuden saamisesta Euroopassa.

Tutkimuksen mukaan enemmän kuin puolet EU-maista edellyttää kansalaistamista varten kansalaisuuskokeen suorittamista tai lojaalisuusvakuutusta. Kansalaisuuskoe oli tuolloin käytössä Itävallassa, Bulgariassa, Tsekissä, Saksassa, Virossa, Espanjassa, Ranskassa, Kroatiassa, Unkarissa, Liettuassa, Luxemburgissa, Latviassa ja Alankomaissa.

Muista Pohjoismaista Tanskassa ja Norjassa on käytössä kansalaisuuskoe. Ruotsi suunnittelee kansalaisuuskokeen käyttöönottoa. Islannissa ei ole kansalaisuuskoetta.

Tutkimus kansalaisuuden saamisesta EuroopassaLinkki toiselle sivustolle

Kaksoiskansalaisuusjärjestelmää koskeva selvitys

Hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet siirtyä kaksoiskansalaisuusjärjestelmän osalta vastavuoroisuusperiaatteeseen huomioiden lapsen oikeudet ja perheoikeudelliset kysymykset.

Hallitusohjelman mukainen selvitys kaksoiskansalaisuusjärjestelmästä toteutetaan vuonna 2024. Tässä vaiheessa ei vielä pystytä sanomaan, mitä muutoksia selvityksen perusteella mahdollisesti ehdotettaisiin. Selvityksen valmistumisesta tiedotetaan erikseen.