Kysymyksiä ja vastauksia kansalaisuuslain uudistamisesta

Kyseessä on suuri useiden tavoitteiden muodostama kokonaisuus. Lisäksi useampi tavoite edellyttää ensin selvittämistä. Siksi hallitusohjelman kansalaisuutta koskevia kirjauksia toteutetaan vaiheittain.

Ensimmäinen hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 18.4.2024, toinen on tarkoitus antaa syysistuntokaudella 2024 ja kolmas kevätistuntokaudella 2025. 

Kansalaisuuslakihankkeiden etenemistä voi seurata sisäministeriön verkkosivuilla, jossa on mm. hankkeiden asettamispäätökset. Sivuille lisätään myös lausuntokierroksiin liittyvät asiakirjat.  

1. hanke: https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM034:00/2023    
2. hanke: https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM055:00/2023    
3. hanke: https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM056:00/2023    

Hankkeissa on tarkoitus kuulla viranomaisia ja muita sidosryhmiä. Hallituksen esitysten luonnokset lähetetään lausuntokierroksille, joiden aikana luonnoksista voi antaa lausuntoja. 

Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa pidennettiin viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen 1.10.2024 alkaen. Asumisajaksi hyväksytään jatkossa vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu, ja asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennettiin. 

Kansainvälistä suojelua saavien asumisaikaa koskeva poikkeus poistettiin. Suomen kansalaisten puolisoilta, 15 vuotta täyttäneiltä lapsilta, kielitaitoedellytyksen täyttäviltä hakijoilta ja kansalaisuudettomilta edellytetään jatkossa viiden vuoden asumisaikaa neljän vuoden sijaan

Muutos liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä. Asumisajan pidentämisen tarkoituksena on korostaa onnistunutta kotoutumista kansalaisuuden saamisen edellytyksenä ja mahdollistaa turvallisuusnäkökohtien huomioiminen entistä paremmin.

Pidentämällä asumisaikaa lähtökohtaisesti kaikkien kansalaistettavien kohdalla ainakin vuodella pyritään siihen, että asumisajan pidentämiseen liitettyjä tavoitteita voitaisiin toteuttaa mahdollisimman kattavasti.

Tasavallan presidentti vahvisti kansalaisuuslain muutoksen 5.7.2024 ja muutokset tulivat voimaan 1.10.2024.

Asumisajan muutoksia sovelletaan niihin hakemuksiin, jotka tehdään 1.10. tai sen jälkeen. Tätä ennen tehtyihin hakemuksiin sovelletaan niitä kansalaisuuslain säännöksiä, jotka ovat olleet voimassa ennen muutosten voimaantuloa. 

Kansalaisuuslain muutosten toisen vaiheen etenemistä voi seurata osoitteessa https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM055:00/2023 

Hankkeen asettamispäätös 

Tätä on tarkoitus selvittää hankkeessa tarkemmin. 

Nuhteettomuusedellytys tarkoittaa sitä, että kansalaisuutta hakeva henkilö ei ole syyllistynyt rikokseen. Nuhteettomuusedellytyksestä voidaan kansalaisuuslain mukaan poiketa. Poikkeamisharkintaan vaikuttaa rikoksesta kulunut aika, rikoksen vakavuus ja se, onko rikoksia ollut toistuvasti. Jos kansalaisuutta ei myönnetä, hakijalle voidaan määrätä odotusaika, jonka aikana ei yleensä voi saada kansalaisuutta. Nuhteettomuusedellytyksen tiukentaminen voisi koskea esimerkiksi rikosten perusteella määrättäviä odotusaikoja. 

Kansalaisuuslain mukaan henkilöä ei kansalaisteta, jos on perusteltua syytä epäillä, että kansalaistaminen vaarantaa valtion turvallisuutta tai yleistä järjestystä. Hankkeessa on tarkoitus tarkastella tarkemmin myös sitä, miten kansallista turvallisuutta arvioidaan kansalaistamisprosessissa. 

Kansalaistaminen edellyttää nykyisin sitä, että kansalaisuutta hakeva henkilö pystyy luotettavasti selvittämään, mistä hän saa toimeentulonsa. Toimeentulona voi olla myös sosiaalietuuksia. Toimeentuloedellytyksen tiukentamista tullaan tarkastelemaan hankkeessa tarkemmin. 

Hallitusohjelman mukaan kansalaisuutta ei voi saada ilman aktiivisuutta oman henkilöllisyytensä selvittämisen edesauttamisessa. Henkilöllisyys osoitetaan yleensä kansalaisuusvaltion passilla tai muulla henkilöllisyystodistuksella. Hankkeessa on tarkoitus selvittää tarkemmin, millä tavoin kansalaisuuslain henkilöllisyyttä koskevia säännöksiä voitaisiin muuttaa, ja valmistella muutokset. 

Hallitusohjelmassa on kolme tavoitetta, jotka koskevat kansalaisuuden menettämistä: 

1. Yksi niistä liittyy tilanteeseen, jossa henkilö on saanut kansalaisuuden antamalla vääriä tietoja tai toimimalla muutoin petollisesti.
2. Toinen tavoite liittyy tilanteeseen, jossa henkilö on syyllistynyt vakavaan terrorismi-, maanpetos- tai valtiopetosrikokseen. 
3. Kolmas tavoite liittyy aseellisen terroristiryhmän toimintaan osallistumiseen. 

Kansalaisuuslaissa olevia säännöksiä on tarkoitus tiukentaa. Toisen vaiheen hankkeessa on tarkoitus selvittää tarkemmin, mitä muutoksia kansalaisuuslakiin tehtäisiin. 

Hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on selvittää Tanskan malli kansalaisuuden perumisesta ulkomailla aseellisen terroristiryhmän tai vastaavan toimintaan osallistuvan kaksoiskansalaisen kohdalla. Tavoite liittyy siis sen selvittämiseen, voisiko Suomen kansalaisuuden menettää sillä perusteella, että osallistuu ulkomailla aseellisen terroristiryhmän tai vastaavan toimintaan. 

Hankkeessa selvitetään tarkemmin, millaisia muutoksia kansalaisuuslain voitaisiin mahdollisesti tehdä. 

Hallitusohjelmassa on tavoitteena, että kansalaistamisen edellytykseksi asetettaisiin kansalaisuuskokeen hyväksytty suorittaminen. Suomessa ei vielä ole kansalaisuuskoetta, joten kyse on uudesta kansalaistamisen edellytyksestä. Muiden maiden kansalaisuuskokeissa kysytään esimerkiksi yleistietoa yhteiskunnan säännöistä, maan historiasta ja poliittisesta järjestelmästä. 

Kokeen sisältöä selvitetään työryhmässä, jonka osallistujat tulevat eri hallinnonaloilta. Kokeen sisällöstä ja järjestämisestä ei ole vielä tässä vaiheessa tarkempaa tietoa. 

Kansalaisuuskokeen käyttöön ottoa varten on asetettu poikkihallinnollinen työryhmä. Siinä on osallistujia työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Maahanmuuttovirastosta, Poliisihallituksesta, Opetushallituksesta, ELY-keskuksista, Kuntaliitosta ja C6-kaupungeista.

Tarkoituksena on selvittää mm. sitä, mikä taho hallinnoisi koetta ja sen järjestämistä. 

Osallistujat tulevat sisäministeriön lisäksi työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Maahanmuuttovirastosta, Poliisihallituksesta, Opetushallituksesta, ELY-keskuksista, Kuntaliitosta ja C6-kaupungeista. Työryhmä kuulee tarpeen mukaan eri asiantuntijoita, mukaan lukien turvallisuusviranomaisia.

Päätös kansalaisuuskokeen käyttöönottoa selvittävän työryhmän asettamisesta 

Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) julkaisi heinäkuussa 2020 tutkimuksen kansalaisuuden saamisesta Euroopassa.

Tutkimuksen mukaan enemmän kuin puolet EU-maista edellyttää kansalaistamista varten kansalaisuuskokeen suorittamista tai lojaalisuusvakuutusta. Kansalaisuuskoe oli tuolloin käytössä Itävallassa, Bulgariassa, Tsekissä, Saksassa, Virossa, Espanjassa, Ranskassa, Kroatiassa, Unkarissa, Liettuassa, Luxemburgissa, Latviassa ja Alankomaissa. 

Muista Pohjoismaista Tanskassa ja Norjassa on käytössä kansalaisuuskoe. Ruotsi suunnittelee kansalaisuuskokeen käyttöön ottoa. Islannissa ei ole kansalaisuuskoetta. 

Tutkimus kansalaisuuden saamisesta Euroopassa

Kansalaistaminen edellyttää jo nykyisin tyydyttävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kielitaidon osoittamista tarkastellaan sekä vaiheessa 2 että kansalaisuuskokeen yhteydessä vaiheessa 3. 

Kansalaisuuskoetta koskevan valmistelun etenemistä voi seurata osoitteessa https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM056:00/2023. 

Hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet siirtyä kaksoiskansalaisuusjärjestelmän osalta vastavuoroisuusperiaatteeseen huomioiden lapsen oikeudet ja perheoikeudelliset kysymykset.

Hallitusohjelman mukainen selvitys kaksoiskansalaisuusjärjestelmästä toteutetaan vuonna 2024. Tässä vaiheessa ei vielä pystytä sanomaan, mitä muutoksia selvityksen perusteella mahdollisesti ehdotettaisiin. Selvityksen valmistumisesta tiedotetaan erikseen.