Kysymyksiä ja vastauksia kansalaisuuslain uudistamisesta

Kyseessä on suuri useiden tavoitteiden muodostama kokonaisuus. Lisäksi useampi tavoite edellyttää ensin selvittämistä. Siksi hallitusohjelman kansalaisuutta koskevia kirjauksia toteutetaan vaiheittain.

Kansalaisuuslakihankkeiden etenemistä voi seurata sisäministeriön verkkosivuilla, jossa on mm. hankkeiden asettamispäätökset. Sivuille lisätään myös lausuntokierroksiin liittyvät asiakirjat.   

1. hanke: https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM034:00/2023    
2. hanke: https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM055:00/2023    
3. hanke: https://intermin.fi/hankkeet/hankesivu?tunnus=SM056:00/2023    

Hankkeissa kuullaan viranomaisia ja muita sidosryhmiä. Hallituksen esitysten luonnokset lähetetään lausuntokierroksille, joiden aikana luonnoksista voi antaa lausuntoja.   

Kansalaisuuskokeen käyttöönotto on osa kansalaisuuslain uudistamista, jossa Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennetaan hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on, että kansalaisuuden saamiseksi hakijalta vaadittaisiin sellaisia perustason tietoja, joita hän tarvitsee toimiakseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämän hakija voisi osoittaa hyväksytysti suoritetulla kansalaisuuskokeella. 

Poikkihallinnollinen työryhmä selvitti, miten kansalaisuuskoe voitaisiin toteuttaa Suomessa ja arvioi myös kansalaisuuskokeen suhdetta kielitaitovaatimukseen. Työryhmä laati kolme vaihtoehtoista mallia siitä, miten yhteiskuntaosaamista ja kielitaitoa voitaisiin testata. Jo nykyisin kansalaisuuden saaminen edellyttää tyydyttävää suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Työryhmän jäsenet tulivat sisäministeriön lisäksi työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Maahanmuuttovirastosta, Poliisihallituksesta, Opetushallituksesta, ELY-keskuksista, Kuntaliitosta ja C6-kaupungeista. Työryhmä kuuli eri asiantuntijoita.  

Selvitys kansalaisuuskokeen käyttöönotosta

Kansalaisuuskokeella mitataan tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta ja perusperiaatteista sekä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Kielitaito säilyisi kuitenkin yhä erillisenä edellytyksenä kansalaisuuden saamiselle.

Kansalaisuuskoe suoritettaisiin sähköisesti suomen tai ruotsin kielellä, mutta sen lisäksi hakijan tulisi siis jatkossakin esittää todistus kielitaidostaan.

Koekysymykset perustuisivat ennalta määriteltyyn ja kaikille yleisesti saatavilla olevaan oppimateriaaliin, joka laadittaisiin olemassa olevan yhteiskuntaorientaation oppimateriaalin pohjalta. Näin varmistettaisiin kokeen läpinäkyvyys ja tasapuolisuus.

Kysymysten aiheina olisivat esimerkiksi

• keskeinen lainsäädäntö Suomessa
• perus- ja ihmisoikeudet
• yhdenvertaisuus
• sukupuolten tasa-arvo
• Suomen historia ja kulttuuri.  

Kansalaisuuskoe toteutettaisiin läsnäoloa vaativana, valvottuna kokeena ja lähtökohtaisesti digitaalisessa muodossa. Kokeessa olisi monivalintakysymyksiä. 

Maahanmuuttovirasto vastaisi uusista kansalaisuuskokeeseen liittyvistä viranomaistehtävistä ja sopisi kokeen laatimisesta esimerkiksi jonkin yliopiston kanssa.

Euroopan muuttoliikeverkosto (EMN) julkaisi heinäkuussa 2020 tutkimuksen kansalaisuuden saamisesta Euroopassa.

Tutkimuksen mukaan yli puolet EU-maista edellyttää kansalaistamista varten kansalaisuuskokeen suorittamista tai lojaalisuusvakuutusta. Kansalaisuuskoe oli tuolloin käytössä Itävallassa, Bulgariassa, Tšekissä, Saksassa, Virossa, Espanjassa, Ranskassa, Kroatiassa, Unkarissa, Liettuassa, Luxemburgissa, Latviassa ja Alankomaissa.

Muista Pohjoismaista Tanskassa ja Norjassa on käytössä kansalaisuuskoe. Ruotsi suunnittelee kansalaisuuskokeen käyttöönottoa. Islannissa ei ole kansalaisuuskoetta. 

Tutkimus kansalaisuuden saamisesta Euroopassa

Kansalaisuuskoetta koskevan valmistelun etenemistä voi seurata hankesivulta. 

Kansalaisuuskoetta koskeva lakiehdotus annettiin eduskunnalle 16.4.2026  Lakimuutokset tulisivat voimaan vuoden 2027 alussa, minkä jälkeen myös kansalaisuuskoe otettaisiin käyttöön

Jos arvioidaan, että henkilö muodostaa uhan Suomen kansalliselle turvallisuudelle, kansalaisuus voidaan jättää myöntämättä.

Jatkossa kansalaisuus voidaan jättää myöntämättä kansallisen turvallisuuden perusteella riippumatta siitä, onko kansalaisuutta haettu hakemuksella vai ilmoituksella. Näin kansallista turvallisuutta vaarantaviin uhkiin voidaan puuttua nykyistä tehokkaammin.

Myös kansalaisuusilmoituksesta voidaan pyytää lausuntoa suojelupoliisilta ja keskusrikospoliisilta.

Kansalaisuusilmoituksessa on kyse menettelystä, jolla on helpotettu tiettyjen hakijaryhmien kansalaisuuden saamista. Näihin kuuluvat mm. entiset Suomen kansalaiset ja Pohjoismaiden kansalaiset. Ilmoitusmenettelyssä kansalaisuuden saamiselle on vähemmän edellytyksiä kuin hakemusmenettelyssä.

Jatkossa Suomen kansalaisuuden hakijalta edellytettään turvattua toimeentuloa. 

Lähtökohtana on se, että ainoastaan työttömyysetuudella tai toimeentulotuella elävä henkilö ei enää voi saada Suomen kansalaisuutta.

Hallitusohjelman mukaan kansalaisuutta ei voi saada ilman aktiivisuutta oman henkilöllisyytensä selvittämisen edesauttamisessa. Henkilöllisyys osoitetaan yleensä kansalaisuusvaltion passilla tai muulla henkilöllisyystodistuksella.

Hakijan velvollisuutta selvittää omaa henkilöllisyyttään on lisätty nykyiseen verrattuna. Muutokset koskevat sellaisia henkilöitä, joilta voidaan kohtuudella vaatia kansalaisuusvaltionsa passin esittämistä. Muutokset eivät koske kansainvälistä suojelua saavia henkilöitä.

Kansalaisuuden menettämiseen liittyvät muutokset koskevat tilanteita, joissa hakija on antanut hakemusmenettelyn aikana vääriä tietoja tai syyllistynyt Suomen elintärkeitä etuja loukkaaviin rikoksiin.

Jatkossa kansalaisuuden voi menettää entistä useammin näissä tilanteissa. Esimerkiksi aiempaa useampi terrorismiin liittyvä rikos voi johtaa kansalaisuuden menettämiseen. Kaksoiskansalainen voi menettää Suomen kansalaisuuden, jos hän on saanut vähintään 2 vuoden (aiemmin vähintään 5 vuotta) tuomion terrorismi-, maanpetos- tai valtiopetosrikoksesta.

Nuhteettomuusedellytystä tiukennetiin siten, että mahdollinen rikoksiin syyllistyminen vaikuttaa entistä tuntuvammin siihen, voidaanko hakijalle myöntää kansalaisuus. 

Rikosten perusteella määrättäviä odotusaikoja pidennettiin yleisesti yhdellä vuodella. Odotusaika tarkoittaa ajanjaksoa, jonka jälkeen henkilö voi hakea uudestaan kansalaisuutta. Kielteisen päätöksen yhteydessä määrättävä odotusaika voi jatkossa olla yhdestä kahdeksaan vuotta. 

Lisäksi lakia tarkennettiin siten, että erittäin vakavaan rikokseen syyllistynyt henkilö ei voi saada Suomen kansalaisuutta.

Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa pidennettiin viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen 1.10.2024 alkaen. Asumisajaksi hyväksytään vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu, ja asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää vähennettiin. 

Kansainvälistä suojelua saavien asumisaikaa koskeva poikkeus poistettiin. Suomen kansalaisten puolisoilta, 15 vuotta täyttäneiltä lapsilta, kielitaitoedellytyksen täyttäviltä hakijoilta ja kansalaisuudettomilta edellytetään jatkossa viiden vuoden asumisaikaa neljän vuoden sijaan.

Muutos liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä. Asumisajan pidentämisen tarkoituksena on korostaa onnistunutta kotoutumista kansalaisuuden saamisen edellytyksenä ja mahdollistaa turvallisuusnäkökohtien huomioiminen entistä paremmin. 

Pidentämällä asumisaikaa lähtökohtaisesti kaikkien kansalaistettavien kohdalla ainakin vuodella pyritään siihen, että asumisajan pidentämiseen liitettyjä tavoitteita voitaisiin toteuttaa mahdollisimman kattavasti.

Hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet siirtyä kaksoiskansalaisuusjärjestelmän osalta vastavuoroisuusperiaatteeseen huomioiden lapsen oikeudet ja perheoikeudelliset kysymykset.

Hallitusohjelman mukainen selvitys kaksoiskansalaisuusjärjestelmästä toteutetaan osana kolmatta hanketta. Tässä vaiheessa ei vielä pystytä sanomaan, mitä muutoksia selvityksen perusteella mahdollisesti ehdotettaisiin. Selvityksen valmistumisesta tiedotetaan erikseen.